Megaman 9 (Wii) – Nostalgia, mikä ihana tekosyy

Megamies palasi upouudessa seikkailussa ja alkuperäisessä kasarimuodossa konsoleiden latauspalveluihin. Megaman 9 edustaa ehtaa neoretroa.

Capcom antoi vanhoja Megaman-pelejä tehneistä työntekijöistään koostuvalle Inti Createsille mahdollisuuden verestää vanhojen muistoja. Megaman 9 jäljittelee täydellisesti 80-luvun ensimmäisten Megaman-pelien tyyliä. Mukana ovat kaikki sarjan tavaramerkit ja tutut hahmot tohtori Wilystä ja Rush-koirasta Eddie-roskakoriin.

Pelaaminen on juuri sitä, mitä vanhan kunnon Megamanin pitääkin olla. Alussa valitaan yksi kahdeksasta vastustajasta, jota lähdetään selättämään. Teemaan sopivan kentän jälkeen otellaan pomon kanssa, ja voitto palkitaan kellistetyn vastustajan erikoisaseella. Koska jokainen päävastustajista on heikko jonkun kollegansa aseelle, on kenttien läpäisyjärjestys mietittävä tarkkaan.

Haaste on huvimme

Soppaa sekoitetaan pirullisen tiukalla vaikeustasolla. Suurin osa kentistä pursuaa äkkikuolemia ja juuri hankalimpiin mahdollisiin paikkoihin sijoiteltuja vihollisia. Pomotkin potkivat persauksille alta aikayksikön, jos niitä lähtee haastamaan valmistautumatta ja väärillä aseilla. Kun pomot alkavat viimein kaatua kuin silloin muinoin, on vanhan megamanistin hymy herkässä.

Capcom järkyttää tasa-arvopuuskassaan vanhoja arvoja, ja ensimmäistä kertaa man-loppuisten robottien seasta löytyy myös yksi kappale woman-vihollisia. Splash Womanin kenttä ei onneksi muuten yllätä, vaan on lähinnä toisinto aiempien Megaman-pelien vesikentistä.

Ysissä on tukku hienon omaperäisiä tasoja, kuten Jewel Manin kentän puolelta toiselle heiluvat tasanteet tai Galaxy Manin Portal-pelin mieleen tuovat teleporttiaukot. Kahdeksan alkukentän jälkeen avautuvissa finaalitasoissa kenttäsuunnittelu pääsee todella oikeuksiinsa. Aikaisemmin nähtyjä ideoita yhdistellään luovasti, ja eteneminen pysyy yhtä aikaa haastavana ja nautinnollisena.

Valitettavasti parista ensimmäisestä sarjan osasta puuttuneita liukua ja ladattavaa superammusta ei ole yhdeksänteen osaan huolittu mukaan, vaikka moni muu myöhempien osien ominaisuus onkin. Puute ei haittaa menoa kauan, sillä ominaisuudet tulevat uuden hahmon mukana maksullisena lisäsisältönä.

Vaikka kenttien ensimmäiseen läpäisemiseen ei mennyt kuin pari tuntia, saa loikkaan mukavasti lisäpituutta Xboxilta pöllityillä saavutuksilla. Kenttä jos toinen sujahti harjoittelun jälkeen läpi ampumatta, pysähtymättä tai vahinkoa saamatta. Kaatuipa jokunen pomokin saavutukseen vaadittavassa ajassa. Koko pelin läpäisy kuolematta tai epätodellisen tiukassa aikarajassa saa jäädä hamaan tulevaisuuteen.

Megaman 9 on tehty kunnioittamaan vanhojen 8-bittisen Nintendon Megamanien tyyliä: se näyttää ja kuulostaa kahdeksankymmentäluvulta tulleelta. Megaman 9 on tehty nostalgianälkäisille NES-kasvateille. Ihmisille, jotka osaavat arvostaa tiukkaa vaikeustasoa, ja ovat unohtaneet kuinka hauskaa on selvittää pomojen heikkouksia.

Pidän ja kiitän.

85

Lisää aiheesta