Merchant Prince – Marko kauppahuoneelta, hei!

Miksi Kirka ei käy Venetsiassa?

Koska siellä tehdään kirkasta lasia.

1300-luvulle sijoittuvassa Merchant Princessä on yksinkertaisena, mutta niin jalona tavoitteena olla rikkain kauppiassuku kun tietty vuosiluku tulee täyteen. Ihmeellistä kyllä, näinkin tylsältä kuulostavan perusidean ympärille on rakennettu mainio peli Venetsian kauppiassukujen välisestä verisestä kilpailusta.

Kaikki tiet lähtevät Venetsiasta

Ihmispelaajien tai tietokoneiden ohjaamat neljän kauppiassuvun edustajat lähtevät liikkeelle Venetsiasta ruumat täynnä lasiastioita ja kaupat mielessä. Lasitavara kelpaa maailmalla ja löytyy sieltä takaisinkin tuotavaa, esimerkiksi Aasian mausteet menevät kuin kuumille kiville.

Kauppareittejä perustetaan myös muiden kaupunkien välille: Novgorodista saa turkiksia, jotka voi myydä hyvään hintaan Budapestissä ja paluumatkalle voi ottaa mukaan villoja venakoille. Teiden rakentaminen nopeuttaa karavaanien kulkua ja meret on syytä putsata merirosvoista, jos mielii saada tavarat perille.

Rahaa alkaa pelissä karttua hyvinkin nopeasti, mutta kierot kilpailijat, suljetut kaupungit ja merirosvot katkaisevat hyvän taloudellisen nousukauden. Aloittelevan pelaajan kannattaa pyrkiä saamaan Tripoli ja Tunisia haltuunsa ja rakentaa kamelireitti Afrikan norsunluu- ja timanttikeskuksiin. Laivoja kannattaa käyttää tutkimiseen ja paikalliseen kauppaan, Aasian ja Euroopan välinen kauppa hoituu kätevimmin karavaaneilla, kunhan tiet on rakennettu.

Kaksin kauppa kaunihimpaa

Pelaaminen on aluksi hieman hämmentävää, kun on tottunut siihen, että strategiapeleissä armeijat ja teknologia jylläävät ja isoin sapeli voittaa. Hienostuneemmassa Merchant Princessä on perinteisen mustavalkoisesti ajatteleva strategisti aluksi tuuliajolla: armeijat eivät ratkaise juuri mitään, kilpakumppanien kanssa on välillä vedettävä yhtä köyttä Venetsian kateellisia naapureita vastaan, mutta toisaalta kaukana Kap Hornin takana upotellaan kilpailijan laivoja minkä keretään.

Vaikka toista ei voikaan täysin murskata, on pikkukiusaan tarjolla paljon keinoja: kauppareiteillä voi häiriköidä, toisesta voi levitellä inhottavia juoruja (jotka ovat räätälöitävissä), kaupunkeja voi sulkea ja kilpailijaa mielistelevät senaattorit voi vetää gondolin alitse. Sekä maallinen että kirkollinen politiikka ovat tärkeässä asemassa, Paavin ja Dogen paikat ovat haluttua tavaraa.

Merkanttiprinssin kissanpäivät

Käyttöliittymä on parasta mahdollista laatua ja jopa parempi kuin alan kuninkaissa Civilizationissa ja Master of Orionissa. Prinssissä on tietyt perusperiaatteet, jotka pätevät kaikkialla pelin eri valikoissa. Hiiriohjaus on kätevää ja standardiapuvälineitä löytyy pelaajien vertailuun, kartan pällistelyyn ja muuhun vastaavaan.

Pienet hienoudet lisäävät käyttöliittymän hyvää tuntumaa: peli esimerkiksi varoittaa, jos pelaaja yrittää lähteä tyhjällä laivalla satamasta, ruttoiseen kaupunkiin mentäessä peli älähtää tautivaarasta ja sitä rataa. Pelimukavuutta on ajateltu loppuun asti ja prinssiä on maltettu hieroa, esimerkiksi kauppareitit voi automatisoida täysin, voipa vielä asettaa kameleillekin "waypointteja".

Automaattinen kartoittaminen Civilizationin tyyliin sopii löytöretkeilyn tunnelmaan, etenkin kun tutkimattomalla alueella näkyvät mantereet himmennettyinä niin kuin niiden voisi olettaa sijaitsevan huhujen ja tutkimusmatkailijoiden kertomusten perusteella. Haamukartan perusteella kauppiasprinsseillä on pienoinen aavistus siitä, mistä tarumaisen Lontoon rautakaivoksineen voisi löytää, samoin kuin mikä saattaisi olla paras reitti Intiaan (koillisväylää on muuten turha yrittää). Alkuperäisen aidon Euraasian pelialueen lisäksi voidaan kartta luoda myös täysin satunnaisesti.

Musiikki on peliin sopivaa ja Super-VGA-moodi sopii strategiapeliin kuin Paavi Vatikaaniin. Vanhemmilla näyttökorteilla esiintyvistä VESA-yhteensopivuusongelmista ja huonoista VGA-tekstifonteista huolimatta pelin toteutus on onnistunut. Pelistä löytyy myös päivitysversio, joka päivittää pelin versioon 1.1. Päivitysversiossa ei ole suurempia muutoksia, joten mikään ehdoton lisä se ei ole. Manuaalit ovat kattavia ja mukaan on jaksettu laittaa hauska historiakatsauskin.

Debetit ja kreditit

Modeemipeli toimii loistavasti, vaikka yhteys onkin raivostuttavan hankala perustaa suoralla kaapelilla. Tässä vinkki jos käämit meinaavat palaa: Ensin on laitettava toinen pää vastaanottamaan ja vasta pienen odotuksen jälkeen asetetaan toinen yrittämään yhteydenmuodostusta. Kun yhteys on pystyssä on pelaaminen vaivatonta ja virheetöntä.

Peli tukee kaksinpeliä myös save-tiedostojen vaihtelulla joka on vuorojen lyhyyden takia pitkäveteistä puuhaa. Kaksinpeliä sähköpostipelinä voi suositella korkeintaan kirjeshakkia ynnä muita rankkoja toimintapelejä harrastaville.

Kaiken kaikkiaan Merchant Prince on ilahduttavan hyvin tehty laatutuote, jonka ehdoton vahvuus on erinomainen kaksinpeli. Vaikka Merkanttiprinssi on kelpo peli yksinkin pelattuna ja tietokonevastustajat ovat yllättävän älykkäitä ja diplomaattisia, ei prinssi pasianssina omaa samanlaista vetovoimaa kuin klassikot Civilization ja Masters of Orion.

85