Sota on meluisaa peliä, Metal Gear Onlinessa korvissa soi taistelukenttien huumaava hiljaisuus.
Metal Gear Solid 4 tuntee yleisönsä. Faneille ainoa oikea syy ostaa Kojiman uusin on eeppisen vakoojadraaman päättävä yksinpeli. Paketissa tulee mukana myös kohtalaisen pätevä hiipimistä ja perinteistä deathmatchia yhdistävä nettiräiskintä Metal Gear Online.
Hipsutellen sotaan
Nettiräiskintä on tiukasti menneisyytensä kahlitsema genre, jonka keskeiset joka pelissä toistuvat piirteet ovat perintöä suoraan modeemien aikakaudelta. Myös Metal Gear Onlinen pelimuodoista löytyvät ne iänikuiset deathmatch, tiimi-deathmatch, lipunryöstö ja ennaltamäärättyjen paikkojen valtaaminen.
Puhkikuluneen perinteiset säännöt ovat Metal Gear Onlinessa entistä ikävystyttävämpiä, sillä suoraan yksinpelistä moninpeliin pultattu, hiipimiseen ja hillittyyn toimintaan suunniteltu ohjaus ei toimi ollenkaan nopeatempoisessa nettiräiskinnässä. Hahmot juoksevat hitaasti ja nousevat vielä hitaammin esteiden yli ja tikapuille. Myös räiskintä on nettipeliksi tarpeettoman hankalaa. Tähtääminen olkapäänappula pohjassa toimii kun ampujana on pensaassa vaaniva seniorivakooja, mutta nettipelissä se tuntuu rampauttavalta.
Ikävä myöntää mutta Honkalan Counter-Strike-heitossa (Pelit 8/2008) on totuuden siemen, sillä siltä perusmatsaaminen tosiaan tuntuu. Esimerkiksi aseiden hankkiminen on nyysitty suoraan nettiräiskintöjen isännältä: matsin alussa varaa on vain halvimpaan rynkkyyn, mutta menestys palkitaan pisteillä, joilla ostetaan messevämpiä tuliluikkuja asekaupasta. Omana mausteena perusräiskintään MGO:ssa on SOP, jonka avulla taistelija voi luoda kontaktin toiseen pelaajaan ja jakaa tämän aistit, jolloin hän voi nähdä kaverien hohtavat profiilit seinien läpi. Myös viholliset näkyvät jos kaveri saa heihin katsekontaktin.
Vanhan koulun sinkohipasta syntyneet pelimuodot istuvat huonosti Metal Gear Onlineen. Onneksi mukana on kaksi erilaista hiipimiseen perustuvaa ottelutyyliä. Toinen näistä on tiimi-deathmatch, jossa yksi joka kierros vaihtuva verkkosoturi pelaa taistelukentällä hiipivällä Snakella. Nukutusnuolia ampuvalla kiväärillä ja pistoolilla aseistetun Snaken tehtävänä on tainnuttaa muita pelaajia ja varastaa ruumiintarkastuksilla heidän nimilaattansa. Tehtävässä apuna on Octocamo-puku, jonka ansiosta Snake on seinää tai lattiaa vasten maatessaan täysin näkymätön muille pelaajille. Snake voittaa kierroksen kerättyään kolme laattaa ja häviää jos tulee kolmasti tapetuksi, jolloin paremmin pärjännyt joukkue vie potin. Toinen pelaaja pääsee avustamaan Snakea Mark II -pikkurobottina, jos pelaajia on matsissa tarpeeksi.
Snakella pelaaminen on kerrallaan vain yhden hupia. Hauskempi pelimuoto on Team Sneaking, jossa hyökkäävä nukutuspistooleilla ja puukoilla aseistettu joukkue on näkymätön, ja raskaasti aseistettu puolustava joukkue yrittää estää näitä varastamasta kentällä lojuvia kahta lelua. Hiippailevien hyökkääjien olinpaikan voi päätellä vain ilmassa leijuvista pistooleista tai pään päällä kannettavasta lelusta. Onnistunut osuma paljastaa hiippailijan pariksi sekunniksi. Eri puolilla pelaaminen on virkistävän vaihtelevaa: hyökkääminen on kärsivällisyyttä vaativaa oikean lähestymistavan löytämistä, puolustaminen vainoharhaista varjojen ampumista Predatorin pelossa.
ID-merkityt pelaajat ID-merkittyine varusteineen
Yhdelle konsolille saa vain yhden ilmaisen hahmon ja tälle varusteet. Lisähahmoista pitää maksaa. Hahmon muokkaaminen ei ole pelkkää pintakoreilua, sillä mukana on kevyt roolipelielementti: hahmolle valitaan neljä kykyä, jotka paranevat verkkaisesti pelaamisen myötä. Yksi parantaa osumatarkkuutta rynnäkkökivääreillä, toinen mahdollistaa lähitaisteluliikkeet ja kolmas vaikka mitä. Kykyjä on yhteensä pari tusinaa, uusia avautuu kun suorittaa määrättyjä haasteita pelatessa. Kokemuspisteitä keränneitä pelaajia ei onneksi tarvitse kohdata nyyppänä, vaan toimiva automatching järjestää samantasoista peliseuraa.
Teknisesti Metal Gear Online on hiottu paketti. Grafiikat ovat komeita ja peli pyörii virheettömästi. Ohjaustyylin sopimattomuuden lisäksi Metal Gear Onlinen merkittävin synti on käsistä karannut kenttäsuunnittelu. Paria kompaktia ratkaisua lukuun ottamatta kentät ovat aivan liian suuria, monimutkaisia ja tyhjiä. Taistelu ei ole kiivasta nähnytkään. Tusinankin pelaajan matseissa suurin osa ajasta kuluu hitaaseen tyhjien käytävien läpi tarpomiseen. Usein se päättyy yhteen laukaukseen, kun läheisen kerrostalon huipulle majoittunut kämpperi päättää yksinäisen sotilaan maisen vaelluksen.
81
