Kaikki tietävät sen tv-sarjan, jossa metsästetään söpöeläimia ja kasvatetaan niistä parempia taistelijoita. Nyt samaa pääsee kokeilemaan Tecmon Monters Rancherissa, sillä hurjin taistelija voi lymytä levyhyllyssä.
Pokemon-pelit hyödynsivät tv-sarjan valtavaa suosiota ja loivat länsimaihinkin uuden peligenren, jossa kasvatetaan ja kerätään söpöjä hirviöitä yksinkertaisissa seikkailuissa. Japanissa ideaa oli käytetty jo useassa pelissä ja lajityypin tarkin suomennos taitaa olla hirviöfarmipeli. Tecmon Monster Rancher on Jade Cocoonin ohella ensimmäisiä yrittäjiä PlayStationilla, vaikka Nintendon Pokemonien suosiolle niistä ei olekaan vastusta.
Aloitteleva kouluttaja joutuu vastaamaan kymmeneen kysymykseen, joiden perusteella luodaan kouluttajan profiili. Kun kouluttajan paperit ovat hanskassa, tarvitaan hirviöitä tyhjään farmiin. Niitä voi ostaa suoraan markkinoilta, mutta Monster Rancherin koukku ovat "kiekkokivistä" luotavat hirviöt. Viemällä kiekkokivi temppeliin, eli mikä tahansa CD-levy Pleikkariin, peli luo uuden hirviön. Siinä sitä aikaa vierähtääkin kun käy musiikki-CD-kokoelmansa ja pelihyllynsä läpi, etsien sitä parempaa ötökkää.
Peli etenee viikon jaksoissa, jolloin jokaiselle hirviölle voi antaa jonkin tehtävän tai peruskoulutusvaiheessa vain määrätä harjoitusohjelman. Tehtävän aikana hirviö voi voimien kehittymisen lisäksi oppia uusia hyökkäyksiä. Kaikki harjoitukset ja tehtävät on kuvattu varsin elävästi animaatioilla, jolloin hirviön menestystä voi tarkkailla. Pitemmän päälle toistuvat kohtaukset alkavat kyllästyttää ja ne voi onneksi skipata napin painalluksella.
Kasvava hirviö tarvitsee ruokaa. Eväillä on eroja, mutta niiden vaikutusta ei näe kuin kasvatuskokemuksella. Kaikki aktiviteetti väsyttää hirviötä ja se saattaa stressaantua tai väsyä. Jos väsynyttä monsteria rääkkää liikaa, se saattaa loukkaantua, karata tai jopa kuolla. Hirviön koulutus on tarkkaa puuhaa. Hirviöstä riippuen ei saa olla liian helläkätinen tai liian rankka, jokaisella kasvatilla on omat mieltymyksensä.
Pömppö vastaan leluankka
Hirviöt on jaettu eri luokkiin ja E-luokan mopohirviöt eivät kilpaile A-luokan tappokoneiden kanssa. Hirviöt taistelevat käyttäen oppimiaan hyökkäyksiä, mutta ennen taistelua voi päättää, haluaako antaa neuvoja taistelun aikana. Ötökkä ei välttämättä tee haluttua hyökkäystä vaan on aina itse itsensä herra. Tavoitteena ovat turnausvoitot ja hirviöiden luokituksen parantaminen. Menestynyt kouluttaja saa luvan opettaa harvinaisempia otuksia. Rahapalkintojen lisäksi turnauksissa voi olla palkintona erilaisia hyödykkeitä hirviöiden kouluttamiseen.
Yhden hirviön elinikä on enintään vain noin neljä vuotta, jonka jälkeen se kuolee vanhuuteen. Kasvatteja voi kuitenkin ennen kuolemaa laittaa jäihin, jolloin kaksi pakastehirviötä voi yhdistää yhdeksi uudeksi hirviöksi. Mitä parempia hirviöitä yhdistää, sitä parempi hirviö (toivottavasti) syntyy. Lisäominaisuuksia voi yrittää hankkia myös käyttämällä jotain siihen tarkoitettua esinettä synnytyksen yhteydessä.
Hirviökaarti on aika värikästä, söpöjä monstereita tuntuu tosin olevan enemmin kuin varsinaisia kammotuksia. Väripaletti on samoin kirkas ja lelumainen. Otukset on animoitu varsin onnistuneesti, sillä ilmeistä ja eleistä saa hyvin selville söpöläisten mielialan. Viestiä vahvistavat vielä mainiot ääntelyt, elukat osaavat sanoa muutakin kuin oman nimensä. Musiikki kuulostaa sen sijaan kammottavalta itseään toistavalta toitotukselta.
Monster Rancherista on hankala sanoa, onko se hyvä vai ei. Olin usein samanaikaisesti pitkästynyt ja innostunut kun kasvattini taisteli menestyksekkäästi areenalla, sillä varsinaista tekemistä on aivan liian vähän. Peliä voi valehtelematta pelata yhdellä kädellä tai jopa yhdellä sormella, etenkin jos ei anna hirviölleen neuvoja taistelussa. Vieläkin tosin kaivertaa, millainen harvinainen monsteri siellä A Perfect Circlen CD:llä lymyää. Pakko kai pelata lisää.
75
