Mortal Kombat 2 – Verinen iltapäivä

Kassakoneen kilinä on Acclaimilla tuttu ääni. Yksi maailman tuottoisimmista viihdeartikkeleista, Mortal Kombat II, on ilmestynyt hienoisen jahkauksen jälkeen Amigalle.

Mortal Kombatin ensimmäisen osan ympärillä käyty kohu hakee vertaistaan. Vuosi on kulunut, eikä Mortal Kombat II aiheuta minkäänlaista reaktiota, vaikka vanhoilliset ja uususkovaiset haulikkoa heiluttavat abortinvastustajamoralistit ovat nousemassa valtaan Yhdysvalloissa. Jopa SNES-versio on tällä kertaa punavärillä kyllästetty!

Ehkäpä koko kohu olikin markkinointikikka, vertaansa vailla oleva mainoskampanja? Ehkäpä Kalifornian senaattikilpaan osallistunut, äläkän alulle pannut lakimies olikin juuri ostanut aimopinon Acclaimin osakkeita? Ehkäpä kuvaruudulla näkynyt punainen roiske ei ollutkaan ihmisverta vaan elokuvista tuttua siansuoninestettä?

Mätkintäpelin päivittäminen tuntuu maallikosta helpolta hommalta. Entisille tutuille taistelijoille keksitään muutama mojova uusi erikoisliike, luodaan kourallinen uusia hahmoja ja keksitään taustatarina, jossa edellisosassa henkihieveriin telottu päävastustaja onkin jälleen mitä parhaissa sielun ja ruumiin voimissa.

Vanhat tutut

Shang Tsung on saanut kierolla juonittelullaan nuoruutensa takaisin. Shao Kahn, astraalitasojen hallitsija, on järjestämässä uudet turnajaiset Shang Tsungin kunniaksi. Kaksitoista nyrkinheiluttajaa on saapunut tukka putkella Ulkomaailmaan universumin kukkeimpaan verenluovutustilaisuuteen.

Vanhat tutut Johnny Cage, Liu Kang, Reptile, Rayden, Scorpion ja Sub-Zero ovat Shan Tsungin lisäksi mukana. Uusia tuttavuuksia ovat viuhkafani Kitana, Liu Kangin kamu Kung Lao, teräveikko Baraka, Kitanan sisko Mileena ja kadoksissa olevan Sonyan esimies, majuri Jackson Briggs, tuttavallisemmin Jax.

Yksin pelatessa kahlataan kierros kierrokselta, taistelu taistelulta kohti väkevämpiä vastuksia. Omaa hahmoa voi vaihtaa näppärästi kesken turnauksen. Valittavissa ovat edellä luetellut 12 hahmoa. Lopulta Goron sukulaissielu lohikäärme Kintaro ja tietysti itse Shao Kahn täytyy nistiä, jotta pelin lopputekstit tulisivat esille.

Mortal Kombat II yllättää vaikeudellaan. Turpiin tulee ja kunnolla _ aluksi. Helpoin vaikeustaso (very easy) vastaa edeltäjän toiseksi vaikeinta tasoa (hard). Aluksi kontrollit tuntuvat löperöiltä, hitailta, mutta muutaman tunnin harjoittelun jälkeen tanssi alkaa sujua ja iskusarjat nasahtavat mukavan maukkaasti kohteisiinsa. Jatkoyrityksiä on kuuden sijasta tarjolla peräti 30!

Fatat ja Babat

Veriset lopetusliikeet eli Fatalityt olivat edellisosan ihmetellyin ominaisuus. Nyt pelintekijät ovat virittäneet jokaiselle hahmolle lisäksi vaihtoehdot, eli nämä mystiset Friendshipit ja Babalityt. Friendship on joka pelihamon oma ystävyysele, sydänhieronnan sijasta voikin hieroa ystävyyttä: kukka kuritetulle, matkamuisto monotetulle. Babality taas taikoo vastustajan tuttisuuksi. Voi moista nöyryytystä!

Hahmoista vinkein ja haastavin on Shang Tsung, joka voi ottaa minkä tahansa kanssaähinöijän hahmon. Niinpä kyseistä hahmoa pelatessa kaikki erikoisleiskaukset ja lopetusliikkeet ovat käytettävissä. Mileenan lattian läpi sujahtava teleporttipotku on myös hauska. Ja kukapa voisi vastustaa Kitanan kuolonsuudelmaa tai Shang Tsungin sisäkorvankutitusta? Suurin osa liikkeistä on uudelleenkierrätettyä Mortal Kombatia, mikä latistaa löytämisen iloa.

Kuvallisesti Amigan Mortal Kombat II ei ole edeltäjäänsä komeampi, muttei rumempikaan. Köyhä väripaletti kurjistaa taustoja, mutta väriloistoa tärkeämpää on vauhti, sujuvuus ja asiallinen pelattavuus. Sen Proben tiimi on jälleen oivaltanut. Mätkiminen sujuu hyvin yhdellä napilla, joten kahden napin ohjain ei ole välttämättömyys. Tuttuun tapaan toinen nappi tuo potkut helpommin hallittaviksi. Alkuhämmennyksen jälkeenkin kontrollit tuntuvat ajoittain kömpelöiltä ja kankeilta, mikä ei onneksi haittaa kaksinpeliä.

Mortal Kombat II ei tuo lajityyppiinsä mitään uutta, ystävyyseleet ja Babaliteetit ovat lähinnä kuriositeetteja. Suurin osa hahmoista on vanhoja tuttuja muutamalla uudella erikoisliikkeellä päivitettyinä. Pelin olisi voinut nimetä rehellisemmin Super Mortal Kombatiksi erästä nimeltä mainitsematonta tappelupeliä mukaillen. Mikään itsenäinen jatko-osa se ei ole.

85