Ilkeä ja ruma noita Mesmeralda kaappaa professori Pac-Manin. Vanha kääkkä tavoittelee proffan avulla Pac-Landin voimakkaita taikakiviä. Söötti neiti Pac-Man sattuu olemaan ryöstön aikana paikalla ja maailman pelastaminen jää tietysti hänen pyöreille muodoilleen.
Ms. Pac-Man esiintyi ensimmäisen kerran 80-luvulla saman nimisessä pelissä, joka siirsi kotoisen sokkelohipan kolikkokoneisiin. Pallon näköinen pelihahmo vipelsi käytävillä paeten haamuja ja syöden kaikki käytävillä olevat pillerit. Kun sokkelo syötiin tyhjäksi, se vaihtui uuteen. Ms. Pac-Man Maze Madness vie ideaa eteenpäin ja lisää sokkeloon taustatarinan, esteitä, päättelytehtäviä ja vastustajia.
Noitaa lähdetään kampittamaan Quest-moodissa, joka koostuu toiminnallisista ongelmista ja sokkeloiden tyhjentämisestä pillereitä mässyttämällä. Neiti Pac-Manin ohjaaminen on todella yksinkertaista ja perinteille uskollista. Keltaista palleroa voi liikutella vain neljään suuntaan joko analogitatilla tai suuntanäppäimillä. Kameran zoomaamista lukuunottamatta muita kontrolleja ei ole ja ohjauksen tuntuma on välittömän suoraviivainen.
Palikkaongelmia ja pillerinpopsintaa
Vaatimattomista kontrolleista huolimatta kentät tarjoavat monipuolista puuhastelua. Sokkeloiden kulkureiteillä lojuu erilaisia palikoita ja melkein kaikkia niitä voi työnnellä. TNT-laatikot ovat kosketuksesta aktivoituvia aikapommeja, joilla liikkumattomat betonilohkareet ja tappavat myrkkylaatikot voi räjäyttää. Käytävillä lojuu lisäksi kytkimiä, trampoliineja, hyppyreitä ja vauhtia kiihdyttäviä hyrriä. Matkan varrella esiintyy muitakin vähemmän säännöllisiä pikkujippoja, kuten lentäviä mattoja ja sähkölattioita.
Seikkailun tasot jakautuvat alueisiin, joilla on joko pienimuotoisia palikkaongelmia tai alkuperäistä Pac-Mania muistuttavaa pillerien popsintaa labyrintissä. Jokaisessa kentässä kumpikin aluetyyppi tulee muutaman kerran vastaan ja niiden välillä liikutaan tunneleita tai siltoja pitkin. Tallennus tehdään tason lopussa, mutta kuoleman jälkeen ei tarvitse aloittaa lähimainkaan alusta. Jokaista ongelmaa tai pillerisokkeloa edeltää tarkistuspiste, josta neiti Pac-Man jatkaa seikkailuaan kuukahtamisen jälkeen. Helppojen palikkaongelmien ratkaisu palkitaan yleensä hedelmillä tai lukkopalikoihin sopivilla avaimilla.
Kentän läpäisy arvostellaan neljässä eri luokassa. Ne ovat kulunut aika, pistemäärä ja kerätyt pillerit sekä hedelmät. Täytetyistä tavoitteista myönnetään tähtiä, joilla avataan bonustasoja. Helpointa on kasata riittävästi pisteitä, sillä siihen riittää tason läpäisy.
Neiti Pac-Manin lukuisat elämät
Kaikista Pac-Maneista tuttujen haamujen lisäksi kentillä hortoilee monenlaista vipeltäjää kuten lepakoita, ärjyjä lumileopardeja ja tulta syökseviä lohikäärmeitä. Myös vierivät lohkareet ja putoilevat tippukivet haittaavat etenemistä. Vihollisten ulkonäkö ja ominaisuudet muuttuvat tasojen teemojen mukana, ainoastaan haamuja haahuilee joka kentällä.
Vastustajista pääsee eroon mutustelemalla hohtavan voimapillerin ja syömällä otukset jälkkäriksi. Aaveet ja muut mönkiäiset eivät ole läheskään yhtä vaarallisia kuin ennen muinoin, sillä neiti Pac-Maniin saa osua monta kertaa, ennen kuin yksi hänen lukuisista elämistään menetetään.
Laadukas grafiikkamoottori näyttäisi olevan melkein sama kuin vuosi sitten ilmestyneessä Pac-Man Worldissa. Ulkoasu on nätin värikäs ja kiinteä, sillä polygonit eivät juuri veny tai repeile. Ääniefektit ja musiikki ovat mukavan pirteitä, eikä kumpaakaan ole tarvetta säätää hiljaisemmalle tai kokonaan pois päältä. Lupsakat Pac-tilutukset ovat myös mukana.
Yksin, kaksin ja nelin
Pelimoodeissa on Questin lisäksi Classic ja Multiplayer. Classic on vuodelta 1981 peräisin oleva ja jo kolmannelta Namco Museumilta tuttu kolikkopeli Ms. Pac-Man. Se on Pac-Mania helpompi ja vaihtaa parin kentän välein sokkeloa, joten siitä riittää hupia niille, jotka eivät kavahda olematonta grafiikkaa.
Multiplayer on sujuvaa moninpeliviihdettä jopa neljälle samanaikaiselle pelaajalle. Toiminta näyttää Bombermanilta, mutta Da Bomb -vaihtoehtoa lukuunottamatta voittaja on eniten pillereitä mässyttänyt pallero. Da Bombissakin vain siirretään aikapommia pelaajalta toiselle. Kaikki kolme moninpelivaihtoehtoa ovat yllättävän hauskoja edellyttäen että ainakin kolmen padin nokassa on ihminen.
Neiti Pac-Manin seikkailut sokkeloissa ovat etenkin perheen naperoille sopivaa viihdettä. Todella yksinkertaista ohjausta ei tarvitse opetella hampaat irvessä ja ulkoasukin on äänimaailmaa myöten taidolla viimeistelty. Kokeneille ongelma- ja toimintapelien harrastajille Ms. Pac-Man Maze Madness on aivan liian helppo.
79
