Musashi: Samurai Legend (PS2) – Viimeinen samurai

Squaren maine roolipelien luojana tunnetaan, mutta miten onnistuu Final Fantasyjen tekijöiltä vauhdikas toimintaseikkailu?

Vuonna 1998 PSonelle julkaistu Brave Fencer Musashi esitteli piikkitukkaisen sankarisamurai Musashin. Peli oli valloittavan vauhdikas toimintapaketti, joka yhdisti tasohyppelyä, toimintaseikkailua ja roolipeliä. Harmillisesti Square ei koskaan julkaissut peliä Euroopassa.

Musashi: Samurai Legend jatkaa Musashin tarinaa. Jossakin kaukana, kaukana täältä on maailma, jossa paha Gandrake Enterprises riistää luonnonvaroja ja terrorisoi rauhaa rakastavaa Mystikoiden velhokansaa. Kun prinsessa Mycella kaapataan, Musashi kutsutaan halki ajan ja avaruuden pelastamaan prinsessa ja auttamaan Mystikoita taistelussa Gandrakea vastaan.

Musashin päätukikohtana toimii Mystikoiden kotikaupunki Antheum, joka on rakennettu taivaalla liitelevän valkoisen valaan, Anthedonin, selkään. Sieltä Musashi suorittaa Mystikoiden antamia tehtäviä, joissa etsitään kadonnutta tavaraa tai pelastetaan pulaan joutuneita neitokaisia.

Genre-cocktail sekoitettuna, ei ravistettuna

Nintendon Zelda-sarjan tyyliin Musashi: Samurai Legend on huumorilla höystetty, sarjakuvamainen toimintaseikkailu, joka yhdistelee useita genrejä. Pääroolissa viuhuvat Musashin katanat samurain viipaloidessa vastaan möngertävät viholliset.

Tapetuista hirviöistä ropisee rahaa ja kokemuspisteitä, jotka kasvattavat Musashia entistä ehommaksi soturiksi. Ahkeran hirviöiden lahtaamisen ohella ratkaistaan välillä helppo puzzle tai ylitetään joki lumpeenlehtiä pitkin tasohyppelyhengessä.

Aseina toimivat katana sekä raskas kahden käden miekka, joille kummallekin on omat liikesarjansa. Seikkailun kuluessa Musashin vyölle kertyy lisäksi viisi taikamiekkaa, joilla jokaisella on omat manapisteitä kuluttavat superhyökkäyksensä.

Sinänsä näppäränä ideana Musashi voi oppia vihollisilta liikkeitä. Kun lukkiutuu viholliseen ja painaa nappia tämän hyökätessä, hyökkäysliike sujahtaa Musashin taitoarsenaaliin. Harmi vain, että pääpahiksia lukuun ottamatta viholliset lakoavat vaivattomasti tavallisilla perusliikkeillä, mikä ei kannusta näkemään vaivaa.

Idän hitain

Musashi: Samurai Legendin ylivoimaisesti suurin ongelma on seikkailun tempo. Jostakin syystä Musashi juosta löntystää käsittämättömän verkkaisesti. Ketterä soturi tarpoo paikasta toiseen kävelyvauhtia, joten vauhdikas toimintaspektaakkeli vesittyy keski-ikäiseksi supersauvailuksi.

Asiaa ei auta kankea kamera, joka vänkyilee minne sattuu ja laahaa aina perässä etenkin pomotaisteluissa. Hitusenkaan suuremmissa kentissä kameran käänteleminen saa kaiken kukkuraksi ruudunpäivityksen nykimään inhottavasti.

Kentät ovat pääsääntöisesti tylsän suoraviivaisia polkuja, joilla viholliset marssivat vastaan kiltissä jonossa. Koska kenttiä ja vihollisia kierrätetään ahkerasti, puuroutuu pelaaminen pitkäpiimäiseksi samojen taistelurutiinien toistoksi. Kun on alussa fileroinut muutaman pahan robotin, tietää, mikä on kupletin juoni loppupomoon asti.

Menoa eivät piristä kömpelöt kaahailujaksot, joissa Musashi hyppää moottoripyörän tai robottikiiturin selkään ja hurjastelee hetken kapeassa tunnelissa. Hauskimpia ovat tehtävät, joissa Musashin on kannettava ihmisiä vihollislinjojen läpi. Näppärästi Musashi osaa heittää kantamuksensa ilmaan, sivaltaa miekalla vihollisia ja ottaa kopin.

Tyylikäs toteutus pelastaa mitä pelastettavissa on. Final Fantasy -sarjasta tutun Tetsuya Nomuran suunnittelemat hahmot ovat hienosti piirrettyjä ja mielikuvituksellinen pelimaailma hehkuu upeissa pastellisävyissä. Musiikki jää yhdentekeväksi taustapimputteluksi.

Kokonaisuutena Musashi: Samurai Legend on auttamattoman tylsä ja yksitoikkoinen toimintaroolipeli, joka kärsii liian monesta viasta ollakseen kehuttava kokemus.

61