Myst III: Exile (PC) – Suuri mysteeri

Juuri kun ihmiset luulivat olevansa turvassa, Presto Studios iskee jälleen. Myst III on sittenkin löytänyt piilottamamme aikakapselin koodin ja hypännyt keskuuteemme suoraan 90-luvun puolesta välistä. Juoskaa kun vielä voitte.

Nyt sitä taas saa. Mystin mitäänsanomattomuus on viihdyttänyt ja kiihdyttänyt miljoonia ihmisiä, joten jatko-osa-automaatti on sylkäissyt jälleen ulos uuden ihmepaketin massojen iloksi. Voiko elämä enää olla täydellisempää?

Kerron teille salaisuuden: vihaan Mystiä. Miksi sitten puran tässä teille sydäntäni? Koska koko toimituksesta vihaan sitä kaikkein vähiten ja jonkunhan tämäkin populaaritaiteen helmi piti katsastaa. Yritän siis suhtautua koko asiaan mahdollisimman subjektiivisesti, eikun siis objektiivisesti. Vai oliko se sittenkin toisin päin?

Moni kakku päältä kaunis

Vedän syvään henkeä ja visualisoin ympärilleni suojaavan energiakentän, joka säteilee positiivista energiaa. Jopa Mystissä täytyy olla jotain hyvää, sillä ei se muuten olisi yksi kaikkien aikojen myydyimmistä peleistä. Eihän?

Kaunis taide on aina ollut Mystien paras asia, ja niin myös nyt. Uusimmassa osassa mukana on järisyttävä uudistus, jonka ansiosta kuvat eivät enää ole täysin staattisia kaksiulotteisia taideteoksia. Renderoijat ovat luoneet kuvista panoraamoja, joissa pelaaja voi vapaasti liikutella katsettaan mihin suuntaan tahansa. Aitoa kolmiulotteisuutta ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi hyödyntää, sillä moinen tekninen hyppäys olisi ilmeisesti liian radikaali teko. Sehän voisi vaikka vaikuttaa myyntiin.

Renderoidut kuvat sinänsä ovat tyylikkäitä, paikoitellen jopa silmiä hiveleviä. Välillä saarilta aukeavat näkymät ovat niin kauniita, että niitä unohtuu katsomaan pitemmäksikin aikaa. Myös äänimaailma on paikoitellen erittäin toimiva. Tehosteita on naurettavan vähän, mutta rauhallinen musiikki kohoaa silloin tällöin mukaansatempaavaksi kuorolauluksi tai painostavaksi jousiteemaksi.

Päätalo jää toiseksi

Kovasta yrittämisestä huolimatta tunnen positiivisen energian katoavan ympäriltäni. Myst on negatoinut huoneesta kaiken hyvän ja nyt se on jälleen valmis korruptoimaan maailmaa oman kuvansa mukaiseksi. Voin jo nähdä zombiearmeijan lähimmän pelikaupan oven edessä. "Myst, myst, myst..." ne huutavat ja heittelevät ohikulkijoita tuhatsivuisilla päiväkirjoillaan.

Niin, ne kirjat. Niitä on Mystissä paljon ja ne ovat pitkiä. Ja nämä lukemattomat sivut on yleensä täytetty hankalasti luettavalla käsialalla kirjoitettua hölynpölyä, joka saa kenen tahansa pään särkemään alta viidessä minuutissa.

Pahinta kirjoissa on se, että peli todella olettaa onnettoman seikkailijan lukevan ne hartaalla pieteetillä alusta loppuun. Niihin kun on piilotettu tärkeitä vihjeitä, joita ilman Mystin lukemattomia vipupuzzleja on vaikea ratkaista.

Puzzlet itsessään ovat harvoin mielenkiintoisia, sillä ne on luotu vain oman olemassaolonsa takia. Mystin maailma on täynnä turhia vipuja ja härpättimiä, jotka vain odottavat pelaajan saapuvan leikkimään niiden kanssa. Suurin osa ratkaisuista on muutaman minuutin jälkeen helppo keksiä, mutta osa on täysin käsittämättömiä rakennelmia ilman mitään järkevää käyttötarkoitusta.

Yksikätinen sankari mikämikämaassa

Hahmon komentaminen ei ihmeitä vaadi. Kuva käännetään hiirellä haluttuun suuntaan ja vasemman painikkeen napautuksella sankari voi hypätä seuraavaan staattiseen panoraamaan.

Oikealla painikkeella kuvan keskelle lukitun käden voi irrottaa kahleistaan ja sillä voi sohia vapaasti ympäri ruutua. Joskus jotkut esineet jopa reagoivat sankarin kosketukseen. Ruudun alalaidassa on pieni inventaario, johon pelaaja voi kasata rakkaita päiväkirjojaan.

Mystien ongelma on se, että ne ovat Mystejä. Niissä ei ole mitään tekemistä ja pienempienkään muutosten tekeminen jostain ihmeen syystä hyvin myyvään kaavaan on lähes mahdotonta. Valitettavan todennäköinen seuraava osa tuskin muuttaa tätä kaavaa.

Täytyisiköhän itsekin ryhtyä kyhäämään tällaisia multimediaihmeitä? Kaverit voisivat humalapäissään kirjoittaa sekavia päiväkirjoja huonolla käsialalla ja koko kaljan ostamisen jälkeen jäänyt budjetti käytettäisiin nättien kuvien renderoimiseen mahdollisimman nopealla koneella. Voin jo kuulla kassakoneiden kilinän.

Kuulen myös sen kilinän, joka lähtee mystkoiden näppämistöstä: "Te typerät räiskintöjä hakkaavat ali-ihmiset ette osaa arvostaa Mystiä, se kun vetoaa älyyn, jota tietokonepeleissä ei muuten tarvitse". Myst on jo vuosia ollut pelaajien vihaama epäpelisarja, eikä se siitä tule muuttumaan.

42