Natural Selection 2 (PC) – Skulk, vihreä koirimus

 

Luonnonvalinnan nimissä epäinhimillisten hirviöiden komentaja Saul_Skulkback haluaa poistaa heikomman aineksen. Muuten ihmiset täyttävät koko galaksin!

Hylätty siirtokuntarakennus, jossain kaukana käymättömillä korpimailla. Kolmen mariinin valokiilat halkovat käytävän puolipimeyttä.  ”OK, olemme kohteessa!”  ”Selvä, korjatkaa ensin sähköt”, räsähtää kuulokkeesta. Tuskin on hitsipilli käynnistetty, kun hämärässä alkaa vilistä. Skulkit iskevät kuin koiranmuotoiset ohjukset, edestä, ylhäältä, takaa! Paniikkia! Sarrjoja! Hammmmpaita! Liekinheittimen hehkussa nopeat yrittävät syödä hitaat.

Avaruusmariinien ja -hirviöiden ikuisesta taistelusta kertova Natural Selection 2 on puhdas moninpeli, ajanmukaistettu versio kymmenen vuotta vanhasta Half-Life-modista. Pääidea on edelleen sama, mutta detaljeja on hiottu ja muuteltu, vieläpä parempaan suuntaan.

Taktista riskipeliä

Yksikään normaali pelifirma ei ottaisi pelinsuunnittelussa Natural Selection 2:n harrastamia riskejä. Aikana, jolloin joka pelichatit kastuvat tasapainoitkusta, jonka seurauksena yksikköparkoja säädetään ja nerffataan loputtomiin, Natural Selection 2 on kylmästi epäsymmetrinen.

Frontiersmenit eli mariinit ovat perinteisiä pyssyihin luottavia ihmisiä, joiden helposta teurastamisesta James Cameron teki normin. Heidän vastapuolensa, kharaat, luottavat kynnen ja hampaan lakiin, vain joillakin niistä on myös jonkinnäköinen kaukohyökkäys.

Avaruusoopperan libretto on selvä: toisessa päässä kenttää on kharaan tukikohta, toisessa päässä mariinien tukikohta. Perusidea on tuhota vastustajan tukikohdat.

Natural Selection 2 pelaa sen isoimman riskikorttinsa heti: ei riitä, että juostaan käytävillä, ammuskellaan ja huudetaan. Jonkun pitää ottaa vastuu, rakentaa tukikohtaa, laajeta ja kehittyä. Voitto on käytännössä yhden henkilön takana.

Ilman komentajaa ei voittoon ole mitään mahdollisuutta, ja taitava komentaja on jo kaksi kolmannesta voitosta. Jokainen joutojonneihin törmännyt moninpelaaja ymmärtää, kuinka hullu idea se on. Mutta riski kannattaa, sillä peli saa taktisen kerroksen, joka varmasti lisää sen ikää.

Rintamamiesmökkejä rakentamassa

Jos näyttää siltä, että tiimi lusmuilee ja pyörii ympyrää, kanna vastuusi ja hyppää komentokeskukseen tai -pesään. Huonokin komentaja on tyhjää parempi. 

Komentaminen vastaa toimintanaksuttelua ilman joukkojen rakentelua. Komentajille aukeaa karttanäkymä, johon hän sijoittaa rakennukset. Prioriteettien ykköstilalla on uusien tukikohtien perustaminen, resurssinkerääjien rakentaminen, puolustuslaitteet sekä uuden tekniikan tutkiminen. Uudet tukikohdat ja resurssinkerääjät saa sijoittaa vain etukäteen määrätyille paikoille, muut vapaasti niiden lähelle. Hädässä oleville kavereille voi ehtiessään toimittaa avustuspaketteja.

Kaikki maksaa resursseja, joita keräimet tuottavat, osan komentajalle rakennuskäyttöön, osan pelaajille henkilökohtaiseen varustautumiseen tai kehittymiseen.

Vaikka komentajien työnkuva on sama, keinot ovat erilaiset. Mariinikomentaja valtaa sektoreita palauttamalla niihin sähköt, jonka jälkeen alueelle voi rakentaa. Komentaja antaa vain rakennusmääräyksen ja määrää pytinkien paikat, rakennustyön hoitavat mariinit. Mariinitukikohdassa komentokeskuksen jälkeen tärkeimpiä ovat spawnausalustat, ilman niitä jälleensyntyminen loppuu. Asevarastosta ladataan ammukset ja ostetaan parempaa mutkaa, bonuksena tulee ihmeparannus. Tukikohtaa suojaavat automaattiset konekiväärit ja huollosta huolehtivat korjausrobotit. Teleporttereilla hypitään tukikohdasta toiseen.

Kharaa-komentaja on uutuus, sillä ykkösessä tukikohdan rakensivat pelaajien ohjaamat gorget. Uudistus on hyvä, sillä demokratia ei peleissä toimi. Muukalaiskomentaja valtaa sektoreita luomalla sammalmaista kasvustoa, jota kystat tuottavat. Sen päälle kasvaa komentajan kylvämät orgaaniset rakennukset. Kasvuston täytyy olla yhteydessä pesään tai se häviää ja sillä olleet rakennukset tuhoutuvat. Kharaat spawnaavat munista, joita kasvusto tasaisesti tuottaa.

Rakennukset vastaavat aika pitkälle mariinipytinkejä paitsi, että kharaat eivät käytä aseita. Erikoisrakennukset mahdollistavat lisäominaisuudet kuten hyppyhyökkäyksen, näkymättömyyden, paremman panssarin ja muuta kharaa-brändiin sopivaa. Ykkösessä piti perustaa uusia pesiä, jotta kaikki kehitysoptiot sai auki, nyt tarvitsee vain kerätä uuden muodon vaatima resurssimaksu. Pesien määrästä riippuu enää se, mitä lisäkykyjä kukin kharaa saa itseensä pultattua.

Anna rynkkysi laulaa!

Vaan antaa hullujen komentaa, kentällä pannaan hammasta rynkkyä vastaan. Sooloilusta pitää tinkiä, sillä kumpikin osapuoli toimii parhaiten yhteen pelaavana ryhmänä, jollei muuten niin edes kimpassa kulkien .

Mariinit ovat osapuolista se huomattavasti lähestyttävämpi, tutumpi vaihtoehto. Jokainen räiskinnän ystävä osaa täyttää avaruusjalkaväen saappaat. Mariini kehittyy saamalla parempia aseita, kuten miinoja, haulikon tai liekinheittäjän. Prototyyppilabra valmistaa sellaisia kivoja leluja kuin lentoreppuja. Linjalta valmistuu kaksi mallia exoja (exoskeleton), raskaita taistelurobotteja, joihin mennään sisälle.

Kharaa on selvästi vaativampaa pelattavaa, koska lähitaistelijoina suora hyökkäys on niille harvoin optimiratkaisu. Onneksi väijyminen on suorastaan sisäänrakennettu ominaisuus.

Perusmuoto on aina skulk, koiramainen seinillä kiipeilevä tosi vikkelä perussotilas, jonka pääasiallinen ase on hampaat. Seinällä kiipeily on toteutettu hyvin, sillä päinvastoin kuin Aliens vs Predatorissa seinäkiipeilijän suunnanvaisto ei heitä häränpyllyä.

Kharaan erikoisominaisuus on kehittyminen. Luulin, että alien on metamorfoosin mestari, mutta kharaa pystyy muuttumaan koirankokoisesta skulkista valtavaksi onokseksi noin minuutissa.

Pikku virtahevon näköinen gorge oli aikanaan kharaan selkäranka, joka rakensi kaiken, mutta nyt pikkuläski on alennettu tulitukeen. Gorgen ase on kauaskantava heikohko räkäisy, josta saa päivitettynä tehokkaan sappipommin. Toinen gorgen bioase on parannussuihke, joka myös nopeuttaa rakentamista. Lisäksi gorge pystyy rakentamaan kolme hydraa, kevyttä puolustusorganismia, sekä seiniä eräänlaisista limapusseista. Gorge pystyy tarvittaessa liikkumaan kirjaimellisen liukkaasti surffaamalla mahallaan.

Samanlainen biologinen arvoitus on lerk, jonkinnäköinen lentolisko. Lerk pystyy ampumaan luunuolia siivistään konekiväärimäisellä tehokkuudella. Pankaas eksobiologit selittäen!  Koukkukäsinen fade on värvätty suoraan lasten sängyn alta. Raateluvälineen lisäksi fade osaa feidata, eli hävitä näkyvistä ja yht’äkkiä ilmestyä niskaan. Riprap.

Evoluution kruunu on kharaa-versio sarvikuonosta, mahtava onos, tonneittain ruhjovaa murskausvoimaa. Juuri sitä mitä mariinitukikohta kaipaa.

Mitä teen, minne meen?

Se, että Unknown Worlds on piskuinen seitsenhenkinen tiimi ei todellakaan näy lopputuloksessa. Kuusi vuotta tätä tehtiin, mutta jälkikin on sen mukaista. Silmille Natural Selection 2 on todella miellyttävä, pelimekaniikaltaan se on hillityn hallittu mestarinäyte. Erilaiset osapuolet ovat jopa selvästi tasapainossa. Siitä seuraa, että jos komentajat osaavat asiansa, eivätkä pelaajat ole yhtä huonoja kuin minä, matsit ovat pitkiä.

Vaikka kakkosen uudistukset ovat selkeyttäneet peliä, on se vieläkin aika vaikea sisäistää kylmiltään. Varsinkin verrattuna normiräiskintöihin, joissa asiat väännetään niin, että heikompikin aines ymmärtää.

Oppaaksi pelin ihmeelliseen maailmaan peli tarjoaa opasvideoita (jotka minulla eivät toimineet, mutta löytyivät YouTubesta). Vielä parempi on mahdollisuus perustaa kokeiluserveri, jossa voi kaikessa rauhassa opiskella kenttää ja pelin ominaisuuksia, etenkin komentajan duunia. 

Normaalia korkeampi oppimiskynnys toimii luonnonvalintana. Se näyttää karsivan idiootit geenipoolista, sillä minulla ei ole pahaa sanottavaa pelaajayhteisöstä. Vaikka pidin Rookie-leiman päällä, kukaan ei haukkunut, ei edes kun ensimmäisen kerran yritin leikkiä komentajaa enkä tajunnut mitään.

Eksyksissä sienimaassa

Yksi juttu ei ole muuttunut ja se on kartat. Minulla sekoaa navigaatiotietokone niissä ihan täydellisesti. Ehkä siksi, että ne piperretty ihan täyteen kaikkea, ehkä siksi, että kaikki huoneet näyttävät samoilta. En muista, että minulla missään muussa pelissä olisi näin paljon vaikeuksia. Ihmisenä ruudulla näkyy minikartta, kharaana joudun vähän väliä iskemään karttaa esiin nähdäkseni, missä olen ja mihin menen. Skulkina tai lerkinä pystyy oikaisemaan kentästä toiseen vaikka ilmanvaihtokanavia pitkin, ja joskus kartta väittää, että käytävä löytyy, mutta en vaan löydä, vaikka itkisin.

Toinen henkilökohtainen ongelma on mariinien pureskelu. Jos olisin oikea skulk, tasan tietäisin, koska hampaani osuisivat maukkaaseen mariinireiteen. Nyt en tiedä, haukkaanko mariinia vaiko ilmaa, joten jotain sensorista palautetta pitäisi tulla. Punainen ruutu, ääniefekti, jotain avuliasta.

Muuten Natural Selection 2 on todella hyvin kasattu paketti. Kun peli toimii eli pelaajilla on edes minimitaju, Natu kakkonen tarjoaa miellyttävän erilaisen moninpelikokemuksen.

Onneksi sen tajuaa kansakin, sillä kauppa on käynyt kivasti. Sääli että Suomen roskalehdistön kristillisyys jää vain jeesusteluun, sillä minulla olisi hyvä skuuppi: Natural Selection 2 kertoo ihmisen ja Pedon demonimaisten joukkojen taistelusta. Ensimmäisen Steam-viikon jälkeen peli oli myynyt 144 000 kappaletta. Kas kummaa, sehän on Ilmestyskirjan näkemys siitä, paljonko paratiisiin pääsee tuomiopäivänä väkeä. Sattumaa? Vai yliluonnollista valintaa?

Vaikka paratiisi olisikin jo täynnä, Natural Selectionin servereillä on tilaa. Epäilen, että siellä on hauskempaakin.

Nnirvi

 

85