NBA 2K3 (PS2) – Levypallokuningas

Sega tunnetaan hulvattomista arcade-hurjasteluistaan, mutta Sega Sportsin 2K-urheilusarja kerää kehuja realistisuudellaan.

Segan NBA 2K3 -korispelin jotkut simulaatiohenkiset ratkaisut menevät jo naurettavuuksiin. Pelaaja voi valita pelattavakseen pelkät pudotuspelit, mutta joukkueen valitsemisen jälkeen kone simuloi edellisen kauden. Lopputuloksissa valittu joukkue voi jäädä pudotuspelien ulkopuolelle ja samat valinnat on tehtävä uudelleen, jos haluaa päästä pelaamaankin.

Pudotuspeleistä putoamisen lisäksi on valittavissa hieman tavanomaisempia pelimuotoja. Katukorista voi pelata 2–5-miehisin joukkuein haluamaansa pistemäärään. Harjoitteluosuudessa pääsee treenaamaan eri pelitilanteita, mutta vapaaheittoja lukuun ottamatta näppäimet oppii helpommin varsinaisessa pelissä.

NBA-joukkueilla voi myös pelata harjoitusotteluita, kausia ja turnauksia, mutta yksinpelimuotona kiinnostavin on franchise-moodi, jossa toimitaan pelaaja-valmentaja-toimitusjohtajana. Franchise-vaihtoehdossa voi pelaajakauppojen lisäksi varata pelaajia, erottaa valmennusportaan ja palkata parempia tilalle.

Ei sille

Koripallo on kontaktilaji, mikä näkyy hyvin NBA 2K3:ssa. Vastustajan ajon korille voi sulkea ohjaamansa miehen kropalla, samoin hyökkäyksessä peruuttelemalla pallon voi vain työntää voimalla korinalustalle.

Systeemi ottaa huomioon, kuka ketäkin tönii, sillä O'Nealin kokoista lihavuorta ei kuusijalkainen kukkakeppi edes heiluta. Pikkuvirheenä vain pelaajien vartalo on olemassa ja hyökkääjä voi ravata ongelmitta esimerkiksi riistoon kurotetun käden läpi.

NBA 2K3:ssa virheet vihelletään loogisista pelitilanteiden mukaan. Jos ryntää korille väkisin, hypäten paikallaan seisovan puolustajan niskaan, saa todennäköisesti hyökkääjän virheen. Jopa helpommin kuin todellisuudessa. Puolustajaa rankaistaan ranteille läpsimisestä, jos yrittää pallonriistoa vastustajan selän takaa. Toimivan tuomarin ansiosta palloa voi jopa suojata vartalollaan.

Ainoastaan syöttöpeli aiheuttaa ongelmia. Vaikka tatti osoittaisi kaakkoon, pallo singahtaa syöttäessä luoteeseen, jos yläviistossa olevan mies vain on lähempänä. Räjähtäväksi harppuunaksi tarkoitettu pelinavaus voi päätyä metrin päässä seisovalle sentterille ja passin onnistuessakin vastaanottaja yleensä pysähtyy ottamaan palloa kiinni eikä nappaa sitä suoraan vauhdissa mukaansa.

Syöttöongelmien kiertämiseksi on onneksi ikonisyöttösysteemi, jossa kahden napin yhdistelmällä saa pallon heitettyä mille tahansa pelaajalle. Jokaiselle pelipaikalle on oma nimikkonappinsa padissa. Vaikka nopeiden hyökkääminen onkin vaikeaa, passipeli toimii, mutta ei ole muun kokonaisuuden tasolla.

Pelaajat näyttävät hienoilta ja osan supertähdistä jopa tunnistaa liikkumisen perusteella. Motombon kokoiset korstot laahustavat kentällä aivan eri temmolla kuin vikkelät pikkumiehet. Varsinkin erilaisissa harhautuksissa animaatioiden erot pääsevät oikeuksiinsa, sillä nopeimpien väkkäröiden vauhdissa ei ihmispelaajan mieli yksinkertaisesti pysy.

Iverson voi lähteä harhautusnapilla oikealle, mutta toisella painalluksella muuttaa suuntaa vasemmalle. Harhautusanimaatiot eivät vähennä pallonriiston todennäköisyyttä vaan oikeasti houkuttelevat pelaajaa ohjaamaan ukkoaan väärään suuntaan.

Syöttöanimaatiot jättävät toivomisen varaan, sillä katkoja olisi helpompi yrittää, jos miehen liikkeestä näkisi mihin suuntaan pallo lähtee. Nyt äijät tekevät syöttäessään vain epämääräisen heilautuksen, josta peliväline voi ja lähtee mihin suuntaan tahansa.

Olen myyty mies

Tekoälyn pelityyliä voi muuttaa liukuvalikoista, jotka vaikuttavat kaikkeen pelaajien juoksunopeudesta kotijoukkueen kaukoheittojen tarkkuuteen. Pelimekaniikkaa muokkaamatta voi valita useista puolustus- ja hyökkäystaktiikoista, jotka määräävät suoraan tekoälyn ohjaamien miesten liikkumista ja sijoittumista kentällä.

ESPN-lisenssin aidot tv-valikot ja -kommentaattorit menevät tunnelmalisältään suomalaiselta hieman ohi, mutta selostajakaksikko juttelee moitteettomasti kenttätapahtumista tai kertoo luppohetkillä kiinnostavia taustoja pelaajista. Koska yleisökin melskaa pelitapahtumien mukana, äänet eivät loista eivätkä petä.

Multitapilla, kavereilla ja sopivalla turnauksella NBA 2K3 on riemukasta kimppakivaa. Peli tosin vaatii useamman illan treenausta, joten pelimiesten seurassa noviisit vaativat todennäköisesti jotain muuta koneeseen.

Edes yksin treenaaminen ei tuota tuskaa, sillä franchise-moodi tekee yksinpelistä yllättävän mielenkiintoisen ja kone antaa allekirjoittaneelle pelitaidon(kin) suurelle keskinkertaisuudelle riittävästi vastusta. Erinomaisen NBA 2K3:n pudottaa liki täydellisestä lähinnä syöttöpelin kankeus.

87