Luulisi, että ajopelifanilla on ikuinen joulu. Kaahattavaa riittää moneen lähtöön ja kaiken lisäksi EA:n Kanadan-konttori on väsännyt uuden uutukaisen version vanhasta Need for Speed -hitistä.
Kumma kyllä, tällekin ties kuinka monennelle tänä keväänä ilmestyneelle kaahaukselle löytyy kuin löytyykin oma lokeronsa PlayStation-pelien joukossa. Siinä on sitä jotakin, joka sytyttää, eikä se jokin ole kaunis grafiikka tai sujuvahko ruudunpäivitys. Jotakin Need for Speed I:n (3DO/PC-version) magiasta on jälleen mukana.
Poliisi ajaa sinisellä autolla
Kakkososan puutteena olivat poliisiautot. Arvostelusta tuohtuneena EA on ilmeisesti päättänyt suorastaan kostaa alati kriittisille vanhoille pelipieruille, jotka muistelevat menneisyyttä tippa silmäkulmassa. Tällä kertaa poliisiautoja nimittäin riittää, parhaimmillaan tuntuu kuin niitä tippuisi taivaasta niskaan konetuliasevauhdilla. Hot Pursuit -pelivaihtoehto on suoranaista sakkolappujen juhlaa. Kieltämättä virkavallan kouran välttäminen on hassun hauskaa ja hupaisaa, varsinkin jaetun ruudun kaksinpelissä. Toisaalta ei poliisiton kisailukaan pahemmalta maistu.
Kontrollit ovat vaikein asia saada ajopelissä kohdalleen, varsinkin kun makuasiosta voi aina kiistellä loputtomiin. Toinen tykkää herkistä kontrolleista, toinen realistisemmasta, raskaammasta painovoiman ja keskipakovoiman välittävästä ajotuntumasta. Need for Speed onnistuu sukeltamaan jonnekin teoreettisten ääripäiden puoliväliin ja hetken totuttelun jälkeen hanikan vääntö alkaa maittaa vallan hyvin. Gran Turismon hienovaraisuuteen ei ylletä, mutta toisaalta kontrollit eivät ole niin äkkipikaiset kuin vaikkapa Motorheadissa.
Pelaaja voi valita kolikkopelikontrollien ja simulaatiotuntuman välillä ja - uskomatonta mutta totta - vaihtoehtojen välillä on vissi ero. Simulaatiokontrollit tuovat kaahaamisen mielekkäämmäksi ja haasteellisemmaksi, koska jarruakin täytyy tuolloin ajoittain hipelöidä. Meno on sopivan lutvikasta vaikkei millään hikispiideillä vieläkään brassailla.
Pimeää ja sateista
Ratoja on kahdeksan virallista, yksi epävirallinen bonusrata ja lisäksi liuta vieläkin epävirallisempia lisukeratoja. Näistä neljän kimppuun pääsee heti, muut avautuvat kisamenestyksen myötä. Radat ovat mielikuvituksellisin reunarakentein varustettuja ja parhaimmillaan todella vaikuttavan näköisiä luomuksia. Monella radalla on tarjolla vaihtoehtoisia reittejä, mikä tekee saman radan kiertämisen kierros kierroksen jälkeen mielekkääksi. Grafiikka soljuu sutjakkaasti eteenpäin ja näkymät siintävät liki horisonttiin saakka. Ajokin rattiin pääsee pimeällä ja vesisateellakin. Pimeä tosin on liiankin pimeää, ja pelkkä ajovalojen turvin ajaminen turhan haasteellista.
Autoja on valittavana melkoinen suma, mutta niistäkin parhaiden ja nopeimpien ohjaimiin pääsee vasta peliä hieman harjoiteltuaan. Tämä innostaa hurjaan yritykseen ja yrittää todellakin pitää. Need for Speed III:ssa on haastetta tarpeeksi kokeneemmallekin. Aluksi tuntuu, ettei kaasuhanikka pohjassakaan pysy kanssakisaajien perässä. Lopulta radan salat kuitenkin oppii ja sijoitus paranee kerta kerralta, mikä tekee pelin mukiinmenevän mukaansatempaavaksi.
Vanha pieru parahtaa
Need for Speed I:stä tuttuja valtateitä mallaavia segmettiratoja ei ole, mutta toisaalta ratakierrokset ovat niin pitkiä, ettei moinen ihmeemmin sureta. Siltikin NFS I-veteraania moinen harmittaa hetkisen. Kaipaamaan jää myös originaalin maittavia kolareita, joissa autot hidastettuina ponnahtivat ilmaan, missä ne tekivät näyttävän koreografian mukaan hienovaraiset piruettinsa. Nyt auto vain pongahtaa ylös ja kopsahtaa katuun. Vaikkei ajopelin päämäärä ole auton kolaroiminen tai varsinkaan niiden ihaileminen kuola suupielessä uusinnoissa, saa silti valittaa jos joku alkuperäisherkuista on jätetty pois.
Kilpailu kaupan hyllyllä on kova. Need for Speed III kuitenkin ansaitsee paikkansa pelaajien pennosten uusjaossa. Se on välittömämpi elämys kuin Gran Turismo, mutta tarjoaa silti alan harrastajalle riittävästi purtavaa ja ihailemista. Ratanäkymät ovat ah niin kauniita hitusen häiritsevästä rakeisuudestaan huolimatta. Lisäksi se on kaikkien aikojen paras Need for Speed PlayStationille. Onhan sekin jo jotain.
85
