Olen ehtinyt pelata Destiny 2 -ennakkokoodia muutaman päivän ennen julkaisua. Kampanja-tarinaa en ole vielä nähnyt kokonaisuudessaan, en liekehtiviä rynnäkkökoneita Orionin olkapäillä, en Helga-neitiä kylvyssä, mutta Kölnin tuomiokirkon useasti.
Tekijät ovat ilmeisesti nähneet Tuomaksen Destiny-arvostelun, sillä bungielaisten mukaan Destiny 2 kertoo tarinan eikä vain hylkää pelaajaansa tuntemattomaan scifimaailmaan. Perusideaa on siirretty grindauksesta viihteen suuntaan. Pääpaino on moninpelissä ja yhdessä tekemisessä.
Markkinointipuheille löytyy pelistä myös katetta. Destiny 2 yhdistää nettiroolipelin mekaniikat nettiräiskintään sujuvasti.
Vanki olen Maan
Alku on ainakin vauhdikas, sillä Red Legion iskee avauskohtauksessa The Last Cityyn. Palkkasotilaiden johtaja Dominus Ghaul aikoo varastaa Travelerin ihmiskunnalta, mutta onnistuu vain viemään guardianeilta heidän voimansa ja varusteensa. Kampanjan tavoitteena on uusien voimien ja aseiden hankkiminen, jotta vastaisku voi alkaa.
Lähtökohdan tarkoituksena on tasoittaa pelikenttää uusia pelaajia varten. Ykkösosan hahmoista säilyy vain nimi ja ulkonäkö, jopa emotet pitää kerätä taas uudelleen. Kaikki ykkösosan maineteot eivät onneksi katoa unholaan, sillä NPC-hahmot muistavat pelaajan saavutukset. Tuoreelle pelaajalle selitetään juonitehtävässä, mitä cabalit ovat, kun taas ykkösosan veteraanin kanssa muistellaan taisteluita niitä vastaan, mikä kuulostaa ideana harvinaisen näppärältä.
Scifiseikkailu sijoittuu eri puolille aurinkokuntaa. Maan lisäksi nähdään myös metaanimerien peittämä Titan, viidakon peittämä Io ja Nessus-kääpiöplaneetta, jota vexit muokkaavat vauhdilla jättimäiseksi supertietokoneeksi.
Maailman rakenne on avoin, sillä Saksaan sijoittuvalla alkupelialueella pääsee suhteellisen vapaasti liikkumaan. Alueelle on ripoteltu tarinaa kuljettavien juonitehtävien lisäksi sivutehtäviä ja tapahtumia, joissa pelaajat yhteistyössä muun muassa torjuvat falleneiden hyökkäyksen alueelle. Käytännössä se tarkoittaa hyökkäysaaltojen torjuntaa, kunnes paikalle lähetetään loppupomoksi järeä tankki.
Sivutehtävätkin vaihtelevat kivasti. Välillä pitää tutkia tietty alue, tuhota signaalitiedustelumasto tai iskeä tukikohtaan. Mukana leijuva Ghost-dronekaan ei horise enää tyhjänpäiväisyyksiä vaan kertoo tehtävän tavoitteet, vie tarinaa eteenpäin vuoropuhelullaan ja koittaa välillä olla jopa viihdyttää. Myös palkkasoturi Cayden laukoo jatkuvasti onelinereita vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäinen Destiny tuntui minusta Borderlandsin tosikkoversiolta, joten hyväksyn asenneilmapiirin muutoksen.
Mielenkiintoa tehtäviin ruokkii tietenkin niistä irtoavat paremmat varusteet ja roolipelimäinen hahmonkehitys. Kimpassa pelattavista Public Eventeistä on olemassa myös vaikeammat Heroic-versiot, joista saa parempaa kamaa palkinnoksi. Pelikartta ilmoittaa selkeästi tehtävien alusta ja alueelle voi hypätä fast travel -toiminnolla. Ideana on, että peli itse ohjaa pelaajia saman tehtävän ääreen.
Kamoja voi grindata myös pvp:ssä, jota pelataan neljä vastaan neljä jengeillä ja vaihtelevilla säännöillä. Pvptä en ole vielä mättänyt enkä myöskään kolmen hengen strike-tehtäviä. En siis enempää kuin mitä avoimessa betassa nähtiin. Kuuden hengen raidit ovat vielä kokonaan kokematta, koska ne avautuvat taas vasta viikko julkaisun jälkeen eli 13. syyskuuta.
Sarrrrrja
Aseet luokitellaan kineettisiin eli ampuma-aseisiin, energia-aseisiin ja raskaisiin. Kustakin luokasta käytössä voi olla vain yksi pyssy, mutta niitä pystyy vaihtamaan lennosta kesken tehtävänkin. Käytännössä ampuma-aseilla saa kaiken alas, mutta suojakentällisiä pomoja kannattaa tulittaa energia-aseilla. Ammustyyppi ei sinänsä määritä asetta vaan ampuma- ja energia-aseina löytyy niin haulikkoa, konepistoolia kuin rynnäkkökivääriä. Tuttuun tyyliin aseen tähtäimet, rekyyli ja sarjan hallittavuus vaihtuvat aseen mukaan. Paperilla parempi ase ei ole aina sitä käytännössä, jos ase potkii vastaan tähtäimen pomppiessa pitkin ruutua.
Hahmoluokkina ovat edelleen hunter, warlock ja titan. Hahmoaan voi hienosäätää jatkuvasti eikä kerran taitopuussa hankittua kykyä menetä. Pinnoja myös saa reippaaseen tahtiin, joten etenemisen tunne on jatkuva.
Taistelu toimii hyvin, vaikka olisin kaivannut ripauksen titanfallistista nopeutta ja sähäkkyyttä menoon. Olisi todennäköisesti pitänyt napata hahmoluokaksi leijuvan warlockin sijaan liikkuvampi hunter. Taistelussa taktiikan määräävätkin arsenaali ja hahmon ominaisuudet. Tekijöiden mukaan varsinkin pvp:ssä pyritään pitämään tasapaino jatkuvassa liikkeessä pienillä muutoksilla, jotta touhu ei tunnu paikalleen jämähtäneeltä.
Peli vaikuttaa kiinnostavammalta kuin ykkösosa, vaikka kokonaisuus tuntuu ujommalta uudistukselta kuin alunperin toivoin. Totuus paljastuu lokakuussa, kun Tuomas "Halo" Honkala kertoo Pelit-brändin virallisen kannan pelistä.
Pelit-lehti on tehnyt sopimuksen Activisionin kanssa Destiny 2:n markkinoinnista eli tämä on mainos. Activision ei puutu jutun sisältöön.
