Bugikarhu ei nuku talviunta, eeppisessä romurallissa pelti taipuu ja tavaraa lentää. Onko tämä se Next Car Game?
Flatoutista ja muista romurallipeleistä tuttu Bugbear julkaisee Seuraavan Autopelinsä. Early Accessin ostajat pääsevät sutimaan 24 kärryllä tekoälyn seurassa, asfaltti- ja soraradalla sekä avoimella areenalla. Moottoriradoilla keskitytään ajamiseen, areenalla yritetään pitää oma auto toimivana ja runtata muut liekkeihin. Areenalta löytyy ramppeja, hyppyreitä ja muuta kivaa.
Ajotuntuma sijoittuu arcaden ja simulaation välimaastoon. Tuntumaan vaikuttaa selkeästi se minkä päällä ajaa, joten asfaltilta ei kannata rynnätä nurmikolle tahmaamaan. Mutkat otetaan komeissa sladeissa, kaasun pitäminen pohjassa ei yksin riitä kuin törmäykseen ulkokaarteen aitoihin.
Kaasusta sutivat renkaat vaativat pientä totuttelua. Halutessaan päälle saa automaattivaihteet, luistoneston, ABS-jarrut ja spinnauksen eston. ”Corvette” on selvästi vakaampi ajaa, toinen ”Fiat”-pikkukärryistä pyörähtelee iloisesti ympäri, varsinkin kun sen yrittää tuoda mutakuopista takaisin radalle. FlatOuteista tuttu kuminauha-tekoäly ei tunnu olevan mukana, pyörähtelyn jälkeen on vaikea saada kärkeä kiinni.
Romurallikaahailun vauriomallinnus on taas astetta parempaa vauriomallinnusta ja ilmassa on enemmän irtoromua. Autot taipuvat, naarmuuntuvat ja pelti irtoaa näyttävästi. Radalle levittyy järkyttävästi irtoroinaa. Pinotut renkaat lentelevät ympäriinsä, enemmän menoa hidastavat aidat ja betonimuurit, jotka nekin murtuvat näyttävästi. Kisaaminen jääkin usein autoilla riehumisen varjoon, kun paikat ja kärryt pistetään remonttiin.
Lisähupia saa Technology Sneak Peak 2.0 -kokeilutilasta, jossa voi kokeilla pelifysiikoita vapaasti rellestäen. Auton voi heittää murskaimiin ja vatkaimiin, tulla hämähäkin tallomaksi, hypätä mäkihyppyä, pelata koripalloa, lingota itsensä tynnyreihin, rengaspinoihin, betonipatsaisiin tai lanata kylän matalaksi ampumalla kivikuulia ja raketteja. Pelimoottori jaksaa pitää ruudunpäivityksen hämmästyttävän pitkään hyvänä, vaikka tavaraa lentää kasoittain. Samanlaista fysiikkatykitystä olen nähnyt viimeksi ensimmäisen Crysisin editorikokeiluissa.
Pelti irti! Kuski irti! Moottori irti!
Bugbearin tavaramerkki vauriomallinnus on ennennäkemättömän dynaamista. Pellit vääntyilevät ja irtoilevat, koko kärry voi rusentua melkein mihin kuntoon vain. Taipuneella autolla ohjaustuntuma muuttuu uuden massajakauman ja renkaiden osoitussuunnan mukaiseksi. Helposti meno ei pääty, vaikka moottorin ja kuskin tilalla olisi enää tyhjää. Kunhan renkaita on jotenkin jonkun pellin kulmassa kiinni ja maata vasten, meno jatkuu vaikka katon kautta pyörien.
Ajaminen onnistuu myös konepeltinäkymässä tai auton takaa, sekä ohjaamossa, jossa tunnelma lähestyy simulaatiota, mutta rattia ei ole vielä animoitu ja säröytyneen tuulilasin tekstuurit eivät säväytä. Ohjaamokin muuttaa muotoaan näyttävästi kisan edetessä, vaikkapa nätisti heijastavan konepellin vääntyessä helposti peittämään näkyvyyden. Savun ja pölyn seasta silmille lentävät irtoromut ja kilpakumppanien autot luovat veitsellä leikattavan vahvaa immersiota. Toivottavasti Technology Sneak Peak kakkosen vapaasti säädettävä kamera sallitaan varsinaisessa pelissäkin, korkealle viedyn kuvan näkymässä kun on oma viehätyksensä.
Ragdollia vaille voittaja
Jo Early Access tarjoaa yllättävän hyvää sisältöä, ilman isompia ongelmia. Eniten häiritsivät rattisäätöjen puute, G27-rattia sain pyöritellä kuin rekkamies. Se onnistui siihen asti kun olisi pitänyt tehdä nopeita vastaliikkeitä kilpakumppanien kiilauksiin.
Lopulliseen peliin tekniikan ja ulkonäön pitäisi vielä parantua, toivottavasti saman tekee vaisu äänimaailma. Uramoodia, autojen ostelua ja myyntiä luvataan. Myös autojen vauriomallinnuksen ja ohjattavuuden luvataan parantuvan entisestään, vaikka ei niistä valitettavaa nytkään löydy. Luvassa on myös moninpeli, jossa tulee olemaan useita eri pelimuotoja.
Bugbearilta löytyy selkeästi oikeaa luovuutta ja innostusta peliinsä. Jos lupaukset toteutetaan ja moninpeli toimii mallikkaasti, Next Car Gamessa on ainekset vaikka oman genrensä klassikoksi.
Kai FlatOutin kuski-ragdollit tulevat vielä mukaan, lentelemään läpi tuulilasin kuin kirsikaksi romupinon päälle?
