NFL Street 3:ssa on kyse katu-uskottavuudesta ja rispektistä: tärkeintä ei ole voitto, vaan vastustajan nöyryyttäminen.
NFL Street kolmosessa joukkue koostuu tavallisista kulman kundeista, joilla pitäisi ensin haastaa nippu nälkäisiä katujengejä ja lopulta ansaita oikeiden jenkkifutisjoukkueiden kunnioitus. Katufutiskiertue vie kymmenen osavaltion halki ja matkan varrella joukkueeseen voi kosiskella uusia naamoja. Pitkäjänteisen työn nimeen vannovat keräilevät kokemuspisteitä, joita voi lisäillä äijien taitoarvoihin.
Jokaisessa osavaltiossa riittää rutkasti tekemistä. Uusissa tehtävätyypeissä korostuvat tyyli ja mielikuvituksellisuus. Esimerkiksi hyökätessä on kartutettava pistetiliä härnäämällä puolustajia ja tyylittelemällä pallon kanssa. Pinnat napsahtavat plakkariin vasta maalin jälkeen, ja nopeammin tyylipisterajan rikkonut voittaa ottelun. Toisinaan tärkeintä on kerätä pisteitä käyttämällä vain tiettyjä pelikuvioita tai juoksemalla mahdollisimman paljon jaardeja.
Perinteisten aikarajallisten ja tiettyyn pistemäärään päättyvien otteluiden kyytipoikina on muutama bonuspelimuoto. Pelaajan täytyy muun muassa kopata mahdollisimman monta syöttöä käsiinsä, taistella viiden körilään kanssa parin minuutin ajan pallosta ja puolustaa maalia yhtä miestä vastaan. Vaikka tehtäviä on moneen lähtöön, samojen asioiden jauhaminen osavaltiosta toiseen alkaa pitemmän päälle kyllästyttää. Muutama bonustehtävä lisää olisi piristänyt pelielämystä ja tuonut kaivattua vaihtelua.
Vaikka NFL Street -sarja edustaakin kevyttä näkemystä jenkkifutiksesta, mitenkään erityisen helpoksi peliä ei voi luonnehtia. Maddeniin tutustuneet päässevät touhuun nopeasti sisään, mutta keltanokat ovat onnettoman tutoriaalin armoilla. Kone ei aina tunnista harjoittelukentällä oikeita suorituksia ja ohjeistuksissa on toivomisen varaa. Kotipoikien slangista on sen verran vaikea saada selvää, että ainakin minä olisin tarvinnut tekstityksen tukea.
Perusteiltaan peli muistuttaa kovasti Maddenia, mutta erikoisliikkeet ja ympäristön kekseliäs hyödyntäminen tuovat pelailuun oman mausteensa. Pelaaja voi ottaa vauhtia pelikentille sijoitelluista laatikoista, tynnyreistä tai juosta kirjaimellisesti pitkin seiniä. Laidat piristävät taklauspeliä, sillä kaverin torppaaminen jääkiekkotyyliin päin seinää tuottaa sadistista nautintoa. Tyylittelemällä täytettävä gamebreaker-mittari avaa hurjia erikoisliikkeitä kuten voimakkaita heittoja, taklauksia ja harhautuksia.
Kuvakulma on laskettu liian lähelle kenttää ja toisinaan pallo hukkuu helposti pelaajamassan syövereihin. Osumatunnistuksessakin olisi parantamisen varaa. Äijät pystyvät murtamaan satakiloisten jässiköiden taklauksia, mutta menevät turvalleen hipaistessaan seinää. Saman joukkueen pelaajilla on kausipelin alussa erivärisiä pelipaitoja, mikä vaikeuttaa puolustettaessa oikean miehen lukitsemista. Ongelmat eivät tosin ole yhtä häiritseviä kuin graafinen yleisilme, joka on surullisen rosoinen.
NFL Street 3 on viihdyttävä katujefuvälipala, joka maistuu parhaalta pieninä annoksina. Suurin kohtalonkysymys kuuluu, kenelle se on ensisijaisesti suunnattu? Kevyt lähtökohta ei vielä takaa aloittelijaystävällisyyttä. Lajinoviisien kannattaa edelleen kääntyä loistavalla tutoriaalilla siunatun Madden-sarjan puoleen.
78
