NHL 10 (Xbox 360) – Pitkä päätyyn

NHL 10:n pelikirja on lyhyt ja ytimekäs: taitokiekko vilttiketjuun ja ryminää kaukaloon. Lopputuloksena on nautittavaa lätkäviihdettä.

NHL 09 vei änäristit joukolla verkkoon, mutta pelisarjan tuorein painos ilahduttaa myös yksinäisiä. Pitkien talvi-iltojen ratoksi on kehitelty nippu uusia yksinpelimuotoja ja viritelty entisiä.

Syöttöpeli on kokenut suurimman remontin. NHL 10 lainaa FIFA:sta tuttua manuaalisyöttelyä, jossa ohjaustatin ja syöttönappien avulla voi sekä passien suunnan että voimakkuuden määritellä kokonaan itse. Uudistus venyy niin koko kentän puhkaiseviin läpisyöttöihin kuin laiturin eteen sopivasti heitettyihin lättyihin.

Systeemi ei toimi täysin moitteetta, sillä se perustuu kestoon. Mitä kauemmin painaa, sitä kauemmas syöttö lähtee. Karvaaja ehtii usein iholle, kun pakki vielä lataa läpisyöttöä. Uudistus tuo pelaamiseen rajusti lisähaastetta, sunnuntailätkijät voivat toki edelleen jakaa syöttönsä koneen avustuksella.

Jouduin hienosäätämään pelitapaani, kun automaattitähtäys ei enää korjannut puolihuolimattomia syöttöyrityksiäni. Pelitapahtumat muuttuivat aiempaa monipuolisemmiksi, mikä taas lisäsi realismin tuntua. Tyylikkäät syöttöyhdistelmät olivat kiven takana, mutta niiden päätteeksi syntyneet maalit riemastuttivat aikaisempaa enemmän.

Vauhdikkaan arcadelätkän sijaan NHL 10 kannustaa vetämään työhaalarit päälle, sillä haastava syöttösysteemi pakottaa heittämään kiekon päätyyn ja painimaan kulmissa. Laitaväännöissä kiekollisen äijän saa litistettyä pleksiin, jolloin pelikaveri voi kaivaa laatan vastustajan jaloista. Laitaa vasten ahdistetulle ukolle jää ainoaksi vaihtoehdoksi potkia kumilätkä väljemmille vesille. Aidonoloiset laitakahinat lisäävät peliin täysin uuden elementin ja monipuolistavat sekä hyökkäys- että puolustuspeliä.

Punakoneen paluu

Syöttöpeliuudistuksesta välittämättä tekoäly jauhaa hyökkäysalueella kuvioita kuin punakone konsanaan. Tekoäly ei juuri viimeistele suorista vastahyökkäyksistä vaan mieluummin dumppaa kiekon päätyyn, kaivaa takaisin haltuunsa ja pyöräyttää myllyn käyntiin. Koneen syöttökuviot saattavat kestää useita sekunteja, eikä puolustuksessa voi tehdä muuta kuin yrittää blokata laukauksia. Onneksi tekoälyn syöttötarkkuutta voi sentään suitsia sliderilla, vaikka liukuvalikkokaan ei poista ongelmaa täysin.

Tekoäly ei puolusta pelikaverina yhtä aggressiivisesti kuin vastustajana. Liian kiltisti pelaavat pakit unohtavat usein maalinedustan siivoamisen, eikä niitä tunnu kiinnostavan kiekottomien vastustajien vartiointi. Hyökkäyspäässä kone pelaa pirteämmin, joskin ylivoimalla se muuttuu kuin taikaiskusta passiiviseksi. Sopivan syöttöväylän etsiminen turhauttaa, kun pelikaverit eivät edes yritä eroon päällystakeistaan.

Puolustuspeli ei ole tällä kaudella pelkkää mailannostelua. Mailahäirinnän saa kohtalaisen hyvin kuriin slidereilla, joskin tekoäly osaa edelleen jakaa puutavaraa sääntöjen sallimissa rajoissa. Lopetin halonhakkaamisen miltei kokonaan, sillä tuomarit antavat huitomisista herkästi jäähyjä. Onneksi laitakahinat ja aidonoloiseksi viriteltävissä oleva taklauspeli mahdollistavat tiiviin puolustuspelin.

Aiempaa elävämpi kiekko pomppii varsin uskottavasti, ja kumisuikulaan voi yrittää osua myös ilmasta. Maalinedushässäköissä myös tuurilla on oma osuutensa, mutta kulmauksissa irtokiekot tarttuvat useimmiten tekoälyäijien lapaan. Uusilla torjunta-animaatioilla elävöitetyt maalivahdit saattavat syöksyä tolppien välistä poimimaan maalinedustalla pyöriviä kiekkoja. Veskarit saavat edelleen apua naurettavan tiheään kolisevilta maalikehikoilta.

Jälkipeli

Kaudella luistellaan rohkeasti jääkiekon harmaalle alueelle. Vastustajan äijiä voi ajaa raivoon tarjoamalla kyynärpäätä tai roiskimalla kiekkoa vihellyksen jälkeen veskarin suojiin. Tekoälylle ei piruilla ilmaiseksi, parilla tönäisyllä koko kaukalo muuttuu hetkessä suureksi taistelutantereeksi. Tuomarien suhtautumista pelikatkojen torikokouksiin voi säädellä sallivasta autenttiseen.

Idea on hauska, mutta tekoälyn ärsyyntyminen vaikuttaa päälle liimatulta. Koneen pakkeja ei tunnu häiritsevän, vaikka maalivahtia takoisi maalinedushässäkässä mailalla päähän. Helvetti pääsee irti vasta sitten, jos veskarille toimittaa puutavaraa vielä vihellyksen jälkeen. Uskottavuutta syö myös tekoälyn lammasmaisuus, sillä se ei juuri koskaan aloita mylläkkää. Useimmiten torikokoukset päättyvät aidosti tuplatuomioihin, joten 4 vs. 4 -spesialistit pääsevät nauttimaan ylimääräisestä tilasta.

Vastustajan voi haastaa myös rehtiin nyrkkitappeluun. Pelaajan näkökulmasta kuvatuissa tappeluissa oikea tatti simuloi lyöntikättä ja vapaalla räpylällä voi repiä kaveria paidasta tai torjua iskuja. Kätevä tappelumekaniikka kannattaa ujuttaa selkäytimeen ennen kuin liigan kovanyrkkisimpiä poliiseja haastaa hippasille. Summanmutikassa nappeja hiplaamalla tulee armotta turpaan.

Sikailun ohella tunnelmasta pitää huolen äänekäs yleisö, joka elää matseissa tiiviisti mukana. Katsomo hoilaa joukkueiden aitoja kannustushuutoja, pomppaa penkistä maalin syntyessä ja huokailee, kun sentteri sutii avopaikassa jäähileet kiekon päältä. Hauskana yksityiskohtana yleisö tunnistaa kotijoukkueen pelaajan lasarettiin teloneen vastustajan, joka ei voi koskea kiekkoon ilman buuausmyrskyä.

Mainetekoja

NHL:ään keskittyvässä kausipelissä menestysdynastian luominen on aiempaa haastavampaa. Seurapomon maine vaihtelee sen mukaan, millaisia tarjouksia hän tekee muille seuroille ja pelaajille. Tekoäly on tiukka neuvottelukumppani, joka ei luovu edes jämäpelaajistaan, jos seurojen välit ovat huonot. Nuoria lupauksia kartoittavia ja siirtohuhuja metsästäviä scoutteja joutuu hyödyntämään aiempaa enemmän. Varaustilaisuus, pätevän henkilökunnan seulominen ja palkkakaton kanssa tasapainoilu tuovat kausipeliin kaivattua pitkäjänteisyyttä.

Viime kaudella päähuomion varastanut Be a Pro on kokenut pientä hienosäätöä. Tulokkaalla on nyt mahdollisuus vaikuttaa varausnumeroonsa loistamalla näytösottelussa. Varaustilaisuuden jälkeen näyttöjä pääsee antamaan suoraan NHL-joukkueeseen, kunnes farmi kutsuu. Odotusarvot ovat taalaliigassa kohtalaisen korkealla, sillä maitojuna kutsui jo neljän ottelun jälkeen, vaikka nakutin pinna per peli -tahdilla tehopisteitä. Tekoäly taitaa syöttöpelin, joten hyökkääjänä pelatessa pelikaverien tarjoilussa ei ollut valittamista.

Eurooppalaiset huippujoukkueet valloittavat kaukalot viiden liigan voimalla. Aidon SM-liigakauden voi tahkota pelaajakauppoineen täysin autenttisilla joukkueilla, joskin kaikki ottelut pelataan Hartwall Areenalla. Selostajat tunnistavat ilahduttavan suuren osan pelaajista, ja luovat tunnelmaan oman koomisen lisänsä yrittämällä lausua myös joukkueiden nimiä.

NHL 10 palautti pitkään kadoksissa olleen uskoni pelisarjaan. Manuaalisyöttely ja laitakahinat puhaltavat uutta henkeä aiemmin niin kliinisenoloiseen kiekkopakettiin, jonka kruunaavat monipuoliset pelimuodot.

87