Leijonat pelasivat hienon World Cup -turnauksen, josta jäi uupumaan vain kaksi maalia. NHL 2005:ssä virheen voi korjata.

Tunnustan heti, että en ole pelannut joka ikistä NHL-versiota. Edelliset muistoni virtuaalikiekosta sekoittuvat millennium-juhlien jälkeiseen krapulaan, jolloin EA Sportsin lätkäsarja nähtiin ensimmäisen kerran PS2:lla. Neljässä vuodessa konsolikiekko on muuttunut yllättävän vähän.

Pelaamaan pääsee heti. Syöttö, lämäri, rannari tai lirutus tapahtuu nappia painamalla. Vedon suunta valitaan vasemmalla tatilla ja oikealla tatilla voi harhautella manuaalisesti. Kontrollien toimivuutta kuvaa se, että kaltaiseni lätkänoviisi pääsee nauttimaan onnistumisista heti.

Erikoistekniikat, kuten kiekottoman pelaajan ohjaaminen, ovat asia erikseen. Nyky-NHL:ssä kiekon kuljettamisen voi jättää koneen huoleksi ja itse luistella hyvään laukaisupaikkaan. Vaikka tekoäly passaa pyynnöstä kiekon takaisin, touhu tuntuu turhan monimutkaiselta. Pomppasin riemusta kattoon, kun sain kikan toimimaan ensikertaa kunnolla.

Joukkue levittäytyy kentälle mahdollisimman tasaisesti. Tekoälykaverit pyrkivät myös välttämään paitsiota, mikä tekee otteluista sujuvia. Paitsiot, pitkät kiekot ja muut pelin pysäyttäjät johtuvat lähinnä omasta tumpeloinnista eivätkä koneen toheloinnista.

Varsinkin eurooppalaisissa kaukaloissa peli soljuu nautittavasti ja vastapuoli käy päälle vasta kun kiekkoa alkaa tosissaan hautomaan. Sooloilu ei kannata, sillä yksinäiset virtuoosit saavat kimppuunsa pakkiarmadan, johon hyökkäys viimeistään kilpistyy

Ei väkivaltaa

Vaikka yrittäisi pelata kuinka taitavasti tahansa, kontaktitilanteita ei voi välttää, vaan taklaukset rytisevät jatkuvasti. Isommista kolareista seurauksena on tappelu, joka on lähinnä säälittävää läpsimistä. Jos haluan leipoa kaveria lättyyn, poimin hyllystä ennemmin Tekkenin kuin NHL 2005:n. Onneksi tappelut ovat harvinaisia ja ne saa pois päältä kokonaan, joten riesa ei ole paha.

Virtuaaliukkojen luistelu näyttää hämmästyttävän aidolta liukumisineen ja harhautuksineen. Periaatteessa Selänteellä ja Nummisella on muutakin eroa kuin nimi, sillä jokainen liruttaa omalla tyylillään. Valitettavasti erot eivät näy ketteryydessä, sillä joka mies pystyy samaan kuin eräs suomalainen puulaji.

Maalit voi katsoa hidastettuna kuva kuvalta, mikä viimeistään paljastaa, että veskarit eivät pahemmin huijaa. Limppu liikkuu fysiikan lakien mukaisesti eikä esimerkiksi teleporttaudu yhtäkkiä molarin hanskaan, kuten joskus esihistoriallisina aikoina. Muutenkin maalivahtipeli kaikkine elkeineen tuntuu toimivan erinomaisesti.

Kiprusoff vartioi veräjäänsä kuin takapuoli ylärimaan liimattuna, mutta jotkut NHL-molarit uskaltavat nousta melkein siniviivalle. Maalivahdeillakin on huonot päivänsä, esimerkiksi Tommy "Hoover" Salo joutui seuraamaan viimeisen erän vaihtopenkiltä, kun Koivun vitja lusikoi limppua urakalla keltapaitojen ylämummeliin.

Pelaamista helpottavia näppäimiä on useita, esimerkiksi aloituskuvion voi säätää ristikosta aina kun pilli soi. Tekoälyn voi myös pyytää apuun, mikäli vastapuoli kiusaa liikaa. Vanhanaikainen onnistuu yhdellä napilla, jota tulee myös käytettyä usein, sillä kiekon uittaminen hölmistyneen moken taakse on aina yhtä hauskaa.

Dallas vai Dynastia

NHL:ssä ei pelata pelkkää taalaliigaa, sillä valittavana on kokonaisen NHL-kauden lisäksi World Cup ja pari eurooppalaista pääsarjaa. Viime mainitussa porkkanana on ajan tasalle saatettu SM-liiga. Vaikka suomalaiset joukkueet on rankattu NHL-jengejä alemmas, pelinautinto on väljemmän kaukalon vuoksi parempi. Lisäpontta antaa TPS:n lyöminen Kärpillä.

Erikoisin pelimuoto on Free 4-All -minipeli, jossa isopäiset ukot yrittävät tehdä kasseja samaan maaliin ja eniten maalannut voittaa. Multitapilla turnaukseen voi osallistua neljä pelaajaa. Sähellys kuuluu osastoon hetken hupi, mutta ehkäpä jossain bileissä muutaman limpparin jälkeen tätä jaksaa vääntää.

Parasta on perinteinen kaksinpeli, jossa voittamisen riemu tai tappion karvas kalkki tärähtää tajuntaan hienosti. Tasaväkistä kaveria vastaan pelatessa aika ja paikka menettävät merkityksensä.

Dynasty on köyhän miehen versio NHL Eastside Hockey Managerista, jossa luotsataan omaa joukkuetta pääjohtajana kaudesta toiseen. Pelit voi joko pelata itse tai antaa ne koneen simuloitavaksi, jolloin touhu ei eroaa yhtään kevyestä manageroinnista. Dynastyn pelaaminen ei onnistu kuin NHL-seuroilla.

Valikkovetoinen ja kohtalaisen kankealta vaikuttava managerointi ei ollut minun juttuni, mutta pelimuodosta irtoaa hupia pitkäjänteistä pelaamista harrastaville. Itse paukutan mieluummin kaksinpelissä kaveria. World Cupissa joukkueiden kokoonpanot voi valita vapaasti, joten Niinimaan voi pistää vilttiketjuun kesken kisojen.

Den glider in

Valikkoviidakko on runsaudessaan melkein ahdistava, mutta vastaavasti lähes kaikkea säännöistä tekoälyn käyttäytymiseen voi säätää. Monipuolisilla säädöillä voi viritellä tempoa itselleen miellyttävämmäksi. Jos esimerkiksi taklauspelin tehokkuus nyppii, ei muuta kuin tööttejä hellemmiksi. Silti jäin kaipaamaan laajakuvatukea, minkä puuttuminen jaksaa hämmästyttää vuonna 2004.

Grafiikka ei jätä paljonkaan toivomisen varaa, sillä yksityiskohtien määrää tuskin voi PlayStation 2:lla lisätä päivitysnopeuden laskematta. Pelaajat on animoitu uskomattoman elävästi ja kaikki lajin oleelliset manööverit, kuten riehakkaat maalituuletukset, ovat mukana.

Pelaajien yhdennäköisyys esikuviinsa vaihtelee, mutta areenat on mallinnettu huolella. Esimerkiksi San Josessa Sharksit luistelevat jäälle hain kidasta kun Detroitissa maskotin virkaa hoitaa jättiläismustekala. Kasvot takaraivossa ottelua seuraava klooniyleisö ja Suomen identtiset hallit ovat ikäviä kauneusvirheitä.

Selostus on onnistunutta. Suurimman osan ajasta äänessä on jenkkiselostaja, joka eläytyy mukavasti ottelun tunnelmaan. Kommentaattorin väliheitot osuvat myös yllättävän usein kohdalleen. Tauoilla kuultavat suomalaiset kuulutukset, kuten "hampurilaiset erikoishintaan, vain 10 markkaa" herättävät euroaikaan vain ansaittua hilpeyttä.

NHL 2005 on jämäkkä paketti, jossa on mukana kaikki oleellinen. Suurta peli-ilon pilaajaa en löytänyt, ellei siksi laske vauhtia ja arcademaista otetta. Kun mailan heiluttaminen alkaa väsyttää, Dynastysta irtoaa tekemistä tunneiksi, päiviksi tai viikoiksi. Vaikka verkkopeliä myös tuetaan, itse hankin lätkän hyllyyni sen mainion kaksinpelin takia.

* * * * *

Kauden uudistukset

Kiekkottoman miehen ohjaus

Kiekon voi jättää hetkeksi koneen ohjaukseen, jolloin omalla ukolla voi pyrkiä läpiajoihin ja one-timer-paikkoihin. Hyvä uudistus, mutta täydellisessä maailmassa tekoäly osaisi oikeaaikaiset nousut itsekin.

Tekoäly

Tekoäly on kohentanut viime kaudesta sijoittumistaan. Miehet pelaavat nyt tarkemmin omalla tontillaan. Laituri pitää laitansa eivätkä pakit tunge väkisin hyökkäyksen kärkeen. Myös maalivahdit liikkuvat puolustusalueella entistä paremmin esikuviensa mukaisesti. Jotkut lähtevät herkemmin vastaan toisten jäädessä paikoilleen.

Aloituskuviot

Aloitusmuodostelmien valinnat ovat hauska uudistus.

Kamera

Kuvakulmissa saa koko hyökkäysalueen näkyviin eikä siniviiva jää enää piiloon.

Lisäliigat

Suomen, Ruotsin ja Saksan pääsarjat ovat aina tervetulleita. Hyvin menneiden kisojen ansiosta myös World Cupin pelaaminen kiinnostaa.

Luistelu

Luistelufysiikan uudistus tuntui ennakkoon kiinnostavimmalta muutokselta. Erona entiseen huomaan lähinnä, että äijät liukuvat nykyään.

Free 4 All

Turha kimppapeli, osta vuoden 2002 NHL Hitz.

Tuukka Grönholm