EA Sportsia pidetään kiekkoringin valtiaana. Miten käy kun jäälle luistelee Sonyn oma NHL Face Off '98?
Sonyn Face Offia on yllättävän monissa lehdissä haukuttu silkaksi kököksi. Arvostelu tuntuu hieman kohtuuttomalta, ja suurin osa argumenteista perustuu periaatteessa aivan oikeaan väittämään: peli ei ole samanlainen kuin EA:n jääkiekot. Ei olekaan, mutta Face Offilla riittää rahkeita, jos ei nyt aivan huippulätkäpeliksi niin ainakin hyväksi sellaiseksi.
NHL Face Offissa pelataan aidoilla NHL-joukkueilla, jengien nimilistat ovat suurin piirtein viime syksyltä. Pelaavat kokoonpanot on kutistettu vain kolmen ketjun kokoiseksi, vaikka penkiltä löytyykin pari varamiestä. Joukkueet voi halutessaan korjailla ajanmukaisiksi, sillä pelaajia voi vaihtaa joukkueesta toiseen tai luoda kokonaan uusia.
Nuija, siel on peli!
Otteluiden muokattavuus on hyvä. Koko pelin nopeutta voi muuttaa mieleisekseen ja hidastaminen oletusarvosta saa ottelut näyttämään aidolta jääkiekolta hätäisen meuhkaamisen sijasta. Loukkaantumiset ovat onneksi valinnaisia. Ne onkin parasta jättää kokonaan pois, tai muuten kirjaimellisesti joka toisessa vaihdossa joku loukkaantuu ja on sivussa vähintään erän loppuun. Ei mitään juhlaa, varsinkaan kun alunperinkin kokoonpanossa on vain viisitoista äijää.
NHL Face Offin suurin heikkous on luokaton tuomarityöskentely. Raitapaidat jakavat armotta estämisjäähyjä, jos vastustajan maalivahtia erehtyy edes vilkaisemaan, saatika koskemaan. Varsinkin ylivoimat päättyvät yllättävän usein siihen, että kone ohjaa jonkun pelikavereista maalinedustalle ja tämä sattuu osumaan veskariin. Lisäharmina tai -mausteena on NHL:n niuho tapa hylätä maalit, kun pelaajalla on edes varvas maalivahdin alueella ennen kiekkoa.
Tapahtumat kaipaisivat muutenkin hieman lisäselkeyttä, kiekolla kun on paha tapa kadota pienuuttaan jonnekin pelaajien sekaan. Myös kulloinkin ohjattava pelaaja on yllättävän hyvin naamioitu, sillä miehen jaloissa näkyvä värilaatta on häiritsevän haalea. Peliä ei ainakaan selkeytä hiomattomat kuvakulmat. Ne ovat joko liian lähellä pelaajia, jolloin ei näe vapaita pelikavereita, tai liian kaukana, jolloin muutoinkin vaatimaton kiekko katoaa tummia peliasuja vasten.
Maalin paikka
Koneesta on kerrankin vastusta. Valitettavasti tekoälyn kovuus on tehty tyhmimmällä mahdollisella tavalla. Vaikeustason nostaminen maksimiin aiheuttaa sen, että koneen häkkiin luisteleva ukkeli on jumala maalivahdiksi. Äijä ei päästä ohitseen yhtään suoraa laukausta ja hyppää torjunnan jälkeen nanosekunnissa pystyyn, joten reboundeissa saa olla suhteellisen vikkelä. Pelaajan päädyssä on vastaavasti niin älytön imuri, että pakit todennäköisesti vilustuvat viimassa. Kaikki koneen ampumat laukaukset ovat maalissa kunhan ne lähtevät siniviivan sisältä.
Tekoälyn ohjaama veskari ei mene katkomaan rännikiekkoja. Virhe ei ole jättimäinen, mutta pistää silti silmään, sillä tekoälyllisiltä pelaajilta tuntuu kiekko herkästi katoavan, jos se ei ole kenenkään hallussa. Kukaan ei näytä välittävän irtokiekosta, joten konetta vastaan reboundit saa yleensä kerättyä itselleen.
Kontrollit ovat riittävän monipuoliset. Varsinkin syöttöpeli on sujuvaa ja erikoisuuksina niin roikkusyötölle kuin jätölle on oma nappinsa. Jätöissä tekoälyllinen pelikaveri jopa luistelee automaattisesti kohti kiekkoa. Ylivoimassa käyttökelpoisin tapa syötellä on käyttää ikonisysteemiä, jossa jokaiselle miehelle saa siirrettyä kiekon painamalla ukkelin nimikkonappia. Kätevä systeemi syötellessä vaikka siniviivalla väijyvälle pakille, joka ei kuvaruudulla välttämättä näy.
NHL Face Offissa voi ohjata vain yhtä pelaajaa kerrallaan, jolloin hyökkäyksissä voi toimia myös kiekottomana ukkelina. Jonkinlainen kontrolli koneen ohjaamaan kiekolliseen mieheen säilyy, sillä pelikaveriaan voi käskeä laukomaan tai syöttämään ukkelilleen. Systeemi on muuten hyvä ja toimiva, mutta kuva seuraa vain kiekkoa ja ohjattava pelaaja on helppo hukata, jollei koko ajan polje junnutyyliin kiekon perässä. Yhden miehen ohjaaminen on kuitenkin hauskaa vaihtelua perinteiselle jokaisen äijän kaitsemiselle.
Suvereenia osaamista
Taktiikkapuolella Face Off pesee useimmilla lätkäpeleillä lattiaa ja vähän seiniäkin. Pelaajien liikkuminen kentällä näyttää vähän kaavamaiselta ja jäykältä, mutta ukkelit ovat useimmiten oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja noudattavat hyvin niille annettuja ohjeita. Jokaisessa taktiikkaosuudessa on kolme vaihtoehtoa ja suurin osa pelikuvioista vaikuttaa vain hyökkääjien liikkeisiin, sillä pakit pysyvät mallikkaasti samalla tasolla ja vastustajan kärkimiehen alapuolella.
Hyökkääjille voi määritellä miten he ylittävät siniviivan ja sijoittuvat vastustajan päätyyn. Vastahyökkäyksiä varten annetaan hyökkääjille ohjeet keskialueelle ryhmittymiseen ja kuinka miehet pyrkivät irtiottoihin. Ukkelit vain kirmaavat vastustajan päätyyn turhan herkästi viivoista välittämättä, joten avausten kanssa saa olla tarkkana. Puolustuspelissä määrätään koko joukkueen puolustustyyli ja se, kuinka hyökkääjät karvaavat vastustajan päädyssä tai keskialueella. Karvaustaktiikat toimivat erinomaisen tehokkaasti, jos vastustaja antaa puolustukselle aikaa sijoittua keskialueelle haraamaan vastaan.
Erillisiä yli- ja alivoimataktiikoita ei ole, mutta erikoistilanteet sujuvat silti tyylikkäästi. Alivoima ryhmittyy perinteiseen puolustusneliöön ja hyökkääjät pyrkivät hyville vetopaikoille yhden tunkiessa itsensä maalinedustalle maskimieheksi. Koneen ohjaamat pakit käyvät vähän väliä tönimässä maalilla häärivän hyökkääjän kumoon ja pelaaja voi rauhassa häiritä vastustajan pelinrakentelua.
Ilman pelaajan liikettä neliö on muutoin turhan passiivinen ja herää huvittavan näköisesti eloon heti, kun joukkue tulee täysilukuiseksi. Animaatiot eivät ole mitään huippuhienoja, mutta ajavat asiansa ja ovat ennen kaikkea todella aidon näköisiä. Pari oivaa yksityiskohtaakin on mukana: jäähän kammettu hyökkääjä liukuu polvisuojillaan ja jatkaa ylös noustuaan hyökkäystä, jos kiekko vain on pysynyt mukana. Pikkuhienoudelle osaa antaa arvoa, sillä peli suosii turhan paljon puolustajaa. Yksinäinen hyökkääjä on lähes aseeton taklauksia vastaan ja ainoa tehokas vastalääke on nopeat syötöt ja toimiva joukkuepeli.
Minkäänlaista selostusta ei ole, joten tunnelma on yleisön hetkellistä mölinää lukuunottamatta kuin Jokeri-hallissa. Peliäänet ja yleisö kuulostavat aivan aidoilta, mutta katsomo saisi olla otteluissa reippaammin mukana. Se reagoi yleensä vain torjuntoihin ja maaleihin eikä lupaavia maalitilanteita, kuten läpiajoja, tunnuta huomattavan ollenkaan. Kenttäkuuluttajana on joku ärsyttävä eunukki, joka kiljuu venytellen kotijoukkueen syöttäjät, eikä kaveria kovin monta maalia jaksa kuunnella.
NHL Face Offin yleisvaikutelma on vähän keskeneräisen tuntuinen. Kenttäpelaajien liikkuminen näyttää turhan kaavamaiselta ja niille annetut taktiset ohjeet paistavat selvästi läpi. Parin pikkumokan takia pelitapahtumia on välillä vaikea seurata. Asiaa kuitenkin auttaa kuvakulman vaihtaminen ja pelinopeuden laskeminen oletusarvoista, joka ainakin allekirjoittaneen kohdalla nosti koko pelin arvostusta huimasti.
84
