Nintendo GameCubePieni, mutta pippurinen

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä konsolirintamalle saapuu Nintendon lippulaiva. Aseina ovat edullinen hinta, omaperäinen muotoilu, keskittyminen oleelliseen sekä tietysti Nintendon omat, jo käsitteeksi muodostuneet pelit.

GameCube esiteltiin Japanissa jo viime vuonna ja konetta on myyty tasaiseen tahtiin 1,3 miljoonaa kappaletta, mikä on vähintään tyydyttävä tulos. Joulumarkkinoille julkaistuja koneita myytiin Pohjois-Amerikassa kättelyssä yli puoli miljoonaa, vaikka Xbox lanseerattiin samaan aikaan. Euroopassa kuluttajan on syytä hymyillä: kun Xbox tiputti rajusti hintaansa, GameCube seurasi miehekkäästi perässä. Kuutio on selkeästi kolmikon edullisin.

Suomessa peruspaketin suositushinta on 239-249 euroa ja valittavana on kaksi väriä: musta ja violetti. Rahojensa vastineeksi saa konsolin, tarvittavat johdot sekä yhden ohjaimen. Lähes välttämätön muistikortti pitää hankkia erikseen. Puolipakollisina hankintoina voi pitää toista ohjainta sekä parempaa videokaapelia.

Itse konsoli on pieni ja kevyt. Takana oleva kahva helpottaa koneen kanniskelua, vaikka rannalle. Eikä lause ole kankea vitsi, sillä Interact on valmistanut GameCubelle pienen LCD-näytön sekä ladattavan virtalähteen.

Piuhat kiinni ja menoksi

Parhaimmillaan GameCube on olohuoneessa televisioon kytkettynä. Takana ovat liittimet analogisille ja digitaalisille audio-video-kaapeleille. Analoginen liitin on tismalleen samanlainen kuin Nindendo 64:ssa, joten sen johdot toimivat myös GameCubessa.

Digitaalinen liitin on toistaiseksi turha. Tulevaisuudessa sille saattaa tulla käyttöä, jos HDTV-teräväpiirtotelevisio yleistyy. Peleissä voi myös käyttää Dolby Digital- tai DTS-ääniä, mutta toistaiseksi monikanavaäänet toimivat analogisena Dolby Surroundina tai Dolby Pro Logic II:na. Niiden kuuntelu vaatii oikeanlaisen vahvistimen.

Käyttöönotto on helppoa, joten ohjekirjaa tuskin tarvitsee vilkaista. Kunhan AV-johto on telkkarissa, verkkomuuntaja seinässä ja peliohjain kiinnitetty johonkin etuosan neljästä peliportista, kone on käyttövalmis.

Konsolin päällä, kannen vieressä on kolme nappia, joista yksi avaa luukun, toinen kytkee virran ja kolmas resetoi koneen. Ensimmäisellä käynnistyskerralla koneen kalenteri ja kello pitää asettaa oikeaan aikaan.

Pieni on kaunista

Nintendo on siirtynyt pelimoduuleista levyihin. Piraattien harmiksi GameCube syö pieniä, 8 sentin mini-DVD-kiekkoja. Tietoa Panasonicin kehittämälle medialle mahtuu noin 1,5 gigatavua. Se on vähemmän kuin kilpailijoilla, mutta vastapainoksi levyasema on nopea ja latausajat miellyttävän lyhyitä.

GameCube on suunniteltu pelkästään pelikoneeksi. Normaalikokoiset CD:t ja DVD-levyt eivät toimi eivätkä edes mahdu levyasemaan. Koneessa ei ole Xboxin tapaan kiintolevyä, vaan tallennukset tehdään 4 megatavun muistikortille, johon mahtuu 59 blokkia.

GameCuben suorituskyky asettuu PS2:n ja Xboxin välille. Tosin jo avauspelit ovat graafisesti PS2:n nykypelien tasoa, joten kaula Sonyn koneeseen kasvanee Nintendon eduksi, kun ohjelmoijat sisäistävät GameCuben salat.

GameCuben sisuksissa hyrrää IBM:n suunnittelema Gekko 485 Mhz -prosessori. Grafiikan ja äänet tuottaa ATI:n tekemä integroitu Flipper-piirisarja, joka osaa koko joukon erilaisia ja hämmästyttäviä kuvankäsittelytekniikoita. Sisuskalujen jäähdytys vaatii tuulettimen, joka on onneksi melko hiljainen.

Toimiva ergonomia

GameCuben ohjain on paras tähänastisista Nintendon padeista. Se on pieni ja hyvin käteen sopiva. Napit ovat hiukan lelumaisen oloiset, mutta niiden asemointi on onnistunut. Toimintonapit erottuvat toisistaan selkeän muotoilun ansiosta. Oikealla peukalolla hallitaan neljää toimintonappia ja yhtä analogista tikkua, jota käytetään yleensä kuvakulman vaihtamiseen.

Vasemmalla on harmaa analoginen tatti ja digitaalinen suuntaristikko, joka on turhan pieni. Etusormille jäävät analogiset olkapäänapit, joissa on kunnollinen liikerata. Hankalin painettava on sininen Z, joka on aivan oikeanpuoleisen olkapäänapin yläpuolella.

Miinusta tulee johdon pituudesta. Kaksi metriä on liian vähän, varsinkin jos konsolin sijoittaa television viereen. Lyhyt johto saattaa olla harkittu veto, sillä Nintendo on esitellyt Wavebirdiksi ristityn langattoman ohjaimen. Siitä puuttuu ainoastaan perusohjaimen tärinäominaisuus.

GameBoy Advancen ja GameCuben voi liittää toisiinsa, jolloin pelitapahtumat voivat siirtyä TV-ruudulta Advanceen ja sieltä takaisin. Ensimmäisenä ominaisuus on Sonic Adventure 2 Battlessa, joka vaatii parikseen Sonic Advance -modulin. Myöhemmin julkaistavat Kuru Kuru Kirby ja Animal Forest sisältävät myös linkkituen.

Hankkiako vai ei?

GameCube on näpsäkkä mylly. Suurin valittamisen aihe on sama kuin muillakin konsoleilla: Mukana tulevalla videojohdolla kuvanlaatu ei ole paras mahdollinen, esimerkiksi Star Wars Rogue Leaderin pienimmät yksityiskohdat ovat silkkaa sotkua. Erikseen myytävä S-Video- tai RGB-kaapeli on lähes välttämätön hankinta.

Muistikortin pienuus on askarruttanut monia. Keskimäärin tallennukset vievät tilaa 3-8 blokkia, mihin kortti riittää mainiosti, mutta jotkut pelit rohmuavat kättelyssä parikymmentä blokkia tai jopa enemmän, jolloin tila saattaa loppua kesken. Pahin syöppö on EA:n Madden NFL 2002, jonka kausipelitallennus vie koko muistikortin tilan. Tilannetta helpottaa erikseen myytävä adapteri, jolla GameCubessa voi käyttää Panasonicin 64 megatavun muistikortteja.

Laitteen vahvuuksia ovat hinta, suorituskyky ja pienuus. Ohjaimen ergonomia on hyvä ja se pysyy tukevasti kädessä. Tärinät ovat vakiona, joten erillistä rumble-packia ei tarvitse hankkia. Pelejä löytyy laidasta laitaan, mukana on tavanomaista konsolihuttua, mutta myös paljon laatupelejä.

Nykyään kaikki parhaat pelit tehdään lähes kaikille koneille, mutta vain GameCuben omistajat pääsevät nauttimaan sellaisista Nintendo-helmistä kuin Pikmin, Luigi's Mansion ja Super Smash Bros: Melee. GameCube-yksinoikeudella ilmestyvät myös Biohazardit eli Resident Evil -toimintapelit.

Minulle tärkein syy hankkia GameCube on päästä pelaamaan Nintendon valloittavia ja ainutlaatuisia pelejä. Niiden parissa vanhakin nuortuu.

Verkkopelit?

Koneen pohjassa on luukkujen alla piilossa yksi nopea rinnakkaisliitäntä ja kaksi nopeaa sarjaporttia. Jälkimmäiseen voi liittää 56 kbps V.90 -modeemin tai laajakaista-adapterin. Nintendo ei ole vielä virallisesti julkistanut nettistrategiaansa, mutta loppuvuodesta julkaistava Phantasy Star Online 2 on laitteen ensimmäinen verkkopeli.

Nintendo kierrätti GameCube-julkaisun vauhdittamiseksi Nintendon johtokunnan jäsentä ja keulakuvaa, Marioiden ja Zeldojen luojaa Shigeru Miyamotoa lehdistötilaisuuksissa ympäri maailmaa. GameCuben nettiominaisuudet nousivat lähes jokaisessa haastattelussa esille.

"Kannattaa miettiä, kuinka moni pelaaja voi päästä nettiin, kuinka moni maksaisi kuukausimaksua pelaamisesta, kuinka moni voi käyttää laajakaistayhteyttä. Ennusteiden mukaan vuonna 2005 vain 20 prosentilla eurooppalaisista on edes mahdollisuus hankkia laajakaistayhteys", korosti Miyamoto. Suomessa luku tosin on jo nyt kaksinkertainen.

Nintendo 64:n Zelda myi maailmalla 6 miljoonaa kappaletta, samanlaisen pelin tekeminen vain nettipeliksi laskisi myyntimäärää.

"Pelintekeminen vaatii nykyään niin suuria investointeja, että edut ja haitat on mietittävä tarkoin ennen kuin projektiin edes ryhdytään", Miyamoto jatkoi.

"Tämä ei tarkoita, etteikö GameCube olisi nettikelpoinen, laajakaistalla tai modeemiyhteydellä. Halusimme luoda ennen kaikkea konsolin, joka vastaa pelaajien tarpeita. Mielestämme olisi virhe nostaa nettipelaamista pääosaan, vaikka se onkin nykyään muodissa", Miyamoto pohti.

Hänen mielestään nettipelit ovat vain yksi tapa tehdä peli samoin kuin kolmiulotteisuus oli aikoinaan: "Kun 3D-pelit nousivat pinnalle tuntui, ettei muunlaisia pelejä voisi tehdä. Uskon, että kolmiulotteisuuden ja nettipelien tapaisia pelaamista muuttavia ideoita on tulossa lisää. Emme vain ole kuulleet niistä vielä."

"Tarkkailemme oikeaa aikaa tulla nettipelimarkkinoille ja siihen asti mietimme muita mahdollisuuksia. Siksi GameCubessa on esimerkiksi valmiina neljä peliohjainporttia. Segan Phantasy Star Online on eräänlainen testipeli, jolla haluamme kokeilla nettipelejä ja miettiä, mihin suuntaan GameCube-pelejä kehitetään", muotoili Miyamoto varovaisesti.

Suomen julkaisupelit

GameCuben pelit maksavat 65-70 euroa. Ne on suojattu aluekoodeilla, joten Euroopasta ostetut pelit vaativat eurooppalaisen GameCuben. Japanilaiset tai amerikkalaiset pelit eivät toimi suomalaisessa konsolissa.

Keskimääräisesti ottaen GameCuben julkaisupelit ovat hyviä. Toukokuun loppuun mennessä valikoimassa on noin parikymmentä nimikettä. Kovimpia ovat Star Wars Rogue Leader, Tony Hawk's Pro Skater 3 ja Super Smash Bros. Melee.

Yksi kova paukku on säästetty myös kesäkuuhun, jolloin ilmestyy yksi Nintendon innovatiivisimmista peleistä. Nimi Pikmin kannattaa laittaa korvan taakse.

Julkaisupelit 3.5.2002

(lähde: http://www.nintendo-fi.com)

Batman Vengeance, Ubi Soft

Bloody Roar 3, Activision

Burnout, Acclaim

Crazy Taxi, Acclaim

Dave Mirra Freestyle BMX 2, Acclaim

Luigi's Mansion, Nintendo

Star Wars Rogue Leader: Rogue Squadron II, LucasArts

Tony Hawk's Pro Skater 3, Activision

Wave Race: Blue Storm, Nintendo

Toukokuu

Sonic Adventure 2, Sega (11.5.2002)

NHL Hitz 2002, Midway (16.5.2002)

Spy Hunter, Midway (16.5.2002)

Gauntlet Dark Legacy, Midway (16.5.2002)

Red Card Soccer, Midway (16.5.2002)

Eternal Darkness, Nintendo (24.5.2002)

NBA Courtside 2002, Nintendo (24.5.2002)

Duke Nukem Forever, 3D Realms (24.5.2002)

Super Smash Bros. Melee, Nintendo (24.5.2002)

Kesäkuu

Spider-Man the Movie, Activision (7.6.2002)

Pikmin, Nintendo (14.6.2002)

Lost Kingdoms, Activision (6/2002)

Tekniset tiedot:

Maahantuoja: Agerex Oy

Myyntiin Suomessa: 3.5.2002

Hinta: 239-249 euroa

Pelien hinta: 60-70 euroa

Koko: 110 x 150 x 161 mm

Paino: 1360 grammaa

Ohjainportteja: 4

Prosessori: IBM "Gekko" 485 Mhz

Muisti: 40 Mt

Integroitu näytönohjain: ATI/Nintendo "Flipper" 162 MHz

Maksimiresoluutio: ei ilmoitettu

Media: mini-DVD 1,5 Gt

Tallennusmedia: 4 Mt muistikortti

Kuva: komposiitti, S-video, RGB + HDTV-tuki

Äänet: 64 kanavaa, ADPCM encoding

Liitännät:

Neljä ohjainporttia

Kaksi muistikorttipaikkaa

Analoginen audio-video-ulostulo

Digitaalinen audio-video-ulostulo

Kaksi nopeaa sarjaporttia

Yksi nopea rinnakkaisportti

Ohjain:

Kaksi analogista tattia

Kuusi digitaalista nappia

Kaksi analogista olkapäänappia

Kahdeksansuuntainen ristiohjain

Liitäntäjohto, 2 metriä

Tärinä

Erikseen hankittavia lisälaitteita:

Muistikortti 59 blokkia (4 Mt)

SD-muistikortti adapteri 64 Mt Panasonicin muistikorteille

RGB Scart -kaapeli

S-Video-kaapeli

Digitaalinen audio-video-kaapeli

Liitäntäjohto GameBoy Advanceen

56 Kbps V.90 -modeemi tai laajakaista-adapteri

Langaton Wavebird-ohjain

GameCube julkaistiin

Japanissa: 14.9.2001

Pohjois-Amerikassa: 18.11.2001

Suomessa: 3.5.2002

Lisää aiheesta

  • Steelseries 7H & Steelseries Spectrum 5XB

    Steelseriesin Siberia-kuulokkeet yllättivät äänenlaadullaan. Yltävätkö valmistajan muut luurit samalle tasolle?

    Pelikuulokkeita änkeää nykyään joka tuutista. Erilaisia tuotesarjoja on niin paljon, että hitaampi ei pysy kyydissä. Siberia-kuulokkeiden rinnalle on tarjolla muun muassa…
  • Roccat Kone+

    Roccat viilaa esikoishiirensä entistä ehommaksi.

    Alkuperäinen Kone on hyvä pelihiiri, joka kärsii yhdestä isosta ongelmasta: rotta ei inahdakaan ilman ajureiden asentamista. Roccat palaa vanhan suosikin pariin plus-mallissa, ja tällä kertaa myös ajuriongelmaan on paneuduttu. Hiiri toimii…
  • Logitech G110

    Logitechin G-sarjan näppäimistö asuu monen pelaajan kotona. G110 on uusversio parin vuoden takaisesta G11-pikkuvelimallista.

    Makropainikkeilla varustettuja pelinäppäimistöjä on nykyään joka lähtöön, mutta Logitech ehti markkinoille ensimmäisten joukossa. Sen takia etenkin monen…