Ei voi olla totta, ei kerta kaikkiaan. Nyt golfiinkin on ympätty silikonilisukkeisia, vähävaatteisia hempukoita mailaa heiluttamaan.
Outlaw Golf 2:ssa on kolmetoista erilaista viritystä tutusta perusideasta, 18 reiän golfkierroksesta, jossa vähiten lyöntejä tuhlannut pelaaja on voittaja. Osassa saa rahapalkintoja voitetusta reiästä tai kierroksesta, osassa golflaukussa eli bägissa saa olla mukana vain putteri ja yksi vapaavalintainen maila, joilla pitää rynniä koko kierros läpi. Erikoisin tapa hahmottaa voittaja on baseball-sääntöjen ymppääminen mukaan laskutoimituksiin.
Pelin varsinainen runko on Tour-pelitapa. Siinä pelataan vuorotellen koko Outlaw-jengiä vastaan, ja menestys palkitaan avokätisesti. Oma pelihahmo saa uusia vaatteita, paremmat mailat ja muut pelivälineet, ja ennen kaikkea Psycho Sands -kenttä avautuu reikä kerrallaan.
Kolmas pelitapa on nimetty Outlaw Rangeksi. Hahmon kykyjä voi viritellä paremmaksi vaikkapa swingissä, puttaamisessa tai golfkärryn ohjaamisessa.
Swingin tahtiin
Golfpelin kriittisin ominaisuus on pallon hallinnan näppituntuma. Swingit ja draivit tärähtävät Outlaw Golf 2:ssa tyydyttävästi kohti taivaanrantaa, ja täysosumia säestää muheva ohjaimen tärähdys ja pallosta leiskuva tulihäntä. Analogisen tatin kanssa saa olla tarkkana, jottei vahingossa väännä mukaan ei-toivottua kierrettä ja saman tien palloa jorpakkoon.
Puttaussysteemi hämmentää aluksi. Putit singahtelevat vailla mieltä pitkin poikin viheriötä, eikä korkeuseroja ja lyönnin voimaa meinaa millään hahmottaa. Kun apuvälineitä oppii käyttämään ja yhdistää niiden antaman tiedon korkeuseroihin ja matkan reikään, puttauskin alkaa sujua. Ihan jokaisen golf-diggarin makuun puttaussysteemi tuskin on.
Outlaw-hengen mukaisesti pelkkä pallon lyöminen ei riitä golf-elämän tarkoitukseksi. Golfkärryllä hurjastelu ja mailapojan pieksentä lisäävät sykettä arkeen. Välipaloista pääsee kunnolla nauttimaan vasta ansaittuaan hyvällä pelillä lipukkeita. Kärryn kontrollit ovat hassut, joten lipukkeita kuluu ennen kuin taitoajaminen onnistuu.
Outlaw Golf 2:n grafiikka on tasokasta. Kentät ovat teemoiltaan erilaisia ja ne myös näyttävät omanlaisiltaan. Musiikki on pääosin räväkkää rokkia ja sitä jää välillä kuuntelemaan ihan mielikseen. Musiikin lisäksi peliä säestää juontajapari, joiden muka-vitseihin kyllästyy äkkiä. Onneksi höpinät saa hypättyä ylitse nappia painamalla, ja peli etenee taas.
Nettipeli toimii ja maailmalta löytyy pelikavereita. Vastustajan lyönnit näkyvät ruudulla reaaliaikaisina haamupallona, jos niin haluaa. Muutama harjoituskierros omassa rauhassa ennen linkittymistä tekee terää, ellei nauti rökäletappioista.
Viskiä ja viidesti laukeava
Pelin eettiset ja moraaliset arvot ovat mystiset. Implanttityttöjen esiinmarssi liittyy länsimaisen kulttuurin naiskuvaan, mutta vastineeksi olisin toivonut siistejä muodokkaita miesgolfaajia nyt mukana olevien pellehyppelijöiden sijasta.
Muut arvot ovat mielenkiintoisempia. Väkivalta on muun muassa mailapojan hakkaamista: videovälikkeissä raukat saavat tuta isän kädestä ja äidin viskipullosta. Yksi hahmoista jopa tempoo hermostuessaan pistoolin bägistään ja roiskii kohti näkymätöntä yleisöä. Lopulta tunari ampuu itseään varpaaseen. Siinä kohden lienee tarkoitus nauraa.
Hermostuminen huonosta pelistä, kiroilu, viinanjuonti ja yleinen meuhkaaminen ovat mitä ilmeisimmin suunniteltuja pelaajan hauskuuttamiseksi, mutta vitsit eivät naurata. Ei naurata sekään, kun yksi kentistä on sademetsään hakattu raivausaukio ja toinen kolmisilmäisten kalojen kutupaikka entisellä ydinvoimala-alueella.
Outlaw Golf 2 on ytimeltään varsin mallikas peli. Sitä on mukava pelata, ja puttaaminen sekä swingien lyöminen ovat tarpeeksi haasteellisia. Ne oppii hallitsemaan, mutta hutilointi ja keskittymisen herpaantuminen kostautuvat välittömästi. Uudet kentät, vaatteet, vastustajat ja muu menestyksen mukanaan tuoma sälä ovat kiva, mutta nykyisin jo kovin tuttu lisä.
Päälle liimattu teennäinen vitsikkyys ja typerä väkivalta sen sijaan tympäisevät ankarasti. Niiden takia tekisi mieli pudottaa pisteet miinukselle, mutta antaa olla. Moraalis-eettiset typeryyspisteet eivät vielä ole tulleet mukaan peliarvosteluihin, vaikka ehkä sitäkin kannattaisi harkita.
75
