Xbox Microcon Pad
4 ohjelmoitavaa makronäppäintä.
Hinta: noin 30 euroa
PlayStation 2 Microcon Pad
4 ohjelmoitavaa makronäppäintä.
Hinta: noin 20 euroa
GameCube Microcon Pad
1 ohjelmoitava makronäppäin.
Hinta: noin 18 euroa
Pienet kätevät
Mad Catzin Microcon-sarjan ohjaimet ovat noin 20 prosenttia alkuperäisiä ohjaimia pienikokoisempia ja samalla myös halvempia. Jokaiselle konsolille on omat mallit, joiden muotoilussa on matkittu alkuperäisen padin näppäinasettelua.
Jokaisessa padissa on kullatut liittimet kontaktin parantamiseksi, mikä on selvä markkinointikikka. Todellista eroa tavallisen ja kullatun liittimen välillä on pelikäytössä mahdoton todistaa. Taistelu- ja temppupelejä harrastavat saattavat ilahtua makronäppäimestä, jonka taakse voi ohjelmoida omia näppäinsarjoja.
Kaikki ohjaimet ovat jämäkkää tekoa ja käytetyt komponentit tuntuvat laadukkailta. Testin aikana ei ilmennyt minkäänlaisia ongelmia ja myös makrot toimivat kuten ohjekirjassa luvattiin. Erot löytyvät lähinnä ergonomiasta ja siitä, millainen ohjain on alkuperäiseen malliin verrattuna.
PlayStation 2 Microcon on kolmikon epäonnistunein. Jostain syystä start- ja select-nappulat on siirretty eri kohtaan kuin Sonyn omassa padissa. Näppäintuntuma on kuitenkin hyvä ja padista saa tukevan otteen alaosaan kiinnitetyn kumimaiseen pinnoitteen ansiosta.
Suurin ongelma on se, että analogiset tatit ovat aivan peukalon tyvessä, ja peukaloa joutuu pitämään luonnottomassa ja jännittyneessä asennossa. Lisäksi tatit ovat liukkaat, joten ote saattaa livetä helposti. Hauskana yksityiskohtana toimintonäppäimissä lukee triangle, square, circle ja cross alkuperäisten kuvionäppäinten sijaan.
Xboxin Microconin esikuvana on toiminut uudempi ja sirompi Xbox-kapula. Aluksi padi tuntuu järkyttävän pieneltä, mutta vastapainoksi alkuperäisen hankalasti painettavat musta ja valkoinen nappi ovat helposti sormen ulottuvilla.
Pienentynyt koko vaikeuttaa digitaalisen ristikon ja oikeanpuoleisen tatin käyttöä. Ongelma ei ole niin paha kuin PS2-versiossa, sillä tatit on päällystetty nihkeällä kumilla, josta saa peukalolla hyvän otteen. Ristikko on jopa alkuperäistä parempi tarkan suunnattavuutensa ansiosta.
Eniten pienennyksestä hyötyy GameCuben padi. Perustuntuma on lähes samanlainen kuin alkuperäisessä sillä erolla, että kauimpana olevaa Y-näppäintä ei tarvitse kurotella. Lisäksi vasemmalle L-näppäimen yläpuolelle on ilmestynyt ylimääräinen M-näppäin, jonka taakse voi ohjelmoida näppäinmakron.
Padi ei ehkä ole yhtä nätti kuin esikuvansa, mutta kädessä kahva tuntuu hyvältä, sillä sen kyljissä on samantyyliset kumiset röpelöt kuin Xboxin padissa. Plussaa tulee kolmikon edullisimmasta hinnasta sekä Nintendon ohjainta 40 senttiä pidemmästä johdosta.
Ennen ostopäätöstä kannattaa kokeilla, miten lilliputtiohjain omaan käteen sopii. Isokouraiset näistä tuskin innostuvat, mutta edullisen hintansa vuoksi Mad Catzin Microcon on oiva valinta muksun ohjaimeksi tai satunnaisempaan käyttöön konsolin kolmanneksi tai neljänneksi padiksi.
Xbox Control Pad Pro
Hinta: noin 33 euroa
Sininen dinosaurus
Mad Catzin Xbox Control Pad Pron esikuva on alkuperäinen Xboxin ohjain. Isokätisille se on hyvä uutinen, sillä Microsoft lopetti suurikokoisen ohjaimen valmistuksen ja siirtyi astetta pienempään versioon.
Käteen padi tuntuu jämäkältä ja nappulat ovat suurin piirtein tutuilla paikoillaan. Suurin ero on oikeanpuoleisen tatin sijoittelussa, joka on epäonnistunut. Peukaloa joutuu kurottamaan hankalasti, minkä huomaa erityisesti Halo-räiskinnässä.
Myös musta ja valkoinen nappi poikkeavat liikaa alkuperäisestä asettelusta, minkä vuoksi valkoinen nappi jää peukalon ulottumattomiin. Muuten näppäin- ja liipaisintuntuma on tärinöitä myöten täysin alkuperäistä vastaava eikä peleissä ilmennyt minkäänlaisia teknisiä ongelmia.
Padin suurin valtti ovat ohjelmoitavat näppäinmakrot, joita voi tallentaa neljä erilaista. Niille varatut näppäimet ovat valkoinen, musta ja molempien tattien painallukset. Pisin komento voi olla 30 painallusta pitkä, mikä varmasti riittää useimpien tarpeeseen. Huonona puolena näppäinmakrot häviävät padin muistista aina kun koneen sammuttaa tai padin kiskaisee irti konsolista.
Läpinäkyvästä muovista valmistettu tummansininen Xbox Control Pad Pro ei kokonaisuutena yllä aivan alkuperäisen tasolle, mutta on varteenotettava vaihtoehto heille, jota Microsoftin uusittu pikkupadi ei kiinnosta.
PS2 Dual Force 2 Pro
Hinta: noin 20 euroa
PS2 Lynx Wireless Pad
Hinta: noin 50 euroa
Dualshockin haastajat
Tummanpunainen läpinäkyvä PS2 Dual Force 2 Pro on selvästi Sonyn alkuperäistä kapulaa kookkaampi ja sopii suurikokoisiin lapasiin luontevasti. Näppäimet ovat tutuilla paikoillaan, paitsi start ja select, joiden sijoittelu oikeaan ylälaitaan kummastuttaa.
Toiminnoiltaan padi on yhteensopiva Dualshock 2:n kanssa aina tärinöitä ja paineen tunnistavia toimintonappeja myöten. Myös tuntuma on yllättävän lähellä alkuperäistä, ellei jopa pykälän verran parempi.
Bonuksena on makronappi, jolla nappien L2, R2, L3 ja R3 taakse voidaan ohjelmoida kuudentoista painalluksen sarjoja. Analogisen padin saa digitaaliseen tilaan sammuttamalla valon analog/digital-valitsimesta, jolloin siitä tulee yhteensopiva vanhojen PSOne-pelien kanssa.
Digitaalinen tila eroaa Sonya alkuperäisestä padista siten, että tatteja voi edelleen käyttää, mutta ne näyttäytyvät kuten ristikko- ja kuvionäppäimet. Tästä aiheutuu joskus hämminkiä, varsinkin kun nappulaa on helppo painaa vahingossa.
Langatonta hupia
Musta PS2 Lynx Wireless Pad on muotoilultaan identtinen pro-ohjaimen kanssa, paitsi että makronäppäin puuttuu. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että myös johto on turhana jätetty pois.
Tilalla on konsolin ohjainporttiin asetettava vastaanotin. Radiosignaalin kantomatka on enemmän kuin riittävä. Vastaanottimessa ja padissa olevien taajuuksien valintakytkinten ansiosta samassa taloudessa voi olla neljä ohjainta käytössä yhtä aikaa.
Laitteen pohjassa on luukku, jonne menee kaksi tavallista AA-sormiparistoa. Vehje painaa noin pattereiden verran enemmän kuin perusmalli eli se on suunnilleen yhtä painava kuin Xboxin suurikokoinen ohjain.
Pohjaluukun alla on piilossa kytkin, josta saa valittua, ovatko tärinät käytössä vai ei. Ohjekirjan mukaan tärinöiden päällä pitäminen lyhentää pattereiden ikää selvästi, mikä on helppo uskoa. Normaalikäytössä pattereiden kestoa on vaikea arvioida, mutta noin kuukauden testikäytössä pattereita ei tarvinnut vaihtaa kertaakaan.
Ohjain menee lepotilaan, jos sitä ei käytetä kolmeen minuuttiin, mutta ohjekirja suosittelee sulkemaan laitteen aina kun sillä ei pelata. Miinusta tulee sekavasti merkitystä virtakytkimestä, jossa # (viiva) tarkoittaa, että laite on päällä ja O (ympyrä), että laite on kiinni.
Ohjaustuntuma on vastaava kuin langallisessa pro-mallissa, mutta tekniset ongelmat pudottavat Lynx Wireless Padin käytettävyyttä. Analoginen tila toimi moitteetta, mutta testikäytössä laite kytkeytyi ajoittain itsestään digitaaliseen tilaan, mikä on anteeksiantamaton moka.
Digitaalitilassa oli lisäksi jotain vikaa, sillä ristikko-ohjaimen oikea ja vasen suunta toimivat nihkeästi, mikä vaikeutti pelaamista huomattavasti. Toimiessaan laite on erittäin näppärä, mutta satunnaisen sekoilun vuoksi valitsisin mieluummin johdollisen mallin.
