Oli ihmiskunnan kolmannen ajan aamunkoitto, kymmenen vuotta Maan ja minbarien sodan jälkeen. Projekti Babylon oli lihaksi tullut unelma, haaveena tulevien sotien välttäminen paikassa, missä ihmiset ja muukalaiset voisivat selvittää erimielisyytensä rauhanomaisesti. Se on turvasatama - koti vieraalla maalla diplomaateille, yrittäjille, huijareille ja vaeltajille. Joukko ihmisiä ja muukalaisia kapaloituna kahteen miljoonaan viiteensataantuhanteen tonniin kieppuvaa terästä, yksinäisenä tyhjyydessä. Se voi olla vaarallinen paikka, mutta se on viimeinen ja ainoa hätähuutomme rauhan puolesta. Tämä on viimeisen Babylon-aseman tarina. Vuosi on 2258. Paikan nimi on Babylon 5.
Näitä sanoja ei suomen kielellä ole päässyt näkemään mediassa tätä ennen kukaan, sillä kyseessä on alkutekstien avaus jenkkiläiseen scifi-sarjaan Babylon 5, joka nauttii sivistyneessä maailmassa Star Trekiin verrattavaa fanaattista suosiota. Tuleeko siitä vastaava klassikko - sen voi vain aika näyttää.
Ja taivas oli tähtien meri...
Näyttämönä toimii valtava avaruusasema, ei kenenkään maa, johon galaksin usein riitaisat valtarodut lähettävät suurlähettiläänsä selvittämään keskinäisiä välejään diplomatian korusanoin - ja usein selkään isketyillä tikareilla. Maan edustajalla ja aseman komentajalla Sinclairilla on epäkiitollinen tehtävä toimia sovittelijana ja huolehtia vilkkaan, tyhjäntoimittajia ja epämiellyttävää roskasakkia puoleensa vetävän Babylon 5:n hyvinvoinnista turvallisuuspäällikkö Garibaldin ja komentajakapteeni Ivanovan avustuksella.
Muilla supervalloilla on kaikilla omat salaisuutensa ja usein synkätkin historiansa. Lähettiläs Delenn edustaa minbarien ikivanhaa kulttuuria, joka tietää selvästi enemmän galaksin vielä tutkimattomista arvoituksista kuin haluaisi kertoa. Kymmenen vuotta sitten he vetivät selittämättä murskaavan voitokkaat joukkonsa Maan viimeiseltä puolustuslinjalta ja suhtautuvat uusiin ihmistulokkaisiin nyt salaperäisen suojelevasti.
Londo Mollari, ihmisten kaltaisten kentaurien, ja G'Kar, brutaalien soturien maineessa olevien narnien suurlähettiläs ovat alati kiinni toistensa kurkussa. Ehkäpä syy on siinä, että narnit ovat hiljattain vapauttaneet itsensä voimatoimin kentaurien vuosisataisesta sorrosta ja orjuudesta. Puntit ovat nyt tasan, kauhun tasapaino saavutettu, mutta narnien ja kentaurien raja on vain kipinää odottava bensakanisteri. Maan ei auta olla välissä kuin sovittelijoina; kentaurit kun myivät ihmispoloille hyperavaruusteknologian avaimet, ja narnit toimittivat aseita minbarisodan aikaan.
Kun tähän soppaan vielä heitetään tunnetun avaruuden takaa saapuvat mystiset vorlonit, joiden lähettiläs Kosh ei koskaan paljastaudu haarniskastaan ja heittää häiriintyneempää kommenttia kuin zenbuddhisti, jonka aivoista on puolet jo astraalitasolla, riittää jutun juurta pidemmäksikin aikaa. Semminkin kun vorlonit ovat vanhempi ja viisaampi rotu kuin kaikki galaksin älylliset elämänmuodot yhteensä ja pitävät hallussaan synkkiä salaisuuksia, joista muilla saattaa olla vain muutama viittaus legendoissa ja pyhissä kirjoituksissa.
...joka tähti kuoleva alus...
Babylon 5 on muutakin kuin 23. vuosisadan ihmisen toteen tullut unelma. Se on sitä myös J. Michael Straczynskille, sarjan luojalle ja maestrolle, jonka vaikutusvalta Babylonin tapahtumiin on aivan toista luokkaa kuin Roddenberryllä Star Trekiin. Rakenteeltaan sarja on hyvin erilainen kuin Trek, jossa ensimmäisenä kultaisena sääntönä kaiken pitää palata episodin jälkeen status quohon kuin mitään ei olisi tapahtunut. Luonnollisesti tämä asettaa jyrkkiä rajoituksia käsikirjoittajien luovuudelle.
Mutta Babylonissa ei tähän tyyliin taaplata. Ennen sarjan aloittamista Straczynski loi etukäteen kokonaisen universumin historian tyhjästä, ja koko viisi kautta kestävän päätarinan alustavan käsikirjoituksen, jonka loppuratkaisut lepäävät tällä hetkellä neljännen kauden pyöriessä vielä herran kassakaapissa. Tämän ansiosta Babylon 5 on jatkuvasti kehittyvä eeppinen tarina, jonka aiemmissa jaksoissa tapahtuneet avoimeksi jääneet tai selittämättömät tapahtumat saattavat valjeta vasta vuosia myöhemmin. Katsoja ei koskaan voi olla varma, palaavatko asiat ennalleen jakson päätyttyä, sillä jopa sarjan keskeiset henkilöt voivat kuolla tai kokea muita peruuttamattomia muutoksia JMS:n suuren salajuonen oikusta.
Babylonin jatkuva tarina saa lisää uskottavuutta monista muistakin piirteistään, jotka ovat käännyttäneet monet entiset trekkerit vannomaan kentaurien Suuren Luojan nimeen. Tulevaisuus ei ole mitään naivia partiopoikaleikkiä hyvähyvien tähtiliittojen ja tyhmänilkeiden rumien alienien välillä. Kaikella on pimeä puolensa, myös "hyvillä" päähenkilöillä, ja Babylon 5:n suurlähettiläiden edustamat galaksin supervallat pitävät armoa ja sääliä tuntematta kiinni omista eduistaan - ja tietyssä mielessä Maan Earthforce on yksi kursailemattomimmista.
Kolmas suuri trekkerin käännyttäjä on Babylon 5:n pitäytyminen teknisesti uskottavana sen sijaan, että kaikki nykyteknologialla periaatteessakin selittämätön kuitattaisiin liittämällä härvelin nimen eteen sana "aliavaruus". Galaktisen tarinankerronnan kannalta välttämättömien hyperavaruusporttien lisäksi ei ufovimpaimilla juuri elvistellä. Kyynel karahtaa vanhan Warhead-veteraanin poskelle hänen katsellessaan avaruustaisteluita, joissa piskuiset hävittäjät tanssivat tyhjyydessä kuolettavaa balettia Newtonin lakien mukaan. Heijastinsuojia ei ole kukaan ehtinyt keksiä ja kuolema on nopea väräjävä tulipallo loistavalla tietokonegrafiikalla taiteillun taistelun tiimellyksessä.
...meidän aluksemme.
Pikainen soittokierros valtakunnallisiin televisioyhtiöihin osoitti, ettei kukaan ole toistaiseksi sarjaa Suomeen tuomassa, mikä on sääli. Paljon "nimettömämpiäkin" scifisarjoja tunkee tuutista ulos puhumattakaan kaikesta muusta nimeltä mainitsemattomasta roskasta. Positiivisimmin asiaan suhtautui Trekin tämänhetkinen suomalainen suojelusenkeli PTV4, mutta heiltä on lähiaikoina luvassa Deep Space Ninea ja Voyageria.
Toistaiseksi ei siis auta muu kuin hankkia baabelin pulinansa brittiläisinä ostovideoina (kahden jakson hinta noin 150 mk) alan erikoisliikkeistä, joita ovat ainakin Filmifriikki Helsingissä ja Kukunor Tampereella. Pilottijaksoa saa joistakin videovuokraamoista, mutta sitä ihmetellessä on syytä muistaa, että se tehtiin noin vuosi ennen varsinaisen sarjan (ja siitä epäilyttävän selkeästi ripatun Deep Space Ninen) alkamista. Pilotti on oikeastaan vain sarjan keskeisten henkilöiden ja uuden universumin esittely, eikä tee oikeutta sarjan edetessä piinaavan kimurantiksi kehittyvälle Suurelle Tarinalle, joka vie katsojan jakso jaksolta vääjämättömästi syvemmälle galaksin suuriin salaisuuksiin.
Babylon viitosesta, galaktisen kaupan ja liikenteen keskuksesta ei myydä paluulippuja Star Trekiin.