Tampereen Vapriikissa sijaitseva Suomen pelimuseo avasi ovensa yleisölle. Museo esittelee suomalaisia pelejä viimeisen reilun sadan vuoden ajalta. Esillä on sata peliä perinteisistä lautapeleistä digipeleihin.
”Suomen pelimuseo kertoo, mistä digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi, miten se kehittyi vuosien saatossa ja miten se päätyi nykyiseen asemaansa”, kertoo tutkija Outi Penninkangas Vapriikista. ”Vaikka museon pääpaino on digitaalisissa peleissä, emme ole unohtaneet muita pelejä, kuten lauta- ja roolipelejä.”
Museossa saa koskea peleihin ja laitteisiin eikä tarvitse edes pujottautua narujen ali. Pelit on sijoitettu aikakautta kuvaaviin huoneisiin putkitelevisioineen ja elokuva/pelijulisteineen.
Sanxionista Clash Roayaleen
Muistatko Uuno Turhapuro muuttaa maalle -pelin? Sen teki Pasi Hytönen, joka muisteli pelirpojektiaan yhteisörahoitukseen osallistuneiden VIP-vierasillassa: ”Se ei olisi läheskään näin muistettu ja tunnettu, jos se ei olisi niin järkyttävän vaikea. Ei, en osaa pelata sitä oikein itsekään, muutaman jipon toki tiedän.” Uuno on museossa pelattavissa.
Mukana on muitakin, Mikrobitin ja C=lehden sekä myöhemmin Tietokonepelien vuosikirjojen sivuilta tuttuja klassikoita. Voit kokeilla Stavros Fasoulasin Sanxionia, Jukka Tapanimäen Netherworldiä tai Kauppisten veljesten legendaarista Slick´n´Slidea. Uudemmista peleistä pelattavana on mobiilipelejä ja muun muassa Legend of Grimrock.
Aika poikkeuksellisesti Suomessa museo syntyi joukkorahoituskampanjalla. Rahaa kerättiin lähes 86 000 euroa, mesenaatteja tuli mukaan yli 1 100. Suurimpia lahjoittajia olivat suomalaiset pelifirmat Supercell, Housemarque ja Colossal Order sekä parisenkymmentä muuta yritystä. Yksityishenkilöitä on useita satoja. Lisäksi Avoin Tampere -ohjelma on tukenut hanketta. Varsinaisten joukkorahoittajien lisäksi kampanjaa ovat olleet tukemassa lukemattomat muut tahot, kuten Pelit-lehti, pelisivustot Dome.fi ja V2.fi, tietokonekulttuurin erikoislehti Skrolli sekä viestintätoimisto Visionist.
Museon idea sai alkunsa Pelikonepeijoonien halusta saada valtava kokoelmansa näytille. Kolmen harrastajan yhteenliittymä, Pelikonepeijoonit, on taltioinut suomalaista pelihistoriaa jo vuodesta 1999 alkaen. Pelikonepeijoonit luovuttivat satoja laitteita ja tuhansia pelejä sisältävän kokoelmansa Suomen pelimuseon näyttelyiden käyttöön.
”Pelattavissa on myös maailmanluokan harvinaisuuksia, joita monissa museoissa voi katsella vain lippusiiman takaa”, kertoo Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista. ”Kaikki automaatit ovat esillä alkuperäisessä asussaan, huolellisesti entisöityinä. Kunnostustyötä teimme joukkorahoitusvaroilla. Pelimuseota on kehitetty yhdessä Pelikonepeijoonien, Museokeskus Vapriikin, Tampereen yliopiston, toimittajien, tutkijoiden ja pelikehittäjien kanssa. Sadan pelin kokoelma esittelee suuria sukseita, tuntemattomaksi jääneitä pieniä pelejä sekä aivan kauheita juttuja, joita kukaan ei enää nykyään julkaisisi”, Heinonen sanoo.
Mutta historiaan ovat päässeet myös lähempänä nykyaikaa ilmestyneet suomipelit, myös valtava massa mobiilipelejä. Suomen pelimuseo on yksi Tampereen Vapriikin pysyvistä näyttelyistä, joka on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10-18. Päänäyttelyn lisäksi on tarkoitus järjestää myös vaihtuvia erikoisnäyttelyitä, joista on julkistettu vasta yksi: Tampereen yliopiston opiskelijoiden oma pelihistoria.
