Ajassa
Suomi-ilmiö
Pääkaupunkiseudun lisäksi myös Tampereen peliskenessä kuhisee. Lyhyessä ajassa Nääsvilleen on kehkeytynyt oikea peliteollisuuden keidas.
Uusia firmoja on syntynyt tänä vuonna jo kaksin kappalein, viime vuonna neljä ja vuonna 2010 kokonaista kymmenen. Ridge Racer Unboundedin työstänyt
Bugbear
ilmoitti maaliskuussa valtaavansa Tampereen,
Rovio
ehti muutamaa kuukautta aikaisemmin. Miksi ihmeessä Tampere on näin vetovoimainen?
Yksi syy löytyy yritysten taustajoukoista. Tamperelaisille pelifirmoille tulitukea antava Manse Games -projekti vauhdittaa Tampereen alueen peliyritysten liiketoimintaa sekä auttaa uusien syntymisessä. Manse Games on Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin ja Hermia Oy:n rahoittama Euroopan aluekehitysrahoituksen projekti, jota hallinnoi Hermia Oy.
Power Upiksi itseään kutsuva projektipäällikkö Suvi Latva kertoo, että Manse Games tarjoaa pelifirmoille erinäisiä asiantuntija- ja tapahtumapalveluita. Pienillä kehittäjillä ei välttämättä ole varaa lähteä ulkomaille seminaareihin, joten Manse Games yrittää tuoda vuoren Muhammedin luo.
Manse Games tarjoaa pelinkehittäjille myös liike-elämävalmennusta. Latva sanoo, että tietää, mitä suomalaiset pelinkehittäjät tarvitsevat: ”Meillä on strukturoitu bisnesmalli, jolla he pääsevät alkuun. Jokaisessa 26 tamperelaisstudiossa on kehityskohteita, joihin voimme panostaa.”
Myös markkinointi on tärkeä osa Manse Gamesin toimintaa. Latva kumppaneineen pyrkii lisäämään toimialan tunnettuutta ja vie tamperelaista peliosaamista maailmalle. Hän painottaa erityisesti verkottumisen tärkeyttä: ”Kannan maailmalla mukanani korttipakkaa, jossa on jokaisen tamperelaisfirman perustiedot ja kehitteillä olevat pelit. Se on näppärä antaa kiinnostuneille ihmisille hillittömän esitepinkan sijaan”, Latva valottaa.
Tampereen peliteollisuuden kukoistuskauteen liittyy Latvan mukaan oleellisesti muutokset pelibisneksessä. ”Digitaalinen jakelu, mobiilipelit ja indie-puuha noin yleensä ovat täällä valovoimaisimpia. Nykyään kuka tahansa voi ryhtyä pelinkehittäjäksi. Ehkä juuri siksi Tampereella on niin paljon pienempiä kehittäjiä.”
Indie ei Latvan mukaan kuitenkaan ole synonyymi vapaudelle. ”Jos kolmaskaan indie-projekti ei myy, tulee nopeasti selväksi, että vapaus on vain näennäistä. Iso julkaisija on myös hyväksi. Kun Ubisoft osti Redlynxin, sieltä todettiin, etteivät he koskaan ole olleet yhtä vapaita.”
Omien tuotosten lisäksi tamperelaisdevaajat tekevät myös paljon alihankintaa. Latva kertoo, että näitä hommia tehdään myös kansainvälisellä tasolla.
Yhdestä isosta syntyi monta pientä
Tampereen pelistudiobuumin taustalla jyllää sekä alueen vetovoima että markkinoille tupsahtaneet, työpaikkaa vailla olevat pelintekijät. Vuonna 2010 romahtaneesta Universomosta vapautunut työvoima on hiljalleen työllistynyt uudelleen. Tämä näkyy uusien pelistudioiden syntynä.
”Universomon kaatuessa jäi työttömäksi noin 40 devaajaa. Sama tapahtui hieman pienemmässä mittakaavassa, kun Mr. Goodliving ajettiin alas. Myös Nokian rakennemuutos on tuonut alalle reilusti uutta työvoimaa.”
Latva kertoo, että Universomolta työttömiksi jääneet työntekijät löysivät noin kuukaudessa itselleen uudet työpaikat. Osa porukasta pääsi muihin suomalaisiin pelifirmoihin, osa työllisti itse itsensä.
Latva ei pidä isojen firmojen kaatumista välttämättä huonona asiana. Hän näkee Universomon romahtamisen pikemminkin kasvattavana kokemuksena: ”Työntekijät ovat olleet opissa ja he ovat työllistyneet uudelleen nopeasti, vaikka työpaikka menikin alta. Universomon romahtaminen oli hetkellinen emotiaalinen trauma, josta päästiin nopeasti ylitse. Osa firmoista kaatuu, se on karu tosiasia, mutta karttunut henkinen pääoma on pysyvää.”
Yhdestä kaatuneesta rungosta versosi monta pientä, mutta nyt myös isommat suomalaistoimijat ovat haistaneet Tampereen apajat. Rovio on tuonut lintunsa ilveksen maille ja myös Bugbear on kurvaamassa mestoille. Latva näkee isojen toimijoiden saapumisen positiivisena asiana, sillä se lisää myös pienempien yritysten asemaa ja uskottavuutta. Rovio rekrytoi vahvasti myös Tampereella, mutta kaikkia ei ura lintubrändin parissa kiinnosta. ”Vaikka Rovio tuo mukanaan paljon positiivista pörinää ja työpaikkoja, uskoisin, että suurin osa paikallisista indie-pumpuista haluaa keskittyä omaan juttuunsa. Hienoa, että on vaihtoehtoja.”
Sijoittajat myyvät vapautta
Vapautta tarjoava ulkomainen sijoittajaraha on Latvan mukaan hyvä asia suomalaiselle pelialalle. Sen avulla bisnestä voidaan vauhdittaa. Suomalaiseen peliosaamiseen on viime vuosina sijoitettu miljoonia euroja. ”Firmat eivät kehity ilman ulkomaista rahaa. 17-vuotias suomalainen peliala on vielä varsin nuori, joten se tarvitsee vetovoimaa ulkomailta. Täällä on paljon laadukkaita brändejä, mutta pieninä nyrkkipajoina on hankala murtautua kansainvälisille markkinoille. Se on suorastaan ällistyttävää, miten hyvää jälkeä Suomessa tehdään näin pienillä porukoilla”, Latva hehkuttaa.
Suomalainen peliosaaminen on tällä hetkellä maailmalla myös seksikästä. Jos annettu mahdollisuus ja ulkopuolinen sijoitusraha pystytään hyödyntämään, mahdollisuudet menestykseen ovat todella hyvät. Suurin haaste on rajallinen työvoima. Latva tarjoaa ratkaisuksi ulkomaisia osaajia, joita voitaisiin houkutella Suomeen juuri positiivisen huomion saattelemana.
Pelitalojen pieni koko puolestaan ei ole heikkous. ”Bisnes on nykyään varsin suhdannevetoista, joten se saattaa äkisti muuttaa suuntaansa. Pienet pelitalot ovat tällaisessa ristiaallokossa isoja sukkelampia, ne pystyvät mukautumaan paremmin muutoksiin”, Latva toteaa.
Isommille pelistudioille olisi tilaa Suomessakin. Jos rahoitusta tulisi enemmän, yritysten henkilökokoa voitaisiin kasvattaa. ”Yli 50 henkilöä työllistävien yritysten määrä taatusti kasvaa, jos sijoittajarahaa tulisi lisää. Markkinat ovat kuitenkin globaalit ja Suomessa kilpaillaan oikeastaan vain työvoimasta, joten toimialan tuottavuus on hyvällä tolalla”, spekuloi Latva.
Tekniikan lisäksi myös markkinointi on viime vuosina muuttunut. ”Ennen ajateltiin, että markkinointi takaa menestyksen, mutta nyt on toisin. Nyt on kyettävä masinoimaan fanimassoja, jossa esimerkiksi Mountain Sheep on onnistunut erinomaisesti. Heillä on noin puoli miljoonaa uskollista fania, jotka auttavat tekemään tulosta.”
Myös bisneksen näkökulma on muuttunut Latvan mukaan entistä pelaajalähtöisemmäksi. Nykyään pelit tehdään pelaajanäkökulmasta, sillä casual-yleisön mukaantulo on muuttanut todella paljon pelaajaprofiilia. Tämän pelaajaryhmän houkutteleminen maksaviksi asiakkaiksi on tällä hetkellä eräs tamperelaisten viisastenkivistä, mutta ei suinkaan ainoa: ”Pelibisneksessä on jatkuvasti mukana tietty arvaamattomuus. Ensimmäinen iPhone mullisti pelimarkkinat ja sitä ei kukaan osannut aavistaa. Vain harva firma voi olla kuin Remedy ja kehittää kuusi vuotta yhtä peliä. Toimiala on hittivetoinen ja koskaan ei saisi keskittyä pelkästään yhteen päätelaitteeseen.”
Uskottavaa, komisario Palmu
Vaikka pelialalle on povattu mukavasti nostetta, Latva lyö jarrua uutta Nokiaa odottaville. Pelialan liikevaihto oli viime vuonna 165 miljoonaa euroa, joka ei ole lähelläkään matkapuhelinkolossia.
Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Suurin sudenkuoppa tällä hetkellä on pelien maine toimialana. Latva tosin täsmentää, että tilanne on viime vuosina parantunut, kiitos sellaisten yritysten, kuten Remedy, Rovio ja Mountain Sheep. ”Peleihin suhtaudutaan edelleen alentuvasti. Niitä ei nähdä oikeana bisneksenä, vaikka pelit ovat tällä hetkellä suomalaisen kulttuuriviennin vetureita. Ne ovat kirkkaasti parhaiten tuottava kotimainen populaarikulttuurin ilmentymä”, hän painottaa.
Latva muistuttaa, että toimiala on vielä nuori. Sijoittajille se voi näyttäytyä jopa kaoottisena. Yritysten johdossa saattaa olla pukuun sonnustautuneen uraohjuksen sijaan farkuissa viihtyvä nörtti, mikä ei välttämättä vala uskoa sijoittajiin. Sijoittajanäkökulmasta Latva nostaa esimerkeiksi myös suhdanneherkkyyden ja hittivetoisuuden. ”Myös julkisen rahoituksen puolella pelialaan panostetaan edelleen huomattavasti vähemmän kuin muihin luoviin ja sisällöntuotantoon keskittyneisiin toimialoihin”, Latva summaa.
Juho Kuorikoski
Tampereen peliklusteri
1. Advant Games (perustettu: 2006) nettiarpa- ja vedonlyöntiteknologiaa
2. Apex Games Ltd. (perustettu: 2010) PC, Mac
3. Beiz Ltd. (perustettu: 2009 Hongkongiin, Suomen-toimisto perustettu 2010) iOS, Nintendo DS
4. Colossal Order Ltd. (perustettu: 2009) PC
5. Décron Studios Ltd. (perustettu: 2011) iOS
6. Dicework Games (perustettu: 2009) iOS, PC, Mac
7. IfelseMedia (perustettu: 2011) iOS, Android
8. Innogiant (perustettu: 2009) iOS, Android, Windows Phone, Symbian
9. High Score (perustettu: 2010) osuuskunta
10. Kyy Games (perustettu: 2009) iOS, Android, PC
11. Mikrotie Ltd. (perustettu: 2008) iOS
12. Mobiteos Ltd. (perustettu: 2010) Symbian, tulevaisuudessa Windows Phone, iOS
13. Modulaatio Games (perustettu: 2011) PC
14. Moido Games (perustettu: 2007) PC, iOS
15. North Wind Studios (perustettu: 2012)
16. Prank Ltd. (perustettu: 2010) iOS
17. Prodigium Game Studios (perustettu: 2008) PC
18. Ovelin Ltd. (perustettu: 2010) iOS
19. Run Thunder Software (perustettu: 2010) Symbian
20. Second Lion (perustettu: 2011) Android
21. Team Action Zone (perustettu: 2010) iOS, Android, Symbian, HTML5
22. Tiny Acorn Productions (perustettu: 2012) iOS
23. Traplight Games (perustettu: 2010) iOS, PC
24. Tuokio (perustettu: 2010) iOS
25. 10tons Ltd. (perustettu: 2003) iOS, Android, Windows Phone, Symbian
26. Rovion toimisto
27. Bugbearin toimisto
