Mätkintäpelit elävät kultakauttaan ja dominoivat rallipelien kanssa pelihalleja. Primal Rage erottuu Virtua Fightereiden, Mortal Kombatien ja Street Fightereiden joukosta korvaamalla ihmishahmot dinoilla ja muilla esihistoriallisilla otuksilla. Seuraa hämmentävä spektaakkeli täynnä roiskuvaa verta, murskaantuvia luita ja syötäväksi kelpaavia ihmisiä.
Mättöpelien juonista lisenssityötään valmistelevien iloksi kerrottakoon, että vuosituhansia sitten maailmassa vallitsi melkoinen meininki. Dinosaurusten ja jättiapinoiden muodon ottaneet puolijumalat taistelivat vallasta, kunnes jäljellä ei ollut kuin totaalinen kaaos. Ukko ylijumala Balsafas kyllästyi reuhaamiseen, teki yli-innokkaista räyhäjumalista fossiileita ja upotti koko katraan asteroidin sisään kauas jonnekin. Niin oli rauha maass' kunnes samainen galaksien välinen aikapommi palasi ja mäjähti keskelle maapalloa.
Helvetti oli taas irti kun vanhojen räyhähenkien nokkaunet häiriintyivät. Kostoksi ne päättävät ottaa vanhat tilukset takaisin, eräänlainen tekosyy silmittömään turpajuhlaan tämäkin.
Fatalityjä, komboja ja pieruhuumoria
Tehtävä on yksinkertainen. Seitsemää mannerta hallitsee sama määrä dinon tai gorillan näköisiä jumalolentoja, joista pelaaja on yksi. Homman nimi on vallata maapallo manner kerrallaan läppäämällä kilpailijoita kuonoon.
Normin mukaisten ihmisten tilalla on leegio muinaisia hirviöitä: pari tyrannosaurusta, yksi raptori, pari gorillaa ja pari vähän tuntemattomamman näköistä dinoa, kaikki julmetun komeita ja värikkäitä otuksia.
Tavallisten lyöntien, potkujen ja heittojen seassa on kamppailijoista johtuen myös puremista ja raatelua, ja hirviöt voivat lisäksi mallista riippuen syöstä tulta, hengittää jäätä, nakella piikkejä tai hengittää pahanhajuisesti. "Salaliikkeitä" eli dokumentoimattomia erikoisen tappavia liikkeitä on tietysti jokaisella hahmolla useampi.
Killer Instinctin kaltaisista uudemmista beat'em upeista on mukaan otettu kombot, eli tiettyjen liikkeiden yhdistelmät, jotka isketään nopeina sarjoina, mutta joissa yksittäiset iskut tekevät tavallista vähemmän vahinkoa. Nämäkin on luonnollisesti keksittävä itse tai kaivettava Internetissä (tai Pelit-BBS:ssä) liikkuvista FAQ-tiedostoista.
Hirviö kuolee kun energia tippuu nollaan, mutta sen lisäksi Alkukantaisessa Raivossa on vielä selkäydinmittari. Lyömällä joko paljon ohi tai vain torjumalla tarpeeksi iskuja hirviö menettää hetkeksi tajuntansa eikä voi puolustaa itseään. Tässäkin on hauska koukku: jos hirviö on jo valmiiksi lähes hengetön, voikin tuloksena olla hetkellinen raivokohtaus, jonka aikana liikkeet ovat tuplasti nopeampia ja tekevät enemmän vahinkoa, ikään kuin viimeisenä silmittömänä tappeluvimmana.
Mortal Kombatin panos beat'em up -evoluutioon olivat fatalityt, joilla henkitoreissaan oleva vastustaja nöyryytetään tekemällä viimeisenä silauksena näyttävä tappoisku. Primal Ragessa jokaisella hirviöllä on useampi fatality, aina sisukalujen syömisestä raajojen irtirepimiseen yksi kerrallaan. Lisäbonuksena kesken matsin voi napsia suihinsa jaloissa hyöriviä ihmisiä. Hauskaa mässäilyä, kunhan liikkeet vaan ensin keksii.
Roiskeita ja ihmispalloa
Primal Ragen julmettu verellä mässäily olisi sietämättömän hölmöä, ellei peli suhtautuisi asiaan huumorilla. Homma vedetäänkin riittävän överiksi valtavilla veriroiskahduksilla ja koko tyylille irvailevilla liikkeillä. Miltä kuulostaa esimerkiksi vihollisen naamalle oksentaminen tai vastustajan tainnuttaminen piereskelemällä? Harvinaisen typerää, mutta ainakin minua se nauratti.
Jaloissa pyöriviä ihmisiä voi potkia ilmaan ja vastustaja voi lyödä kohti singahtavan ihmisen takaisin. Jos edestakaisin pomputtelu jatkuu tarpeeksi pitkään, ilmestyy ruudulle lentopalloverkko ja tuomari jakamaan pisteitä. Erän voittaja saa mukavan bonuksen, ellei intoudu syömään palloa!
Kaikissa beat'em upeissa on aina muutama liian tehokas liikesarja, joita loputtomasti toistamalla voi tehokkaasti pilata koko pelinautinnon. Alan miesten termi näille on "cheese moves", ja kaksinpelissä tällaisten väärinkäyttäjiä pitää solvata. Primal Rage tunnistaa tiettyjen liikkeiden liian usean toistamisen ja palkitsee helppoheikin nakkaamalla ruudulle juustopalkinnon.
Vain neljä nappia
Kolikkomätkintöjen PC-käännösten ongelmana on saada näppäimistö tai gamepad emuloimaan kertaluokkaa parempia ohjausvälineitä. Siinä missä kolikkopelissä liikkeet onnistuvat helposti, voivat samat liikkeet pahimmillaan olla lähes mahdottomia kotikoneella. Primal Ragessa ei onneksi ole kuin neljä toimintanappia eli nopea tai tehokas ylä- tai alaisku, ja erikoisliikkeet tehdään normista poiketen vatkaamalla tikkua napit pohjassa.
Fiksusti näppiksellä liikkeitä ei tehdä samalla tavalla, vaan kaikki erikoisliikkeet tehdään samat kaksi nappia pohjassa vain liikesuuntien vaihdellessa, mikä on huomattavasti normaalia siedettävämpää eikä kuitenkaan liian helppoa. Nelinappisella joystickillä tai padilla liikkeet ovat täsmälleen samat kuin kolikkopelissä.
Puuttuva rengas
Teknisesti Primal Rage on vaikuttava. Kolikkopeli on kääntynyt kotikoneeseen lähes täydellisesti, joka jo pelkästään on kunnioitettava suoritus. Kuvat eivät tee oikeutta Primal Ragen stop-motion-tekniikalla animoiduille hirviöille, niistä ei selviä lainkaan, miten näin elokuvamaiset hahmot voivat liikkua sulavasti ja samalla olla tarkasti ohjattavia ja täynnä monipuolisia liikkeitä.
Vaikka peli on kaksiulotteinen, hyvä animointi tekee hirviöistä elävän kolmiulotteisia. Erikoisliikkeiden efektit ovat välillä hieman päälleliimatun näköisiä, mutta yleensä toiminta on sen verran nopeaa, ettei pieniin puutteisiin ehdi kiinnittää huomiota.
PC-versio on ruudun kokoa ja ohjauksia lukuunottamatta lähes identtinen kolikkopelin kanssa. Korealla ulkokuorella on hintansa, sillä kaikki animaatiot ja kolikkopelin ominaisuudet kytkeytyvät päälle vasta kun muistia on kuusitoista megaa, vaikka peli minimissään toimii neljällä. Primal Ragen muistin määrän mukaan sopeutuminen on harvinainen, mutta positiivinen poikkeus normista: parempi näin, kuin tehdä peli vain tyypillisesti kahdeksalla megalla toimivaksi ja unohtaa sekä vaatimattomat että isot koneet.
Äänimaailma koostuu kohtuuhyvistä mässähdyksistä ja örvellyksestä, tosin hieman miehekkäämpää ääntä tämänkokoisista karpaaseista luulisi syntyvän.
Primal Rage ei innostanut samanlaiseen taistelu- ja treenausvimmaan kuin vaikka Mortal Kombat 2, johtuisiko siitä, että hieman epämääräisten hirviöiden liikkeitä on vaikeampi hahmottaa kuin ihmishahmojen vastaavia. Tappeleminen helposti äityy aivottomaksi mättämiseksi, vaikka erilaisia liikkeitä on riittävän paljon ja hirviöiden taistelutyylit ovat selkeästi erilaisia.
Primal Rage ei aiheuta pakonomaista pelaamishalua, mutta sen pitää mielellään kiintolevyllä stressileluna ja satunnaisia kaksinpelejä varten. Prrrt!
85
