Pro Evo -sarja hallitsi pitkään jalkapallokenttiä, mutta viime vuosina futikseen keskittyminen unohtui tekijöiltä. Tämä kausi on taas käännös parempaan.
Virtuaalikenttiä vuosikaudet hallinnut Pro Evo joutui viime kaudella yllättävän tilanteen eteen. Liian nopeatempoiseksi moitittu 2008-malli ei ollut markkinoiden realistisin futispeli, mikä sai monet hyppäämään profiiliaan nostaneen kilpailijan kelkkaan. PES 2009 pyrkii palauttamaan kunnian viilaamalla pelattavuutta ja lisäämällä pelimuotojen määrää.
Näkyvin uudistus on hidastunut pelitempo. Äijät ovat muuttuneet pikajuoksijoista takaisin futareiksi, mikä on jo suuri harppaus oikeaan suuntaan. Myös spurttinapin teho on kokenut inflaation, sillä kiihdyttäessään miekkoset törkkäävät palloa aiempaa kauemmaksi. Varomaton spurtti päättyy yleensä pallonriistoon, joten pitkiä soolojuoksuja nähdään selvästi harvemmin kuin viime kaudella.
Suuret starat ovat toki silkkaa superia myös PES 2009:ssä. Esimerkiksi Lionel Messillä ja Cristiano Ronaldolla pallo pysyy koukussa kovassakin vauhdissa. Tähtistatusta ei sen sijaan tarvita täydessä vauhdissa tehtävään täyskäännökseen, joka onnistuu äijällä kuin äijällä joka ikinen kerta. Jos pakista ei pääse ohi, pallon pystyy pitämään helposti hallussa ja odottamaan apuvoimien saapumista.
Arvotaan seuraava syöttö
Sooloilun vaikeutuminen pakottaa oivaltavaan syöttöpeliin, mutta tekoälyukkojen laiska liike hankaloittaa luovaa pelinrakentelua. Äijiin saa vauhtia ainoastaan seinäsyöttönappia hyödyntämällä, pallottomia futareita ei sen sijaan voi käskeä teräviin pystyjuoksuihin. Viheriön lisäksi pelikaverit ovat unessa myös taktiikkapalavereissa, sillä edes juoksusuuntien määrittäminen ei riittävästi paranna liikkumista.
Sijoittumisen voi ottaa kokonaan omille harteilleen. Uudessa ohjausoptiossa kursori ei automaattisesti siirry pallolliseen mieheen vaan pelaajan on aina painettava vaihtonappia. Syötön annettuaan pallottomalla äijällään voi sännätä tyhjään tilaan, jolloin kone huolehtii pallollisesta futarista. Idea on hyvä, mutta tekoäly ehtii useimmiten hukata pallon sillä välin, kun itse juoksee avopaikkaan.
Syöttöpeli soljuu tutun kulmikkaasti, eikä tekoälyukkojen mielikuvitukseton sijoittuminen estä tilanteiden luomista. Siitä pitävät huolen kuin tykin suusta lähtevät passit, jotka päätyvät epärealistisen kovalla prosentilla pelikaverien haltuun. Syöttökohteiden arpominen turhauttaa. Puolustuslinjan selustaan juoksevalle kärjelle tarkoitettu syöttö saattaa lirua vieressä hölkkäävän laiturin nenän eteen. Oikeaan tattiin piilotetulle manuaalisyötölle heiluu punainen kortti: epäkäytännöllinen systeemi poikii epätarkkoja passeja.
Maalihanat kiinni
Pakit pitävät mustasukkaisesti kiinni omista pelipaikoistaan, eivätkä hevin suostu paikkaamaan toistensa virheitä. Paitsioansan tekemisen voi unohtaa, sillä kone puhkoo nousevan puolustuslinjan korkeilla läpisyötöillä. Viime kaudella puolustajia soolojuoksuillaan niputtaneiden tekoälyhyökkääjien kikoissa ei onneksi ole entistä tehoa, joten oma maali pysyy alakerran toilailuista huolimatta puhtaana.
Laukaisuasennolla on aiempaa suurempi merkitys vedon onnistumisessa. Esimerkiksi poikittaissyötön tällääminen suoraan juoksusta verkon perukoille vaatii jo tuuriakin. Tarkka alakulmasijoitus ei irtoa enää nopealla napautuksella, vedon taakse joutuu lataamaan voimaa. Huonommalla jalalla lauottaessa lapikkaasta lähtee yleensä vain säälittävä tuhnu. Vaikka tilanteiden luominen ei ole vaikeutunut, maalimäärät pysyvät realistisen vetotuntuman ansiosta kurissa.
Kontaktitilanteissa pelaajat repivät ja tuuppivat toisiaan, eikä nopeus ole pallontavoittelutilanteissa aina ratkaisevin tekijä. Puskutilanteissa pituus ja tuuri ratkaisevat voittajan, sijoittumisella tai oikea-aikaisuudella ei ole juuri merkitystä.
PES 2009:n ulkoasu ei saa haukkomaan henkeä, mutta pahimpia grafiikkabugeja on onneksi korjattu. Viime kauden PS3-versiota riivannut karmea nykiminen on siistitty unholaan, pelaaminen tuntuu mukavan sujuvalta. Hyökkääjät eivät enää (ainakaan usein) kurvaile maalintekoon topparin rintakehän lävitse tai lauo palloa verkkoon pakin jalasta välittämättä. Uusien animaatioiden myötä pelaajien liikkuminen on entistä yksityiskohtaisempaa.
Matkalla legendaksi
Konami hankki oikeudet Mestarien liigaan, mutta lisenssiä hyödynnetään vain osittain. Meklariliigasta pääsee osalliseksi vain yksittäisessä turnauksessa eikä sitä ole sisällytetty kansallisten liigojen otteluohjelmaan. Lisenssipihistely jatkuu myös muilla rintamilla: täysin autenttisia ovat enää Ranskan ja Hollannin liigat.
Oman fantasiajoukkueen kaitsemiseen keskittyvän Master Leaguen ainoa uudistus koskee pelaajasiirtoja. Ostavan seuran on ensin päästävä sopimukseen pelaajan työnantajan kanssa, ennen kuin miekkonen saadaan samaan neuvottelupöytään.
Urheilupelien nykytrendin mukaisesti myös PES 2009:ssä luodaan uraa vain yhtä pelaajaa ohjaten. Become a Legend -pelimuodossa voi hahmonsa kautta elää ammattifutaajan elinkaaren 17-vuotiaasta aina ikämieheksi. Hyvät otteet tuovat tarjouksia paremmilta seuroilta, kutsun maajoukkuepeleihin ja jopa valinnan maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi. Kilpailu pelipaikoista on kovaa, ja varsinkin uran alkutaipaleella joutuu nyppimään tikkuja takapuolestaan vaihtopenkillä.
Erinomainen idea toimii vain osittain, sillä tekoälyn typeryys korostuu pelaajan ohjatessa vain yhtä äijää. Pelikaverit malttavat rakentaa peliä vain hetkittäin, turhan usein pallollinen ukko puskee suoraan puolustukseen. Kavereita voi kehottaa ainoastaan syöttämään, eikä sekään käsky mene aina perille. Vaikka nappia takoisi kuinka, syöttöä ei kuulu tai se tulee viikon myöhässä. Uutta pelimuotoa voi tahkota myös netissä neljän ihmispelaajan voimin.
PES 2009 korjaa edeltäjänsä pahimmat puutteet, mutta hukkaa suuren osan potentiaalistaan. Koventuneessa kilpailussa vaaditaan jatkuvaa uudistumista. Konami onnistuu kunnianpalautuksessa, mutta maine futispelien valtiaana on mennyttä.
* * * * *
FIFA vs. PES
Virtuaalifutiksen vallankumous
Futispelirintamalla on tällä kaudella mukava ongelma. Pelaaja joutuu valitsemaan kahden hyvän väliltä.
Merkittävimmät erot FIFA 09:n ja PES 2009:n välillä ovat syöttöpelissä ja tekoälyn liikkumisessa. FIFAn manuaalisyöttösysteemi on ylivertainen verrattuna Pro Evon syöttöpeliin, jossa tekoäly arpoo läpisyöttöjen pituuden ja voimakkuuden. FIFAssa puolustuksen avaavat passit ovat pelaajan hyvyyttä, harhasyötöistä taas voi syyttää vain itseään.
Litmasmaisen oivaltavat siirrot tyhjään tilaan menevät hukkaan, ellei kukaan juokse pallojen perään. FIFAssa pallottomat tekoälyukot liikkuvat huomattavasti järkevämmin kuin Pro Evossa. Tarvittaessa äijiä voi patistaa pystyjuoksuihin erillisellä napilla. Mikäli FIFAssa toppari hiihtelee pois tontiltaan, laitapakki tai puolustava keskikenttämies ravaa paikkaamaan syntyneen aukon. Pro Evossa moinen näky on harvinaisuus, yleensä pakit laukkaavat kuola valuen pallollisen miehen perässä.
FIFA 09:ssä tekoälyn tiiviin prässin murtamiseen vaaditaan pitkiä syöttösommitelmia, oikein ajoitettuja taustajuoksuja ja oivaltavia läpisyöttöjä. Välillä tie on tyystin tukossa, jolloin on pelattava taaksepäin. PES 2009:ssä maalipaikkojen luominen on puolestaan 2–3 pelaajan varaan rakennettujen rutiininomaisten kuvioiden varassa. Maalinteon hankaluus kumpuaa lähinnä viimeistelyn vaikeudesta, tilanteita kyllä syntyy.
PES lyö kilpailijansa laudalta makeammalla laukaisutuntumallaan, jossa niin sisäsyrjäsijoitukset kuin kovat kanuunat kiskotaan samalla napilla. FIFAn nahkakuula muistuttaa ilmapalloa, eikä keskityksiin ja vetoihin tahdo saada kunnon tatsia. Pro Evo voi ylpeillä myös kunnollisella harjoitusosiolla, joka kilpailijasta edelleen puuttuu.
FIFA riepottelee Pro Evoa laajalla lisenssien ja pelimuotojen kirjollaan. FIFAn managerimoodi on puutteineenkin koukuttavampi kokonaisuus kuin Master League. Pro Evon Become a Legend vie kentän ulkopuolella kilpailijan Be a Prota, mutta jälkimmäisessä tekoäly toimii pelikaverina fiksummin. PESin viritelmässä tuntee useimmiten olevansa kentän ainoa ajatteleva olento.
FIFA- ja Pro Evo -sarjojen luonne on vuosien varrella muuttunut. FIFA pyrkii realistiseen otteeseen, PESin lähestymistapa taas on kevyempi, kilpailijaan verrattuna jopa arcademainen. Jos olisi pakko valita vain toinen, poimisin epäröimättä pelihyllyyni FIFA09:n. Haluan jalkapalloni mahdollisimman pyöreänä.
Lasse Kyllönen
82
