EM-kisoissa ja Mestareiden liigassa pärjättiin viime kaudella peruuttelemalla. Pro Evolution 4:ään omaksuttiin jalkapallon uudet tuulet heti, ja puolustuspeli on entistä tärkeämmässä roolissa.

Pro Evolution Soccer 4 eroaa urheilupelien massasta siinä, että futispeli oikeasti muistuttaa esikuvana olevaa lajia. Pro Evossa noudatetaan samoja perustaktiikoita kuin oikeassa jalkapallossa ja joukkueiden voimasuhteet vaihtelevat uskottavan oloisesti. Kaksi peräkkäistä matsia voivat olla tapahtumiltaan ja tilanteiltaan tyystin erilaisia riippuen pelaajista ja taktiikasta.

Norjalaisiin kaaripalloihin erikoistunutta tiimiä vastaan ottelu on täynnä tilanteita, joissa miehet vääntävät kaksinkamppailuissa tapellen pääpallosta. Seuraava ottelu voi olla jatkuvaa myllytystä siilipuolustusta vastaan, harhautusyrityksiä ja pystysyöttöjä, joilla koitetaan päästä puolustuksen sisään. Touhu ei edes vaadi ihmisvastustajaa, tekoäly osaa pitää tapahtumat kiinnostavina vaihtelevan pelityylinsä ansiosta.

Taktiikan suhteen Pro Evolution menee niin syvälliseksi kuin pelaaja haluaa. Tietokone hoitaa tarvittaessa pelityylivalinnat, mutta jokaisen ukon käyttäytymistä voi säätää aina hyökkäysasennetta myöten. Taktiikkavalinnat muuttavat näkyvästi tekoälyn ohjaamien pelikavereiden liikkumista.

Sesongin uutuudet

Puolustuspelin korostunut merkitys näkyy parhaiten pelaajien kasvaneissa taitoeroissa. Jos Petri Pasanen jää askeleen jälkeen Romeo Castelen kikkaillessa, hän ei enää pystykään ravaamaan vastustajaa kiinni turbo pohjassa.

Puolustava joukkue ei voi vain ryntäillä päälle, koska tietää, että toinen pakki ehtii aina avuksi ellei pallonriisto onnistu. Vastustajan harhauttaessa tai vaihtaessa äkisti rytmiä kukaan toppareista ei välttämättä ehdi liikkeen mukaan. Pakin sijoittuminen on entistä tärkeämpää, mikä lisää mielenkiintoa sekä puolustukseen että hyökkäykseen.

Tekoäly ohjaa hienosti ukkoja läpisyötöissä. Kun vippaa pystysyötön rangaistusalueen sisään, koneukko kirmaa itsenäisesti perään ja pelaaja voi keskittyä laukauksen sijoittamiseen. Tietokoneen liikkuminen on parantunut entisestään eikä kone enää esimerkiksi söhellä sivurajan yli menevää palloa vastustajan heitoksi, vaan antaa pallon vieriä rauhassa yli.

Pro Evon harjoitusottelut, cupit ja turnaukset ovat peruskamaa, mutta master league -kausipeli on yksi parhaista yksinpelimuodoista. Tarkoituksena on johtaa oma seura aladivareista seurajoukkueiden huipulle treenaamalla omia junnuja ja ostamalla muualta parempia. Ukkojen pelivirettä pidetään yllä harjoitusotteluissa, mutta jatkuvasti pelaamalla kaverit väsyvät, joten kokoonpanoissa joutuu lepuuttamaan vakiomiehiään ennen tärkeää cup-peliä. Juniorit kehittyvät pelikokemuksen karttuessa ja vanhusten suorituskyky hiipuu.

Palkkojen ja suoraviivaisen talouspuolen takia systeemi ei ole järin realistinen, mutta suoraan otteluista tulevien kokemuspisteiden ja rahapalkintojen ansiosta kiinnostava. Jalkapallon sarjasysteemin ansiosta jokainen ottelu on tärkeä toisin kuin jenkkifutis- tai lätkäpeleissä, joissa jännitys alkaa vasta pudotuspeleissä.

Peli palkitsee etenemisen avattavalla pikkusälällä. Pisteillään voi ostaa esimerkiksi huippuvaikean vaikeustason yksinpeliin tai pelaajan silmin nähdyn kameran, jolla voi pelata koko matsin vain yhden pelaajan näkökulmasta. Harmittavasti ominaisuus kuulostaa hauskemmalta kuin mitä se on.

Homma hanskassa

Tyhjään tilaan syöttämistä on monipuolistettu, sillä pelaajille tähdätyn perussyötön lisäksi oikealla tatilla voi suunnata syötön vapaaseen paikkaan. Systeemi on aavistuksen epätarkka, koska suunta määrätään tattia kääntämällä ja voima samaa tattia painamalla. Pallo singahtaa herkästi harakoille eikä tattinapin painaminen ole yhtä sujuvaa kuin tavallisen padinapin.

En innostunut monimutkaisesta syöttösysteemistä. Vanhalla läpisyöttönapilla olisi voinut hoitaa saman asian, jos läpisyötön suunnan saisi päättää itse. Muuten kontrollit toimivat kuten ennenkin, joten laukominen, pystysyötöt, kaaripallot, vastustajan peittäminen pääpalloissa ja muut jalkapallon perusjipot onnistuvat.

Tuomari on kentällä koko ottelun ajan, eikä enää ilmesty tyhjästä vilauttamaan korttejaan, ja etusääntö toimii viimein myös käytännössä. Jos naapuri potkii nilkoille, tuomari voi antaa pelin jatkua ja viheltää vaparin vasta seuraavasta rikkeestä.

Lapsellisten filmausten täyttämä jalkapallo on maailman epäurheilijamaisin laji ja ominaisuus on mukana myös Pro Evolutionissa. Pallon menettänyt potilas kärrätään kuolemaan tuskiinsa kentän reunalle, josta mies pääsee vasta ihmeparanemisen jälkeen klinkkaamaan takaisin. Filmauksen takia joutuu välillä pelaamaan pitkiä pätkiä vajaalla.

Tuomarilinja on jopa todellisuutta parempi. Takaapäin taklatessa tietää, että tempusta tulee lähes aina kortti. Liukutaklaukset joutuu ajoittamaan niin, että juoksuanimaatiossa pallo todella on hyökkääjän jaloissa. Lisäksi huonot taklaajat keräävät selvästi muita herkemmin varoituksia, joten ohjattavalla pelaajallakin on merkitystä.

Kuqin kosketus

Lisenssit ovat kustannustehokkaasti vähän sinne päin, sillä oikeiden ihmisten ja joukkueiden seassa ravaa nimiväännöksiä. Hollantilaiset, italialaiset ja espanjalaiset seurat noudattavat todellisuutta pelaajista peliasuihin, mutta brittisuosikkini on edelleen nimetty vain kotikaupunkinsa mukaan.

Onneksi kaikki 60 maajoukkuetta (myös Suomi) ovat aitoja. Useille maailmantähdille on tehty animaatioita, joissa matkitaan pelaajille tyypillistä liikkumista. Editorilla voi säätää faktat oikeiksi.

Kulmapotkuissa touhu menee arpomiseksi, sillä tähtäyksen ajaksi kamera siirtyy kulmalipun taakse näyttämään, miten miehet ovat maalille sijoittuneet. Potkun lähtiessä myös kuvakulma muuttuu eikä hetkeen näe ohjaamaansa miestä. Kulmatilanteet ovat enemmän tai vähemmän tuuripeliä, sillä sekä puolustaja että hyökkääjä yrittävät ajoittaa pukkauksensa sokkona. Muuten kuvakulmat toimivat moitteettomasti.

Vapaapotkut ovat yksi Pro Evolutionin pidetyimmistä ja vihatuimmista osuuksista, mutta perussysteemi ei ole muuttunut. Vapareissa perstuntumalla säädetään potkun kierre, suunta ja voimakkuus ilman graafisia apuja. Jos on oppinut oikean tyylin, systeemi loistaa. Jos tuntuma puuttuu, pitää vaparia vain menetettynä maalipaikkana. Uudistuksena vapaapotkuissa on mukana kaksi pelaajaa, joten pallon voi ennen vetoa syöttää hieman muurin ohi ja yrittää yllättää maalivahdin etukulmasta.

Bubi on palannut

Konamin selostajat ovat valovuosia jäljessä EA:n ja Segan urheilupelisarjoja. Ottelun ratkaisuhetkien jännitys ei välity brittikaksikon tasaisesta papatuksesta ollenkaan, eikä pelaajista tai joukkueista kerrota kiinnostavia taustatietoja luppohetkillä.

PS2- ja Xbox-versiot ovat varsin tasavahvoja. Xbox-versio näyttää muihin boksipeleihin nähden karummalta, sillä grafiikat ovat PS2-tasoa. Xbox-käännös tukee moninpeliä Livessä, mutta PS2:lla ja PC:llä on pärjättävä ilman nettipeliä. Live jäi testaamatta pelikavereiden puuttuessa lokakuussa.

Pro Evolution Soccer 4:n arvostelut menevät aina vaahtosuiseksi hehkuttamiseksi, mutta pelisarja on ylistämisensä ansainnut. Pro Evolutionin pelaaminen tuntuu samalta kuin oikean jalkapallon perässä kirmaaminen, sillä pelissä voi ja pitää noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin oikealla nurmikentällä. Se, että olen tv-ruudulla MM-loppuottelussa monta kertaa parempi pelimies kuin todellisuudessa Juupajoen kyläkentällä, ei vähennä Pro Evon viehätystä yhtään. Päinvastoin.