Nick Scryerin aivottoman Rambo-kuoren alla piilee paksua hauista pelottavampia voimia: psi-agentti murskaa viholliset tele- ja pyrokinesialla.

Omaperäisessä Psi-Ops-toimintaseikkailussa seurataan muistinsa menettänyttä Mindgate-agenttia, jolla on psyykkisiä voimia. Muistirajoitteinen sankari on väsynyt idea, mutta näppärät psi-kyvyt tekevät seikkailuista piristävän erilaisen.

Käsikirjoituksen kliseet -laatikosta otettua amnesia-teemaa tarvitaan psi-kykyjen harjoittelussa. Maailman valtaan pyrkivän Liikkeen (The Movement) aivopesukeskuksen sellistä pakeneva agentti Nick Scryer osaa alussa vain lyödä ja ampua. Mindgate-agentin psyykkiset kyvyt palaavat yksi kerrallaan juoneen sopivissa saumoissa ja helposti omaksuttavissa paloissa. Aina kun uusi voima avautuu, Nick siirtyy hetkeksi menneisyyteen Mindgaten psi-koulutuskeskukseen.

Ensimmäinen ja tärkein kyky on telekinesia, jolla höykytetään esineitä ja henkisesti heikkoja Liikkeen sotilaita. Monipuolista voimaa tarvitaan kiipeilyssä, taisteluissa ja hämäyksissä. Kookkaita laatikoita leijuttamalla Nick pääsee korkeisiin paikkoihin ja rivakasti viskotut laatikot ruhjovat ihmisiä. Telekinesialla viskotut räjähdysherkät bensa- ja kaasusäiliöt ovat taktisesti merkittäviä, munakkaasti jysähtäviä pommeja.

Ympäristö on usein esineitä kätevämpi ase. Ahtaissa käytävissä ilmaan nostettuja vastustajia voi mätkiä seiniin, ja katolta alas tuupatut sotilaat murskautuvat maahan. Ajatusvoimilta suojautuneet Liikkeen eliittisoturit eivät reagoi telekinesiaan lainkaan, joten sällit hiljennetään joko tuliaseilla tai psi-voimin viskotulla romulla.

Näppärää telekinesiaa käytetään ihastuttavan luovasti ja sujuvasti. Liipaisimen rutistus nappaa esineet otteeseen ja tatti antaa suunnan. Jos liipaisin höllätään, kun ohjain on ääriasennossa, kohde heitetään hurjassa kaaressa. Mikään ei tietenkään estä pudottamasta raskasta arkkua alla olevien uhrien niskaan.

Use the force

Psi-Ops ei ole pelkkää ammuskelua ja telekinesiaa. Kaukonäössä mieli irtautuu kehosta ja agentti Scryer tutkii epäilyttävän näköisiä loukkoja turvapaikasta käsin. Sankarin astraaliprojektio voi liukua ovien läpi, mutta esineiden, ihmisten ja kytkinten manipulointi ei onnistu. Aurakatseella paljastetaan näkymättömät kohteet.

Mielen hallinta on melkein yhtä hyödyllinen kyky kuin telekinesia. Vastustajat käyttöönsä kaappaamalla voi aktivoida kytkimiä ja ampua muita Liikkeen kätyreitä. Raskaasti aseistautunut vallattu sotilas aiheuttaa mukavasti sekasortoa vihollisen riveissä. Pyrokinesia on puhdas hyökkäyskyky, jolla Scryerin sinkoamien liekkien tielle joutuneet puulaatikot ja ihmiset leimahtavat tuleen.

Psi-kyvyt kuluttavat henkistä energiaa, joten niitä ei voi käyttää loputtomiin. Lisää puhtia saa joko elävistä tai kuolleista vihollisista. Tajuissaan sätkivästä sotilaasta irtoaa reilusti enemmän energiaa kuin raadosta. Jos uhri huomaa Nickin ennen imun aloittamista, vastustajan voi taklata hetkeksi lattiaan.

Telekinesialla pelleilyä kannattaa rytmittää energiamässäilyllä. Lähistöllä hortoileva vihollinen napataan telekinesian kouriin, nakataan sankarin jalkoihin ja tokkuraisen sotilaan elinvoima ryystetään rivakasti talteen. Jos tempun tekee vikkelästi, se lataa rutkasti enemmän energiaa kuin telekinesia kuluttaa. Taitavat psi-agentit tarvitsevat tuliaseita ani harvoin.

Putkeen meni

Psi-Opsin kentät ovat putkimaisia ja vain yksi tie vie maaliin. Homman addiktiivinen koukku piilee siinä, että tietä voi tallata monilla eri tavoilla. Vihollisten jallittaminen jää oman mielikuvituksen varaan: hiivi, ramboile tai leiki luovasti psyykkisillä voimilla.

Varovainen asenne auttaa pitkälle, mutta salavihkainen eteneminen ei ole pakollista. Hipsiminen on aina harkinnan arvoinen vaihtoehto, mutta upealla telekinesialla rellestäminen vei minulla voiton maltista. Joka paikassa lojuu runsaasti irtoroinaa ja energiabonuksia, joten psi-kyvyillä pelleily ei tyssää ainakaan rekvisiitan puutteeseen.

Kevyet pulmat liittyvät etenemisreittien paljastamiseen ja isojen vartijaryhmien jujuttamiseen. Kinkkisimmät pähkinät ratkeavat yleensä sopivalla annoksella kaukonäköä ja mielen hallintaa, mutta ratkaisu on aina looginen.

Liikkeen sotilaat käyttäytyvät riittävän älykkäästi ollakseen uskottavia. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet vartijat kutsuvat ensitöikseen hälytyskytkimillä apuvoimia. Jos Nick katoaa näköpiiristä, miehet tutkivat alueen ilmeisimmät piilopaikat.

Tulituksen tai psi-iskujen uhreiksi jääneet toimivat ympäristön mahdollisuuksien mukaan: poppoo joko suojautuu tai etenee sormi liipaisimella Scryeria kohti. Sotilaat ampuvat tarkasti, joten usean vastustajan peittoaminen vaatii taitoa ja nopeita hoksottimia. Psi-Ops ei tavoittele äärimmäistä realismia, sillä alueen vaihtuessa takaa-ajajat hellittävät ja hälytykset vaimenevat.

Ympäristöt ovat molemmissa konsoliversioissa usein puuduttavan pimeitä ja kulmikkaita teknoluolia. Loppua kohden piristyvät tusinamaisemat rullaavat sujuvasti, joten suurta kitinän aihetta ei ole. Xboxilla grafiikka on tuttuun tapaan hieman pehmeämpää, mutta erot ovat marginaalisia. Tieteellisen tarkka pisteen ero syntyy Xbox-version laajakuvatuesta ja telekinesian hallintaan paremmin sopivasta liipaisimesta.

Useimmat tarinan käänteet jättivät minut kylmäksi, mutta onneksi jännittävät kentät eivät tarvitse juonen tukea. Runsaan viikon puurtamisen aikana vängästä aiheesta nähdään kaikki oleellinen. Huolellinen läpäisy palkitaan psi-leikkikentillä ja vaihtoehtoisilla sankareilla. Kireämmät vaikeustasot maistuvat, sillä mainioilla psi-kyvyillä leikin mieluusti yhden uusintakierroksen verran.

Xbox: 91

PS2: 90 + Pelit suosittelee molemmille