Psygnosis teki Psybadekiä pitkään ja hartaasti. Ennakkohuhut lupasivat paljon. Tehtiin jopa sponsorisopimus trendikkäiden Vans-vaatteiden kanssa ja musiikista lupasi vastata muun muassa belfastlainen huippu-DJ David Holmes.
Psybadek yhdistää ajopeliin tasohyppelyä, mätkimistä ja ampumista, mutta ei tee mitään osa-aluetta erityisen hyvin. Pelistä puuttuu niin vauhdin hurma kuin yleinen innostavuuskin. Jälleen kerran hype ylitti lopputuloksen moninkertaisesti.
Idea ok
Vielä perusidea kuulostaa hyvältä: yhdistetään ajopeli tasohyppelyyn ja pistetään sekaan hieman beat-em- ja shoot-em-upia ja a vot. Peliväline on liitolauta, jota ohjaamaan valitaan manga-henkinen hahmo nimeltään joko Xako (poika) tai Mia (tyttö). Vaatteet päällä hahmoista on vaikea suurta eroa havaita, eikä niiden pelattavuudessakaan mitään tuntuvaa eroa ole.
Pelaajan tehtävänä on pelastaa ystäviä, väistellä ja tuhota vihollisia ja kerätä sydämiä. Valittavana on neljä "maailmaa", teemoiltaan tuttuun tyyliin autiomaa, jää, viidakko ja maanalainen maailma. Jokaisessa maailmassa on 9 tasoa ja niiden päälle vielä voitettavia tasopomoja. Joskus vihollista ammutaan, joskus sitä mätkitään. Yhtään ennen näkemätöntä ideaa ei vastaan tullut.
Eniten Psybadek on ajopeli, jossa auton sijasta huristellaan liitolaudalla. Mutta laudalla ei ole mitään kosketusta maastoon, joten on aivan sama, onko alla jäätä vai hiekkaa. Kyllä minä ymmärrän, että se vehje liitää, eikä kitkaa siis ole, mutta täytyykö sillä tekosyyllä pelattavuus pilata?
Xako ja Mia osaavat myös hypätä ja kääntyä vastakkaiseen suuntaan yhdellä napinpainalluksella vastoin kaikkia fysiikan lakeja. Tarjolla on myös kikkahyppy, jonka idea ei minulle koskaan oikein selvinnyt. Ei siitä ainakaan kovin suurta peli-iloa ollut. Kamerakulmaakin voi muuttaa, mutta aihetta moiseen ei käytännössä juurikaan tule.
Karamellia
Hahmojen animaatio on enintään keskinkertaista nykytasoa. Maisemat ovat kohtuullisen kivan näköisiä, mutta väliäkö tuolla, kun pelattavuus on aina aivan samanlainen ympäristöstä riippumatta. Tanssivista puista ja karamellinvärisistä taustoista tulee mieleen Nintendo 64.
Joihinkin jääosuuksiin täytyy ajaa aivan sokkona, koska ajoreitistä ei saa yksinkertaisesti selvää. Mutta ei hätää, kyllä se lautailija aina jollakin tavalla läpi tulee. Jos ei muuten, niin parin törmäyksen jälkeen. Ai niin, törmäyksistä ei pelaajalle haittaa ole, eikä pelihahmokaan niihin juuri reagoi muuta kuin pysähtymällä. Tylsää.
Voisi luulla, että lumilautailua ja skeittaamista muistuttava peli suunnataan noin parikymppisille, mutta kyllä Psybadek pyrkii pyörimään nimenomaan lasten pelikonsoleihin. Termi "ärsyttävän suloinen" tulee taas kerran mieleen. Jopa roistot ovat enimmäkseen kirkkaanväristen pehmolelujen näköisiä, joka voi olla kiva juttu tai ärsyttävää ihan pelaajasta riippuen.
Jostakin nettiarvostelusta luin, että Psybadek olisi liian helppo peli. Itse en voi sellaista sanoa, vaan jo alkupäänkin tasoja piti yrittää useammin kerran ennen läpipääsemistä. Myönnettäköön kuitenkin, että pelikriitikolla on hieman taipumusta nakkisormisuuteen.
Tarkemmin tutkien selvisi karmea totuus. Jotkut tasot ovat hyvin helppoja, jotkut taas aivan liian vaikeita. Näin ilmeisesti yritetään kätkeä sitä totuutta, että Psybadek on aika lyhyt peli.
Dual Shock -ohjainta Psybadek kyllä tukee, mutta huonosti. Kun hypyn jälkeen looginen fyysinen reaktio olisi yksi kunnon tömähdys, käsissä tuntuukin typerä pitkä "törähdys". Suoraan sanoen tuli mieleen, että jokaisen hypyn jälkeen Xakolle ja Mialle sattui vahinko.
Missä efektit?
On helppo sanoa, mikä Psybadekissa on parasta, sillä se on aivan selvää. Se on musiikki, joka on kunnon menevää kevyt-teknoa. Vähän vain kova hinta pelkästä musiikki-CD:stä.
Sen sijaan ääniefekteistä voi tuskin puhua. Lauta ei ääntele lainkaan, mikä sekin latistaa tunnelmaa. Hahmon saa tippumaan laudalta, mutta ei siitäkään tunnelmallista mekkalaa seuraa. Puoli sekuntia ja hemmo on taas huristelemassa eteenpäin.
Tätä voisi jatkaa pitkäänkin, mutta lopputulos on kuitenkin aina tämä: Psybadekia ei ole kiva pelata. Se ei innosta ja vedä mukaansa. Jopa vauhdin tuntu on laimea.
Jos haluat kunnon lautailupelin, valitse mieluummin Cool Boarders 2. Mikäli haluat suloisen ja lapsille sopiva tasohyppelyn, hanki Spyro The Dragon tai mikä vain Crash Bandicootin seikkailu. Mikäli haluat vauhdikkaan "kouruajelun", mikä tahansa Wipeout on parempi vaihtoehto.
55
