Puma Street Soccer aiheuttaa pahoinvointia. Katujalis on sitä paljon puhuttua soosia, josta vain kiivaimmat fanit innostuvat.
Mukavaa on tietysti se, että nyt potkupallolla on uudet kuoret. Jalkapalloilun sääntöjä on muokattu alatyylille sopivammaksi, ja pelaajia on salibandy-kaukaloa muistuttavalla pelikentällä yhteensä kahdeksan.
Runsas yksinkertaisuus
Tämän pelin tekoon on tuskin uhrattu muutamaa kuukautta enempää. Peliä vaivaa valitettavan loppuun asti hiottu yllätyksettömyys ja liiallinen yksinkertaisuus. Jo ensi minuuttien tutustumisesta asti saattoi sanoa, että Street Soccer on hyvin pelkistetty. Kyseessä ei välttämättä ole huono asia, kuten kaikki Sensible Socceria tahkonneet ymmärtävät. Mutta liika on aina liikaa.
Katujalkapalloilun säännöt ovat selkeät. Lyhyehkö pelialue on reunustettu, jotta peliväline pysyisi mahdollisimman kauan itse kentällä. Jos joku tykittää pallon ulos reilun metrin korkuisesta kaukalosta, vastustaja saa potkaista kuulan takaisin kentälle. Mukana ovat myös kulma- ja maalipotkut, mutta suurin ero on maalivahdin salibandymäinen turva-alue, jonne vastustajilla ei ole asiaa.
Muilta osin peli muistuttaa hieman Adidas Power Soccer -futiksia. Alaruudun energiapalkki täyttyy pelatessa, ja kun "erikoisvoimat" on kerätty täyteen, palloilijat voivat tempaista superpotkuja. Marvelin sarjakuvien erikoisliike ei toimi jalkapallokentillä tai kaukaloissa.
Tarjolla on myös rumia taklauksia, monotonisia harhautuksia sekä tietenkin yhden kosketuksen syöttöpeli. Kaikki tutut sukelluspuskut, tunturipotkut ja vastaavat saadaan aikaan helposti. Pahin ongelma on kuitenkin raiteilla kulkevat tapahtumat. Syötöt ja laukaukset ohjautuvat jotenkin oudosti ennalta päätetyn oloisesti kohti joukkuetovereita, vastustajaa tai maalia, ja ottelut ovat siksi kulmikkaan oloisia.
Kontrollit ovat silti selkäytimessä pienen totuttelun jälkeen. Kaikki perinteiset liikkeet luonnistuvat vaivatta, mutta ne kaikkein näyttävimmät kuviot saattavat jäädä haaveeksi, sillä niitä ei ole. Pelaajan on tyydyttävä klassiseen peruspeliin ja ottelut jäävät väkisinkin vähän yksipuolisiksi. Onneksi pääpeli ja nopeat seinäsyötöt toimivat kivasti ja matsit ovat poikkeuksetta nopeatempoisia. Saksalaista, unilääkkeenäkin käytettyä rullauspeliä ei siis nähdä.
Kiinnostaako ketään?
Seuraavaksi kymmenen pisteen kysymys: onko Suomi mukana pelissä? Muutaman pelaajan maajoukkueita on riittävät 32, joista Brasilia, Englanti ja Italia lienevät ne tunnetuimmat, mutta jalkapalloilevia Leijonia ei valitettavasti katukentillä nähdä. Jokaisella maajoukkueella on oma pelityylinsä, ainakin melkein. Käytännössä joukkueiden taktiikoita ja käyttäytymisrutiineja on alle kymmenen, joten esimerkiksi Ranska ja Nigeria pelaavat saman käsikirjoituksen mukaan.
Pelialue on kuitenkin varsin pieni, ja siksi varsinaisten strategioiden harva lukumäärä ei haittaa. Pelejä voi pelata käytännössä vain muutamalla eri tyylillä ainakin silloin, kun maalinteko kiinnostaa. Yksi tehokkaimmista maalaustekniikoista lienee vastustajan maalilla kärkkyminen. Toki mies miestä vastaan -taktiikka toimii kokonaisuutena varmimmin ja näin matsit muistuttavat paljolti koripalloa.
Onneksi Puma Street Socceria voi pelata peräti kahdeksan pelaajaa multitap-sovittimen avulla, sillä tietokone vastustajana heittelehtii taidoiltaan kuivuneen vihanneksen ja kyberneettisesti parannellun yli-ihmisen välillä. Tavallinen vaikeustaso on siitä kiva, että joskus vaikkapa maalivahti poimii tarkasti tähdätyt superpotkut silmät sidottuna, mutta ajoittain maalipotkukin saattaa upota veskarille. Kenttäpelaajat käyttäytyvät pitkälti kuten pitääkin, ja tietokone vaihtelee taktiikoita varsin tiuhaan tahtiin.
Peliä voi vääntää joko näytösotteluna, rankkarikisana tai liigana, tai osallistua viralliseen Puma World Cup -turnaukseen. Pienten ja hyödyttömien bonuspalojen toivossa elelevät palloilufanit löytävät ajan kuluessa pelistä oikeita pelaajia. Heistä kuuluisimpia ovat Matt Le Tissier ja Angelo Peruzzi. Kavereita voi värvätä mukaan omaan jengiin, mutta jokin kunnollinen tai edes rajoitettu manageritoiminto olisi vielä ollut kiva lisä.
Ulkoasu on pelissä kohdallaan, mutta ihmettelen silti miksi Puma Street Soccerin tasoisia pelejä tehdään lisää ja lisää. Katujalkapalloilusta irtoaisi varmasti enemmän lisäämällä tuntuvasti pelimuotoja ja syventämällä kontrolleja. Kuvakulmiakin olisi voinut hioa, sillä mistään kamerasta ei tunnu saavan toimintaan parasta mahdollista näkymää.
Puma Street Soccer on liian keskiluokkainen tuotos, jotta sitä voisi kunnolla ihastella tai vihastella. Superlatiiveja voi silti käyttää, sillä harvasanainen kommentaattori tekee tämän pelityypin pohjat.
55
