Quake Mission Pack 2: Dissolution of Eternity – Veljensä varjossa

Quaken toinen virallinen lisälevy jatkaa ensimmäisen linjalla. Tarjolla on kaksi uutta episodia, joissa on yhteensä viisitoista uutta tasoa sekä liuta uusia aseita ja vihulaisia. Moninpeliä on laajennettu uusilla säännÖillä. Tällä kertaa asialla on jo entuudestaan tasojensa suunnittelulla mainetta niittänyt Rogue Entertainment.

Yhteistä molemmilla lisälevyillä on se, että ne ovat suunnittelultaan reippaasti parempia kuin Quaken omat tasot. LiekÖ sattumaa, mutta edellisen lisälevyn paras ase oli MjÖllnir, jonka piti olla alunperin Quakessa mukana. Jollain on välähtänyt samalla tavalla, sillä tämän lisälevyn pääpahiksena liihottaa aivan samanlainen lohikäärme kuin aikaisissa Quaken kehitysversion kuvissa.

Lahtausta läpi historian

Yhtäläisyydet Scourge of Armagoniin loppuvat numeroihin. Scourgen tasot, uudet aseet ja hirviÖt huokuivat mielikuvitusta ja erittäin tarkkaan tasapainotettua pelattavuutta. Dissolution ei yllä aivan samalle tasolle. Kahdesta uudesta episodista ensimmäinen, Hell's Fortress, tuntuu liian samanlaiselta kuin Quaken normaalit tasot. Vasta jälkimmäinen episodi Corridors of Time tuntuu kunnolla suunnitellulta.

Jokainen taso on tehty tietyn ajanjakson hengessä. Mukana on antiikin Egyptiä sfinkseineen ja pyramideineen, vanhaa Roomaa temppeleineen ja pilareineen. Ilmestyskirjan neljälle ratsastajalle on pyhitetty oma tasonsa, mutta kaikkein mielenkiintoisimpia ovat neljä elementaalitasoa: maa, tuli, vesi ja ilma. Niissä Quaken elementtejä on käytetty erinomaisesti ansojen ja kinkkisten paikkojen kehittelyyn. Suurin osa muista tasoista on kuitenkin turhan suoraviivaista paahtamista, varsinkin kun uusien vihulaisten heikkous on korvattu määrällä. Useimmilla tasoilla hirviöitä on pitkälti toista sataa.

Uudet aseet ovat lähinnä laajennuksia vanhoihin. Naulapyssyistä on laavaa sylkevät versiot, jotka ovat entistä tehokkaampia, mutta muuten täysin samanlaisia. Kranaatin- ja raketinheittimistä on nyt useamman ammuksen kerralla laukovat versiot. Salamoita sylkevä ase on parannettu plasmatykiksi, jonka ammus räjähtää kontaktista ja sinkoaa salamoita kaikkia räjähdyksen lähellä oleviin vihollisia kohti. Verrattuna Scourgen tarramiinojen tai kimpoavien lasereiden kaltaisiin pienimuotoisiin, mutta viisaasti käytettynä tehokkaisiin aseisiin Dissolutionin aseet ovat brutaaleja ja mielikuvituksettomia, joilla pahinkin hirviÖ on pelkkää tykinruokaa.

Uusia bonuskamoja on vain kaksi. Anti Grav Belt pienentää pelaajan painovoimaa, jolloin hypyistä tulee pidempiä ja ilmassa voi roikkua kauemmin. Power Shield vähentää vaurioita itselle ja sen avulla voi taklata vastustajia.

HirviÖkaartissa on sama linja kuin aseissakin: osittain vanhaa tehokkaampia ja muutama uusi. Ogren tehokkaampi isoveli heittelee viiden kranaatin ryppäitä. SähkÖankeriaat ovat Rotfishin tehokkaampi versio. Patsaat ovat tuttuja miekkamiehiä, jotka heräävät eloon yleensä pahimmalla mahdollisella hetkellä. Hellspawn on jälleen tehokkaampi versio Spawnista. Phantom Swordsmen ovat ilmassa leijuvia miekkoja.

Ainoita todella uusia hirviÖitä ovat Overlord ja sen komentama armeija Wratheja. Overlord näyttää ilmassa leijuvalta vampyyrilta, joka nakkelee kohteeseen hakeutuvia tulipalloja. Wrath on samanlainen, muttei yhtä voimakas. Guardianit ovat heimopäällikÖitä, jotka heittelevät salamoita keihäistään. Viimeisen tason lopussa vastaan tulee lohikäärme, jota vastaan taistelu on lystiä, mutta joka ei ole ihan niin vaikuttava kuin olisi kuvitellut.

Ansoissa ei niissäkään mielikuvitus jyllää. Suurin osa on seinistä tavallisia tai laavanauloja ampuvia reikiä, aivan kuten Quakessa ennenkin. Maanjäristykset tekevät liikkumisen kinkkiseksi. Pelottavimpia ovat katosta heiluvat jättimäiset kirveet, joiden osuma halkaisee pelaajan kahtia.

Paintballia

Moninpeliin on lisätty lipunryÖstÖ, joka on entuudestaan tuttu jo ilmaisena päivityksenä. Pelaajat jaetaan kahteen eri väriseen joukkueeseen, joilla molemmilla on kotipesä kentän päädyissä. Tarkoitus on ryÖstää lippu vastustajan pesästä ja tuoda se omaan pesään. Variaatioina on vain yhden lipun matsi ja kolmen joukkueen kilpailu. Edellisessä kentän keskellä oleva lippu täytyy viedä vastustajan pesään. Jälkimmäisessä mukana on kolmas joukkue, joka voi viedä kumman tahansa tavallisen joukkueen lipun ja viedä sen toisen vihollisen pesään. Lisäjippona moninpeliin lÖytyy monelle ennestään tuttu Grappling Hook, ketjun päässä oleva koukku, jolla voi loikkia seinille sekä kattoon.

Dissolution of Eternity tuntuisi varmasti oivalta paketilta parannuksia, ellei aikaisemmin ilmestynyt Scourge of Armagon olisi kaikin puolin vielä parempi. Dissolutionin pelattavuus kärsii liian tehokkaista aseista, joihin ammuksiakin on aivan liikaa. HirviÖitä on paljon, mutta haastetta ei silti riittävästi. Tasojen suunnittelukaan ei ole muutamaa hienoa tasoa lukuunottamatta aivan kohdallaan.

Niille, jotka eivät kertakaikkiaan saa Quakesta tarpeekseen Dissolution on silti laadukas paketti. Meille muille, joille vähempikin riittää on laadukkaampi ja jännittävämpi Scourge of Armagon parempi valinta.

81