Jokainen tietää, että elokuvan tekeminen on hyvin harvoin taidetta. Yleensä se on bisnestä. Hollywoodissa se on bisnestä jokaikinen kerta. Suurta sellaista.
Suorastaan uskomattomalta kuulostaa, että supertähdelle maksetaan yhdestä roolista, siis muutaman kuukauden työstä, jopa reilusti yli sata miljoonaa markkaa. Tai että elokuva maksaa yli sata miljoonaa taalaa. Sehän on selvästi yli puoli miljardia meikäläistä markkaa, herranjestas!
Mutta suuria summia pyöritellään myös tulopuolella. Tärkeintä on ensimmäisen viikonlopun tulos Yhdysvaltain valkokankailla. 20 miljoonaa taalaa on lähes aina hyvä suoritus, mutta vuosittain muutama huippuelokuva kerää pitkänä juhlapyhäviikonloppuna jopa 40-60 miljoonaa.
Nykyään sadan miljoonan dollarin ylittävää kokonaistulosta pidetään hyvänä, riippuen tietenkin leffan budjetista. Disneyn Dinosaurus tuotti noin 150 miljoonaa, mutta sitä pidetään floppina, sillä huhujen mukaan leffa maksoi lähes 200 miljoonaa.
Amatööri pohtii helposti, että jos leffa on maksanut 80 miljoonaa ja tuottanut 100 milliä, sehän on jo nyt voitolla. Ja vielä on tulossa valtavia summia ulkomaanlevityksestä, VHS- ja DVD-versiosta ja lähivuosien tuhansista tv-lähetyskerroista. Leffa on lupa painaa rahaa, vai mitä?
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Isänmaanystävä
Äskettäin Premiere-lehdessä oli mielenkiintoinen vertailu kahden hittielokuvan menoista ja tuloista. Mel Gibson on tähtenä suuren budjetin sotadraamassa Patriot. Itse elokuvan tekeminen maksoi 110 miljoonaa dollaria. Esityskopioiden tekeminen ja markkinointi maailmanlaajuisesti maksoi 70 miljoonaa, kotivideoversion mainostaminen vielä 30 milliä lisää. Korkoja ja muita kuluja on yhteensä 17 miljoonaa ja 10 miljoonaa menee sopimuksellisiin lisäpalkkioihin Melille itselleen hänen varsinaisen 25 miljoonan palkkionsa lisäksi, joka on jo laskettu tekokustannuksiin.
Yhteensä Patriot aiheuttaa kuluja 237 miljoonaa dollaria.
Teatterit ottavat omansa välistä, mutta elokuvastudio Columbialle Patriotin USA:n levityksestä tuli noin 60 miljoonaa plus kansainvälisiltä markkinoilta 50 milliä. Maailmanlaajuisesti kotivideoversiot eri teknisissä muodoissaan tuovat kassaan 65 milliä. Maksullisilta elokuvakanavilta ja pay per view -esityksistä saadaan kokoon 42 miljoonaa USA:ssa ja 30 miljoonaa ulkomailta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana myös lentokone-esitysoikeuksista kerääntyy ihan kivat taskurahat, 3 miljoonaa.
Tulopuolta on yhteeensä 250 miljoonaa. Tämä on siis elokuvastudion osuus maailmanlaajuisesti, eli voittoa Columbialle menestynyt suurelokuva The Patriot tuo vain 13 miljoonaa taalaa.
Pelottava elokuva
Toisenlainen esimerkki on pikkurahalla tehty kauhukomedia Scary Movie, joka on Miramax-yhtiön tuotantoa. Nykyään Miramax on osa Disney-konsernia, vaikka studio tekeekin epädisneymäisiä pieniä elokuvia aina Tarantino-tuotoksista ja kunnianhimoisista taideleffoista alkaen.
Scary Movien tekeminen maksoi vain 19 miljoonaa taalaa. Se on hieman alle puolet siitä, mitä keskihintainen Hollywood-elokuva nykyään maksaa. Kopiot ja mainostaminen koko maailmassa köyhyttää Miramaxia 65 millillä. Kotivideoversiosta samaisia kuluja tulee 30 miljoonaa. 5 miljoonaa menee korkoihin ja muihin rahoituskuluihin. 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria saavat elokuvan tärkeimmät tekijät bonuksena hyvästä menestyksestä. Näitä kuluja mikä tahansa studio maksaa mielellään.
Kulupuolen loppusumma näyttää nyt 134 miljoonaa taalaa.
Miramax kerää kassaansa Scary Movien USA:n teatterilevityksestä 70 milliä ja ulkomailta 35 miljoonaa. Tuleva kotivideoversio eri muodoissaan kasvattaa pottia noin 65 miljoonalla dollarilla. Kotimaasta eri tv-levityssysteemeistä kertynee aikoinaan 40 miljoonaa. Tai on kertynyt jo nyt, sillä tv-esitysoikeudet myydään aina hyvissä ajoin: suurten hittien ollessa kyseessä usein jo ennen elokuvan varsinaista ensi-iltaa. Ulkomaiden tv-tuotto on noin 20 miljoonaa.
Elokuva tuo Miramaxin pankkitileille 230 miljoonaa, joista 96 milliä on silkkaa voittoa. Ei hassumpaa.
Elokuva voi olla hyvää bisnestä, mutta se voi olla myös oikea rahasyöppö. Kukaan ei tiedä etukäteen, mistä tulee hitti ja mistä ei. Jokainen suuri Hollywood-studio haaveilee uudesta Blair Witch Projectista, mutta tekee kuitenkin ison rahan tähtielokuvia. Missä logiikka? Älkää minulta kysykö. Näin asia vain on.
Elokuvahistorian kalleimmat flopit
Elokuvan nimen perässä on tarvittaessa alkuperäinen nimi, valmistumisvuosi ja pers'neton yhteismäärä. Selvä listavoittaja on hyvin tutun ohjaajan hengentuote.
1. Kurkunleikkaajien saari (Cutthroat Island, 1995, 81 000 000)
2. Paroni von M~ünchhausenin seikkailut (The Adventures of Baron Munchausen, 1988, 48 100 000)
3. Ishtar (1987, 47 300 000)
4. Hudson Hawk - varkaista parhain (1991, 47 000 000)
5. Inchon (1981, 44 100 000)
6. The Cotton Club (1984, 38 100 000)
7. Joulupukki (Santa Claus - The Movie, 1985, 37 000 000)
8. Portti ikuisuuteen (Heaven's Gate, 1980, 34 200 000)
9. Billy Bathgate (1991, 33 000 000)
10. Roman Polanskin Merirosvot (Pirates, 1986, 30 300 000)
