Von Clausewitz(kin) väitti hyökkäyksen olevan paras puolustus. Se on suuri valhe, paras puolustus on tornipuolustus.
Kapteeni Qwark on maissa menetettyään paikkansa galaksin presidenttinä, mutta onneksi ja pelastukseksi mystinen hahmo menneisyydestä hautoo kostoa. Kun planeetat jäävät muukalaishyökkäyksen alle, astuu Ratchetista, Clankista ja Qwarkista koostuva QForce syvälle tasoloikkijan saappaisiin ja tarttuu paukkuraudan kahvaan.
Ratchet & Clankin vuosipäivitys tarjoaa paitsi tasoloikkaa, myös torneja sekä puolustusta. Haluaisin niin sanoa Ratchet & Clank -sarjan ratsastavan tornipuolustusbuumin aallonharjalla, mutta vanhan tasoloikkakaksikon päästyä tornipuolustusrannikon surffipaikalle, muut lainelautailijat ovat jo pakanneet kamppeensa ja aallokkokin on tyyntynyt.
Torni siellä, vetelä täällä
All 4 One lisäsi Ratchet & Clankeihin moninpelin, mutta muutti pelikaavaa aina kamerasta lähtien. GForce palauttaa kameran takaisin takavinkkeliin ja toiminnan totutun oloiseksi Ratchet-räiskyttelyksi. Isoin uudistus on oma tukikohta ja sen suojeleminen. Siihen ostetaan mutterivaluutalla puolustusvermettä automaattitykeistä ja energiakentistä miinoihin. Pelihahmon kuolema syö vain aikaa, peli päättyy vasta, jos viholliset tuhoavat tukikohdan kaikki generaattorit.
Tutkimusretket tukikohdan ulkopuolelle noudattavat samaa kaavaa. Ensin etsitään uusia aseita, sitten tuhotaan pääkohteen suojaukset ja lopulta rynnäköidään itse pääkohteeseen. Hyökkäyksiä omaan tukikohtaan tulee harvakseltaan, vasta vihollisen pääkohteen valtausta seuraa kentän päättävä isompi puolustusoperaatio.
Vaikka kentät toistavat samaa kaavaa, ei siihen ehdi pelin aikana kyllästymään. Se ei ole kehu, sillä yksinpelikenttiä on naurettavat viisi kappaletta. Niiden läpäisyyn kuluu surkeat kolme–neljä tuntia. Tyngän kampanjan juonikin tuntuu nopeasti kasatulta tekosyyltä, plussa tulee lähinnä nettimeemien hauskasta hyödyntämisestä.
Yksinpelikampanja hoituu myös jaetun ruudun co-oppina, mutta se saa ruudunpäivityksen tahmaamaan ja yksityiskohtaiset maisemat puuroutumaan.
Moninpeli päältä kaunis
Yksinpelin onnettomasta lyhyydestä johtuen nettimoninpeli on QForcen voima. Peruskaava noudattaa yksinpeliä, mutta moninpelimatsit on jaettu kolmeen osioon. Tutkimusosiossa tutkitaan karttaa ja vallataan muttereita tasaiseen tahtiin putkauttelevia laitoksia, rakennusvaiheessa kasataan oma hyökkäysjoukkio ja puolustus tukikohtaan. Hyökkäysvaiheessa kummankin osapuolen hyökkäysjoukot jolkottelevat vastustajan luo ja päärähinä alkaa.
Vaikka moninpeli on menevää ja hauskaa, se ei ole mitään, jota ei olisi nähty jo aiemmin ja paremmin toteutettuna. Sama ongelma on koko pelissä, Ratcher & Clank: QForce on hätäinen pelitekele, vuosittaista Ratchet-aukkoa täyttämään väsätty puolivillainen tornipuolustuspastissi. Sentään täyttä hintaa QForcesta ei kiskota, mikä lieventää tuomion seiska-alkuiseksi.
Harmi, että Ratchet & Clank -sarjan ylivoimaisesti huonoin peli julkaistiin juuri sarjan kymmenvuotispäiväksi.
Juho Penttilä
70
