Ralli, formulat ja muu rata-autoilu ovat jo puhki kaluttuja aiheita, mutta radio-ohjattavien kapistusten kisailu on tuore idea. Taiton RC de Go! tuo pikkukilpureiden kuskaamiseen annoksen realismia, sillä tapahtumia seurataan vain kuskin näkövinkkelistä.
Kilpailut kuvataan kokonaisuudessaan yhdestä paikasta, vaikka autojen mukana hieman zoomataankin. Kameramies tiirailee radan vieressä olevalta ohjaajien lavalta ja aitoa fiilistä tuo arvostetun japanilaisen RC-vempeleiden valmistaja Kyoshon sponsorointi.
Todellisuuden tavoittelua ei ole viety aivan loppuun asti, sillä ajotuntuma on liian suoraviivainen. Radoilla on hyppyreitä, joista kevyet rakkineet loikkaavat varsin pitkälle, mutta mutkissa autot pysyvät tiessä tiukasti kiinni, eivätkä luisu edes soralla. Asfaltilla ja muilla pitävillä pinnoilla ajamiseen se sopii, mutta hiekkaiselle alustalle moinen raiteilla jyrääminen ei kuulu.
Kontrollit toimivat onneksi asiallisen sujuvasti ja ne käyttävät DualShockia kunnolla hyväkseen. Vasen tatti hoitaa kaasun ja jarrun, oikealla ohjataan autoa. Olkanäppäimillä voi tehdä pienen ylimääräisen kiihdytyksen, joka avittaa ohituksia ja muiden kilpailijoiden tönimistä. Spurtin aikana on havaittavissa jopa pientä pidon lipsumista. NegConilla ohjaus jämäköityy entisestään ja auto etenee kuin juna.
RC de Go!:n neljätoista rataa jakautuvat kahdeksaan asfaltti- ja kuuteen hiekkapäällysteiseen koukeroon. Väylillä on pituutta muutamia satoja metrejä. Toki autotkin ovat pieniä, mutta siitä huolimatta kierrosajat painuvat yleensä reilusti alle kahdenkymmenen sekunnin. Lyhyet pätkät oppii nopeasti, vaikka koko baana olisi yhtä kiemuraa.
Kaikkea liian vähän
Ajomoodeissa on vain välttämättömyydet, eli harjoittelu, pikakisat, mestaruussarja ja aika-ajo. Arcademaisissa pikakisoissa ajetaan muutama kilpailu putkeen ja lopussa ajat ynnätään yhteen. Tarpeeksi hyvä tulos tungetaan ennätystaululle. Moninpeliä ei jostain syystä ole laitettu pakettiin mukaan lainkaan, joten paremmuus täytyy selvittää pikakisojen tai aika-ajon tuloksilla.
Mestaruussarja on kiinnostavin, sillä siinä pääsee ajamisen lisäksi vähän virittelemäänkin menopeliä. Autoista voi rukata kahtatoista eri kohdetta, kuten renkaita, moottoria, vaihteistoa, jousitusta ja ohjausta. Jopa kopan saa vaihtaa mieleisekseen. Gran Turismon monipuolisuuten ei päästä, koska autoilla on vain neljä ominaisuutta, joihin kaikki osat jollain tavalla vaikuttavat. Suorituskyky jaetaan nopeuteen, kiihtyvyyteen, pitoon ja jarruihin.
Grafiikka näyttää kaiken tarvittavan ja pyörii kohtuullista tahtia. Piskuiset moottorit eivät tunnetusti jyrise kovin vakuuttavasti, joten ymmärrettävistä syistä äänimaailma ei ole kovin jämerää tekoa. Muut efektit ovat etupäässä kevyitä tussahduksia ja töksähdyksiä. Musiikki vain ärsyttää ja muutaman kisan jälkeen samaan yltää myös kannustavia kommentteja laukova miesääni.
Yleisessä tunnelmassa on jotain samaa kuin vanhoissa ylhäältä päin kuvatuissa ajopeleissä, eli meininki on rennon vauhdikasta ja helpohkot tavoitteet eivät pahemmin rassaa. RC de Go! onkin puutteistaan huolimatta mukavasti modernisoitu tuulahdus vuosikymmenen takaa. Jos siihen olisi lisätty moninpeli ja lisää ratoja, tuulahdus olisi muuttunut jo tuulen vireeksi. Tällaisenään hupi loppuu muutamassa päivässä, sillä yksinkertaisen pelimekaniikan ja radat sisäistää nopeasti.
74
