Rival Schools - United by Fate (PSone) – Koulukunnat käsirysyssä

Siinä aitaa kaatuu kun lukiolaiset nahistelevat. Väkivallalla välejään selvittelevät norssit ovat Rival Schoolsin pääosassa.

Rival Schools toimitetaan poikkeuksellisesti kahdella levyllä, joista toisella on alkuperäinen pelihallien mätkintäpeli ja toisella kehittyneempi Evolution-versio samasta pelistä. Kaksinkertainen ilo siis?

Hiroshima Hills 90210

Japanin maalla tapahtuu kummia. Lukioista katoaa mystisesti oppilaita eikä kukaan tunnu tietävän asiasta yhtikäs mitään. Syyttävä sormi osoittaa pahamaineisen rikollisjärjestön suuntaan, koska kaikki tapaukset sattuivat täsmälleen samaan aikaan riippumatta siitä, mistä päin maata teininuoret hävisivät.

Ilkeän huhun mukaan kimmastuneet koulun rehtorit saattoivat olla vastuussa mahdollisista kaappauksista. Koppalakit, oppilaiden vanhemmat ja hallituksen virastot järjestivät yhteisvoimin laajat etsinnät, mutta yhtäkään oppilasta ei koskaan löydetty. Pelko ja epävarmuus velloi Japanin saarilla eikä mitään ollut enää tehtävissä. Huhuu!

Onneksi joukko päättäväisiä ja tyhmänrohkeita opiskelijoita päätti ottaa asiat omiin käsiinsä. Pystyvätkö nuoret lopulta selvittämään kammottavan salaisuuden ja onko Japanin valtiokin mukana juonessa? Pelaa Rival Schoolsin lukuisat eri pelit läpi ja katso itse.

Lukion Bruce Leet

Rival Schools on käännös puolentoista vuoden takaisesta kolikkopelistä, joka ei Suomeen asti tainnut ehtiä. Kyseessä on pohjimmiltaan vain yksi taistelupeli muiden joukossa, mutta tällä kertaa pelattavaa on tavallista enemmän.

Pakkauksessa on Capcomin mukaan täydellinen käännös alkuperäisestä kolikkopelistä, johon on lisätty muutamia äänitehosteita ja varta vasten kotikäyttöön tehtailtu, monipuolisempi Evolution-peli. Jälkimmäinen sisältää tavanomaisten Arcade- ja Vs.-pelien lisäksi myös paljon muuta mätkintäviihdettä. Erikoisin piirre pelissä on kuitenkin usean pelaajan Tag Team -taistelut.

Hahmot ovat kuin suoraan japanilaisesta anime-elokuvasta, sillä niin isosilmäisiä, pieninenäisiä ja runsaspovisia he ovat. Hinata on pieni ja hentoinen koululainen, jonka erikoisuus on näyttävän nopea taistelutyyli. Boman taas on suunnattoman lihaksikas köriläs, jonka tekniikka perustuu raakaan voimaan ja isoihin 20nyrkkeihin. Listalla on tietenkin myös jalkapallon 20kokoiset maitorauhaset omistava Tiffany, joka taitaa nykypäivänä olla pakollinen lisä pelissä kuin pelissä. Mainitsemisen arvoinen kaveri on lisäksi Roberto, sillä mies on omistautunut jalkapalloilulle myös tappelutilanteissa. Kovaotteisuus ja 20lyijypitoisen pallon käyttö taistelussa on sangen petollinen ase.

Suomalaisille tärkeää pesäpalloakaan ei olla unohdettu: Shoma-nimeä kantava nahistelija kellistää vastustajansa hurjilla 20napautuksilla ja tarvittaessa heittää näiden niskaan tuhansia palloja.

Yhteensä lukiolaisia on parisenkymmentä, sillä onnistuneet suoritukset palkitaan ylimääräisillä pelihahmoilla, jotka pienistä eroista huolimatta pohjautuvat tosin vakiokasvoihin. Kauttaaltaan tyypit ovat kovin yksipuolisia ja persoonattomia, mutta eri aseet ja kattava liikevalikoima parantaa kyllä asioita. Riitapukarit osaavat nimittäin lyöntien ja potkujen lisäksi esitellä vaikuttavia ja tappavan tehokkaita erikoisliikkeitä, käyttää mahdollisia aseita sekä kutsua kaverinsa läiskytysjuhlaan mukaan. Viimeisin mainittu mahdollistaakin Multitap-muuntimen avulla maksimissaan kahdeksan pelaajan mittelöt. Yhtä aikaa kentillä ei tosin paiskita turpaan kuin enintään neljän taistelijan voimin, mutta kiva piirre se silti on.

Tukka lähtee

Kamppailut ovat värikkäitä ja tapahtumarikkaita. Tehtävää on riittävästi ja hahmot tottelevat pelaajan käskyjä varsin esimerkillisesti. Capcomin pelien tyyliin käytössä on myös 20olkapääpainikkeet, joilla saadaan aikaan usean osuman yhdistelmät ja spesiaalit. Torjunnan voi halutessaan määrittää myös automaattiseksi, ja lisää syvyyttä peliin tuovat toimivat sivuttaisliikkeet sekä vastatoimet. Potku- ja lyöntiyhdistelmien luominen on vaivatonta ja komboihin voi lisätä myös heittoja tai juuri spesiaaleja.

Dead or Aliven kaltainen taitopeli Rival Schools ei missään nimessä ole, mutta pelaaminen on hauskaa ja se kuitenkin on tärkeintä. Ainoa varsinainen moka on esimerkiksi yli kymmenen lyönnin kombojen helppous. Parilla napilla saa tehtyä tappavan tehokkaita liikkeitä ja kahinat voivat olla ohi muutamassa sekunnissa. Pieni miinus myös kontrollien lievästä 20viiveestä.

Touhua täydentävät onnistuneet Tag Team -viritykset, mutta yhdellekin 20pelattavaa on yllin kyllin. Tarjolla on klassinen Arcade, harjoittelu, Vs.-peli, joukkotaistelu, turnaus, yhteispeli ja taisteluliiga. Yhteisvoimin hakattava Cooperate Battle on ehkäpä Rival Schoolsin hauskin pelimuoto, mutta myös kaksinpeliä varten 20suunniteltu joukkotaistelu on silkkaa namia tappelun ystäville. Jälkimmäisessä valitaan hahmojen lukumäärä sekä tyypit ja taisteluun osallistuu perushahmo partnerinsa kanssa sekä näiden vastustajat.

Koko pelissä yleensäkin on ideana valita erillinen päähahmo ja jonkinlainen kumppani, jonka voi kutsua silloin tällöin hetkeksi mukaan peliin. Yhdessä kaverukset voivat kurittaa vastustaa mitä erilaisimmilla tavoilla kuten esimerkiksi niin, että yksi pitää vihollista aloillaan ja toinen pätkii avutonta äpärää ympäri korvia. Kakkoshahmojen käyttö on kyllä loppujen lopuksi aika merkityksetöntä, tosin se tuo kieltämättä vähän vaihtelua hieman ummehtuneeseen pelityyliin.

Kokonaisuus ratkaisee

Lukuisat pelitilat ja riittävä määrä hahmoja ei vielä aivan riitä. Vaikka pelattavuuskin on pääosin kohdallaan, audio-visuaalinen puoli mättää ja pahasti. Riitaisten lukiolaisten animointi on miellyttävän monipuolista ja vieläpä melko sulavaa, mutta hahmot ovat ikävästi kulmikkaita ja taisteluareenat ankean monotonisia. Taustat koostuvat vain erilaisista tapeteista eikä moniulotteisuutta ole nimeksikään.

Capcom ei myöskään tunnu oppivan tasokkaan PAL-käännöksen tekoon vaadittavia niksejä, sillä ruutualaa on jouduttu karsimaan ikävillä mustilla rajoilla nopeuden säilyttämiseksi. Musiikkikin raastaa ilkeästi kuuloelimiä vai miten yhdistelmä keinotekoista sähkökitaraa ja halvan kuuloista syntsasoundia soisi sinun korvissasi?

Toimivat moninpelimuodot pelastavat kuitenkin paljon. Vaikka todellisia yhtäaikaisia taistelutilanteita ei olekaan, Tag Team tarjoaa silti maukasta menoa useammallekin pelaajalle. Yksinpelinä tämä on reilusti keskivertoa parempi esitys ja nimenomaan siksi, että pelattavaa on runsaasti. Liikkeitä on hirvittävän paljon, ylimääräisiä bonusominaisuuksia riittävästi ja joukossa on jopa yksi tuoreen tuntuinen idea. Kokonaisuutena siis ihan kelpo peli.

81