Alla bensannielijä, päällä konetykki. Edessä maileja, takana ruumiita. Vaviskaa, Roadwarrior on täällä.
Roadwarrior alkaa lupaavasti. Kitaramusiikki paukkuu kaiuttimista selkeänä, intron grafiikka on hyvää ja pelimiljöö aavikolle lätkittyine kaupunkeineen kuin Mad Maxistä ja Judge Dreddeistä nykäisty. Sankarin räkäinen ulkoasu ja siloittelemattomat käytöstavat antavat nekin odottaa rankkaa kokemusta. Vaan moni auto päältä kaunis, silkkaa mossea sisältä.
Keltainen Kuolema
Tapahtumapaikkana toimii Kemon tasanko. Drake Edgewater, taksikuski, karkaa vankilasta riehumaan ulkomaailmaan, aiheuttaen samalla vankilan omistavalle Omnicorpille kevyitä tappioita. Moinen ei Omnin pomoa miellytä, ja Drake onkin pian määrätty vangittavaksi pientä keskustelutuokiota varten.
Leijuvalla ja aseistetulla työvälineellään matkaavan suharin tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen. Omnicorp on suunnilleen Ukko Ylijumalan asemassa oleva firma, joka hoitelee järjestyksenpitoa diktaattorin ottein. Omni yrittää napata Draken, Drake puolestaan pysyä vapaana ja hengissä.
Peli on jaettu tehtäviin, joiden välissä kuljetetaan juonta esittämällä kivannäköistä sarjakuvaa. Roadwarrior on jatkoa pelille nimeltä Quarantine, eikä tekijätiimi nähtävästi ole pelien väliin jääneinä kuukausina oppinut tärkeintä: höysteen määrällä ei ole väliä, jos itse pelaamisen mielekkyys tökkii.
Digitaaliratti
Pääosassa oleva taksi on periaatteessa erittäin kuolettava, lähestyi sitä miltä ilmansuunnalta hyvänsä. Eteenpäin sojottaa pääaseen lisäksi vaihdettava lisäase, sivuikkunoiden reunoihin on pultattu Uzit ja perässätulijat saavat hengittää pakokaasua.
Todellisuudessa aseilla on vaikea osua mihinkään ja suurin osa tuliluikuista on tehottomia. Sivu-Uzeista ei ole käytännön hyötyä, vaikka niillä voikin kaataa jalankulkijoita kokeilumielessä.
Ohjaustuntuma on vähintäänkin omituinen. Leijuauto kääntyy vaikka paikallaan, mutta vauhdissa ei liu'u lainkaan. Meno on oudon kulmikasta, eikä illuusiota leijuvalla autolla ajamisesta synny kuin hetkittäin.
Normaalisti autolla voi tehdä vain pieniä hyppyjä. Manuaali kuitenkin lupailee lisälaitetta, jolla auto muuttuu lentokoneeksi. Valitettavasti ihme jäi kokematta etenemisen jumiuduttua bugiseen tehtävään.
Pelimaailman uskottavuus karisee muutaman pikkujutun takia. Viholliset ja heidän kulkuneuvonsa hortoilevat varsin vapaamielisesti ja kääntyilevät varoittamatta koko ajan. Pelialueet taasen ovat tasankoa, joille on viivoittimella vedetty tieverkosto ja väleihin pudotettu palikkarakennuksia.
Deathrace 2000
Tehtäville on yhteistä tiukka aikaraja. Mokatessaan saa kylläkin yrittää uudestaan, mutta samojen kenttien kelaaminen alkaa nopeasti keittää konetta.
Tehtävät koostuvat tappamisesta, matkustajien kuljettamisesta ja sen sellaisesta. Esimerkki: Herra X täytyy poistaa. Alkaa ajojahti. Aiottu uhri liikkuu ennaltamäärättyä reittiä kohti pakopaikkaansa, taksisuharin kaahatessa perässä aseet laulaen. Juuri kun kohdeauto on milliä vaille vainaa, aikaraja umpeutuu. Samalla sekunnin sadasosalla tehtävä epäonnistuu, Drake warppaa takaisin aloituspaikkaan ja kaikki alkaa alusta. Ohjelmoijien käsitys huumorista on erikoinen.
Apuna vihollisen etsimisessä on kohteen suunnan ja etäisyyden ilmaiseva mittari, joka huomaavaisesti näkyy myös ulkoperspektiiviä käytettäessä. Toisarvoiset mittarit ovat näkyvissä vain kojelaudan yli tiiraillessa, eikä niitä kyllä jää kaipaamaankaan.
Karttaruutua tiiraamalla saa kuvan sijainnistaan, ja auton mittaristossa on minikokoinen kartta auton ympäriltä. Koko ruudun karttaa ei kovin mieluusti ota esille, koska peli pysähtyy tällöin aina toviksi lataamaan hopeakiekolta.
Menovesi lopussa
Rakennuksissa on kivasti yksityiskohtia, ja seinät ovat suurelta osin animoituja. Grafiikka on oikeastaan ihan kaunista, valitettavasti aikaa sen ihailuun ja yksityiskohtien etsimiseen ei anneta.
Äänet ovat valjuja. Auton moottori päästää hentoa surinaa ja räjähdykset ovat papattiluokkaa. Konetykki sentään ärjyy nautittavasti, ja CD-musiikki on hyvää.
Ilman aikarajoja peli saisi heti 15 pistettä lisää, sillä pelkkä kiireetön bulevardiralli aseiden syytäessä panoksia olisi namia. Nyt maisemien tiirailu ei onnistu, koska pelaaminen on karmeaa hosumista, ja ellei aika, niin ammukset loppuvat aina kesken.
55
