Extremelajeista bleidaus on jäänyt skeittailun varjoon. Syyttä, sillä se on vähintään yhtä hauska ja vaativa harrastus, vaikka sen temput eivät lautailulle näyttävyydessä pärjääkään. Rolling on suunnattu rullaluisteluun vihkiytyneille, sillä mukaan on saatu alan kovimmat nimet.

Meikäläiselle ei Jon Julio tai Cesar Mora paljon kerro, mutta esittelyvideot puhuvat puolestaan. Rullaluistimilla voi tehdä uskomattomia temppuja, joissa hengenlähtö tuntuu usein olevan hiuskarvan varassa. Hienointa, että Rollingisssa samoja jippoja voi kokeilla itse ilman välitöntä vaaraa.

Varsinaista temppukoulua ei ole, ellei sitten askeettisella tasoeditorilla näprätyillä radoilla harjoittelua lasketa sellaiseksi. Se on kuitenkin melko tylsää ja samat kikat oppii uramoodissa ennemmin tai myöhemmin. Omatekoisten kenttien lisäksi myös hahmoa saa vapaasti säätää tukan pituudesta puntin leveyteen.

Varsinaisessa urapelissä neljästätoista rullaluistelupuistosta pääsee aluksi vain ensimmäiseen. Eteen heitetään nippu tavoitteita, jotka pitää suorittaa. Tyypillisesti etsitään logon osia, tehdään temppuja kameran edessä ja yritetään kerätä siinä sivussa mahdollisimman paljon pisteitä.

Poppi soi ja laakerit laulaa

Tiukka aikaraja estää suorittamasta kaikkia tehtäviä kerralla, mutta tilanteen saa tallennettua muistikortille, joten yhden haasteen kanssa voi tuhertaa rauhassa. Kenttää ei tarvitse ratkaista täydellisesti ennen kuin seuraava aukeaa, joten meininki on suhteellisen rentoa.

Alussa temput eivät ole vaikeita, mutta vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. Varsinkin liikesarjat tuottavat tuskaa, sillä rullaluistelijan ohjaus on ylettömän herkkä. Tatin pienimmätkin heilutukset tuottavat tahattomia liikkeitä ja aiotut temput menevät helposti kiville. Herkkyyden kanssa oppii elämään, mutta jonkinlainen säätömahdollisuus olisi silti ollut paikallaan.

Grafiikka on selkeää, melkein askeettista. Kuva päivittyy riittävällä intensiteetillä jopa jaetulla ruudulla, mikä piristää suoraviivaista uramoodia. Kaverin kanssa voi kilvoitella kumpi maalaa enemmän tageja tai kumpi tekee ennalta määrätyt temput vikkelämmin. Pakollinen pommihippa on saatu myös mukaan.

Rollingin kantava voima ovat musiikit, joista vastaavat sellaiset nimet kuin Hot Snakes tai The Sultans. Viimeistään jalka alkaa naputtaa ruotsalaisen The Hives -yhtyeen Hate to Say I Told You So -kappaleen tahtiin. Puntin tutinasta huolimatta rullaluistelusta puuttuu se viimeinen koukku.

Rolling on vain yksi extreme-pläjäys toisten samanlaisten joukossa. Se ei nouse millään osa-alueella vastaavien yrittäjien yläpuolelle. Rullaluisteluun vakavasti hurahtaneet ehkä iloitsevat mahdollisuudesta harrastaa rakasta lajiaan myös talvella. Minä jään odottelemaan lumien sulamista.