Loppuvatko perustikusta vipstaakit, Visa-lasku lankeaa ja kunnon HOTAS-ohjaimen hankinta kaatuu hellasäröön? Aviator on sinua varten.
Saitekilla on oivallettu, että ilmailuelämykseen kuuluu muutakin kuin realistinen grafiikka. Kotiohjaamoiden rakentelijat tietävät, mikä merkitys on katkaisijan naksahduksella, juuri oikealla jousivoimalla, kaikella minkä sormenpäissä tuntee. Tällaista ajattelua on Saitekin lentotikkujen taustalla. Firmalta on jo arvokkaampien tikkujen luokassa saatavilla erinomainen, vaikka tyyliltään turhan futuristinen X52. Uusi Aviator on ulkoasultaan tyylikkäämpi tuulahdus ilmailun tunnelmaa viime vuosisadan alkupuoliskolta.
Aviatorin etupaneeli on kaunista katseltavaa. Keskellä oleva ohjelmointitilan valitsin napsahtaa kolmeen asentoonsa napakasti kuin HK:n nakki. Neljä valemuttereilla kiinnitettyä kaksitoimista katkaisijaa päihittävät nekin tuntumassa tavanomaiset painonapit.
Kytkinten laatu valitettavasti hiipuu ylöspäin mentäessä. Sauvan päässä olevat muovinapit heiluvat kuin maitohampaat. Niiden kestävyys epäilyttää ja nettihuhut tukevat käsitystä. Vasen nappi on peitetty avattavalla läpällä hyvästä syystä: napissa on niin kirkas punainen lamppu, että läpän ollessa auki valo häiritsee hämärässä huoneessa pelaavaa. Se kannattaa suosiolla peittää eristysnauhan palalla.
Katseen suuntaamiseen tarkoitettu POV-tatti on mennyt Saitekilta vahingossa väärään kohtaan. Sen pitäisi ehdottomasti vaihtaa paikkaa keskimmäisen painonapin kanssa. Kilpailijan toimivat ratkaisut kannattaa yleensä kopioida, mutta sijoittelun lainaaminen Sidewinderistä ei tällä kertaa toimi, koska muotoilu poikkeaa liikaa esikuvasta. Ohjainsauva muistuttaa muodoltaan aika tavalla Messerschmitt Bf 109:n keppiä, ja siitä tietenkin ropisee henkilökohtaisia lisätähtiä alla annettujen lisäksi. Liikeradat ovat riittävät, potentiometrit perinteisiä analogisia.
2500 kierrosta silmään ja kaasu auki
Alustaosan tyylikäs ulkonäkö on luotu sijoittamalla kaasuvipu takaosaan kauas ohjaajasta. Ratkaisu toimii, koska kaasua ei ihan koko aikaa rämpätä. Aviatorin paras ominaisuus on toisen samanlaisen vivun sijoittaminen samalla akselille. Markkinoinnissa siitä puhutaan kakkosmoottorin kaasuna, mutta siinä ei tietenkään ole PC-simulaattorissa mitään järkeä. Microsoftin FSX:ssä kaasuvipuja ei edes saa asetettua erikseen. Tämä ei haittaa, sillä järkevin käyttö on moottoreiden kierrosluvun ja potkurin lapakulman säätäminen (constant speed propeller), jolloin kakkosvipu toimii kuin auton vaihdekeppi ja ykkösvipu on kaasupoljin.
Kiinteillä lavoilla varustetuissa koneissa (esimerkiksi Cessna 172 Skyhawk) toista analogista akselia kannattaa käyttää joko korkeusvakaajan trimmin (elevator trim) tai moottorin seossuhteen (mixture) säätämiseen. Purjekoneissa sillä voi ohjata vaikkapa laskusiivekkeitä.
Ohjelmointisofta on sama luotettava SST kuin kaikissa Saitekin tuotteissa. Akseleita ei saa vieläkään käännettyä, keskikohtaa ei voi valita lennon aikana eikä ohjaimeen saa ladattua automaattisesti oletusprofiilia, mutta muuten ohjelmointi on tehty niin helpoksi ja monipuoliseksi kuin on tarpeen. Kertojan ansiosta ohjelmoitavia toimintoja on 3 x 12 = 36. Toisaalta vertailun vuoksi X52:een saa 250 toimintoa. Aviator sopii myös vasurille.
*** (kolme tähteä)
Toiminnot
- Yhdellä jousella keskitettävä analoginen ohjainsauva, jossa kiertoakseli peräsinkontrollia varten.
- Sauvan päässä kolme painonappia, joista yksi suojattu avattavalla läpällä.
- Kahdeksansuuntainen katseenkääntötatti.
- 1-portainen perusliipaisin.
- Alustan takaosassa kaksi analogista vipua esimerkiksi kaasun, lapakulman, seoksen tai trimmin säätämiseen. Vivut lukittavissa yhteen painonapilla.
- Alustan etupaneelissa neljä kaksitoimista muovista kytkinvipua, jotka palautuvat jousen avulla keskiasentoon. Lisäksi kolmiasentoinen ohjelmointitilan valitsin.
