Lumilautailussa näyttävyys on kaikki kaikessa. Shaun White Snowboardingin dudet pysyvät cooleina jopa rysähtäessään pää edellä puuteriin.
Olympiavoittaja Shaun Whiten nimikkopelissä neljä valtavaa vuorta toimii lautailijoiden leikkikenttänä. Villeihin ilmalentoihin kutsuvien hyppyrien lisäksi vuorilla on nippu kelkkailuradan ja rakennustyömaan kaltaisia yllätyksiä.
Kontrollit eivät huimaa monimutkaisuudellaan, mikä on kaksiteräinen miekka. Aloituskynnys ei ole järin korkea, mutta temppuvalikoima jää tylsistyttävän suppeaksi. Kohtuullinen pistepotti irtoaa vatkaamalla oikeaa tattia ilmalennon aikana puolelta toiselle. Paikkoja temppujen ketjuttamiseen on niukemmin kuin skeitti- tai snoukkapeleissä yleensä. Ellei valtavia rinteitä opettele ulkoa, komeat kombot ovat yhtä paljon tuurin kuin taidon varassa.
Vuorilla himmailee joukko laskijoita, joita voi teilata nurin lumipalloilla. Huumorintajuttomimmat vastaavat raivoisalla lumipesulla. Myös haavereihin suhtaudutaan kevyesti: ylipitkät kaatumisanimaatiot eivät hidasta matkantekoa edes hengenvaarallisen alastulon jälkeen. Ajoittain tahmaava ruudunpäivitys saa hymyn hyytymään, sillä varsinkin lautailijaa jahtaava lumivyöry aiheuttaa kiusallista nykimistä.
Lauta vie, hissi tuo
Juonipelissä eteneminen perustuu omien laskutaitojen hiomiseen ja rahalla irtoaviin huippulautoihin. Tuohta voi vuolla haastetehtävistä, joissa muun muassa kerätään esineitä ja pyritään pitämään lautailija mahdollisimman kauan ilmassa. Omaksi suosikikseni kohosi kahdeksan laskijan nopeuskisa Death Race, jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Koska tyylillä on väliä rinteen ulkopuolellakin, snoukkadudensa garderobin voi laittaa rahalla uuteen uskoon.
Juonipelissä kerätään kolikoita, jotka löytyvät yhtä helposti kuin avaimet lumihangesta. Lantteja ei ole merkitty karttaan ja suunnistaminen tapahtuu pelkän tutkan avulla. Helikopteri ja hiihtohissi kuljettavat onneksi eri puolille vuorta, mutta välillä lauta on pakko kaapata kainaloon ja patikoida rinnettä ristiin rastiin. Kolikot ovat loppua kohti aina vain kinkkisemmissä paikoissa, ja niihin käsiksi päästäkseen on hyödynnettävä Shaunin opettamia erikoisliikkeitä. Luonnollisesti turbomittari on ensin kikkailtava punaiselle, mikä alkaa kymmenennen epäonnistuneen kolikonhakureissun jälkeen polttaa reikää pipoon.
Nettipeli pelastaa Shaun White Snowboardingin keskinkertaisuuden alhosta. Livessä voi laskea samanaikaisesti jopa 16 lautailijaa. Vapaan kruisailun lisäksi kanssalaskijoita voi kutsua juonipelin moninpelitehtäviin tai ottaa miehistä mittaa haastekisoissa. Etenkin Death Race pääsee oikeuksiinsa, kun kaikki laskijat ovat ihmispelaajien ohjauksessa. Nettilagi ei päässyt testijakson aikana juuri häiritsemään, mutta yhteys pelisessioon katosi ärsyttävän usein.
Shaun White Snowboarding ei ole täysin toivoton tapaus, mutta kokonaisuus kaipaisi monipuolisempaa juonipeliä ja hiotumpia kontrolleja. Pinnan alla kytevä potentiaali pääsee esille vain Livessä.
76
