www.shrekthethirdgame.com
Uusi Shrek-elokuva, uusi Shrek-peli. Näytelkää yllättynyttä.
Shrek the Third on lisenssipelien uusi merkkiteos, joka on kunniaksi niin elokuvalle kuin peliharrastuksellekin. Not. Peli on pakollista lisenssihuttua, joka on julkaistu vain siksi, että se kuuluu asiaan ja koska raha ei haise. Jälleen kerran kaikki lisenssipeleihin liittyvät ennakkoluulot toteutuvat. Pahinta ei ole huono peli, vaan se, että tekijät eivät ole viitsineet edes yrittää.
Esikuvana olevan kolmannen Shrek-elokuvan tavoin peli ei ole enää niinkään suunnattu koko perheelle vaan nimenomaan lapsille. 20 tasoa suoraviivaista tasohyppelyä saattaa mennä läpi häpykarvattomalle Shrek-fanille, jos hän ei paremmista peleistä mitään tiedä. Aiheuttaakseen innostumista kuutisen tuntia helppoa ja tylsää pomppimista vaatii lievästi autistista luonnetta ja aitoa no-life-asennetta. Tällaisetkin ihmiset ovat tietenkin pelinsä ansainneet. Aikuinen vetää halutessaan tarinan läpi kertaistumalta yhtään elämää menettämättä (paitsi osan omastaan), mikä on kuin ottaisi nyrkkeilymatsin ilmapallon kanssa: todella tylsää.
Onneksi mukana on yksitoikkoisen hyppimisen lisäksi taisteluita ja minipelejä, sillä niiden ansiosta vältetään täydellinen katastrofi. Aiemmissa Shrek-peleissä parasta oli hyvin toteutettu samanaikainen moninpeli, mutta tällä kertaa tämä mainio idea on unohdettu täysin. Kaksinpeliä voi harrastaa vain joissakin minipeleissä, joista hauskimmassa pääsee aiheuttamaan tuhoa katapultilla.
Hahmo sentään vaihtuu tarinan edetessä. Jokaisella on omat tehtävänsä ja seikkailunsa. Dubbaus on laatutyötä, ainakin teknisesti. Vitsit eivät yleensä ole kovin hyviä. Mitä visuaaliseen puoleen tulee, maisemat ja animaatio ovat ihan siedettävää nykytasoa, mutta bugeja on kuin leppäkerttujen pikkujouluissa.
Vaikka Shrek-elokuvasarjan jokainen osa on ollut edeltäjäänsä huonompi, Shrek, Fiona, Aasi, Saapasjalkakissa ja kumppanit ansaitsisivat paremman pelin. Kunnianhimon puutteen selitykseksi ei riitä se, että kyseessä on lastenpeli.
61
