Silmäpeliä - EyeToy

Nintendo on yleensä ollut se pelitalo, joka tuo markkinoille ne kaikkein hassuimmat ideat. Viime vuosina tilanne on muuttunut. Tanssi- ja rytmipelit keksi Konami, nyt Sony julkaisee EyeToy-lelun. Yläraajat heilumaan!

EyeToyn perusidea on yksinkertainen. Pelaaja astuu kameran eteen ja lennähtää kuvaruudulle "pelihahmoksi". Kamera ottaa huomioon pelaajan liikkeet reaaliaikaisesti ja näin on saavutettu suora yhteys pelaajan ja pelin välille. Ei johtoja, ei peliohjaimia. Pelaaja muuttuu itse peliohjaimeksi, ruudullla vipeltävä vihollinen lennähtää jorpakkoon kättä huiskaisemalla.

Raajat museon käytävillä

Idean yksinkertaisuudesta huolimatta pelin tekoon ja teknologian haltuunottoon on kulunut vuosia. EyeToyn yksi ensimmäisistä julkisista versioista oli ihmeteltävänä kesällä 2002 pelikulttuuria ja pelaamisen historiaa esittelevässä Game Over -näyttelyssä Lontoossa. Tuolloin se ei vakuuttanut. Raajojen heiluttelu julkisesti museon käytävällä ei sekään tuntunut järin mielekkäältä (tai miehekkäältä) puuhalta.

Lopullinen kauppojen hyllylle ennättänyt versio on kimara simppeleitä ja selkeitä, mutta toimivia pikkupelejä, jotka pääsevät parhaiten oikeuksiinsa sopivassa kaveriporukassa. Yhdessä osiossa läpsitään kimppuun pongahtavia kung-fu-ukkoja, toisessa pyöritellään tapin päässä olevia lautasia suihkimalla käsiä niiden päällä. Hysteerisin ja hauskin ensialkuun avautuvista peleistä on ikkunanpesu, jossa on putsattava rivi ikkunoita mahdollisimman nopeasti. Kesähelteellä hikistä ja taatusti hysteeristä puuhaa.

Myöhemmin avautuvista peleistä kinkkisin on Mirror Time, jossa kuvaruutu pyörähtelee ja keinahtelee akselinsa ympäri. Käsien suuntaaminen oikeaan suuntaan tulee miellyttävän hankalaksi. Myös rytmipelin saloihin tutustutaan ja piipahdetaanpa hetkinen maailman parhaan ilotulituspelin, Fantavisionin, maisemissa.

Reaaliaikaista petkuttamista

Yksin huidottuna EyeToy ei pidä kovin kauaa otteessaan, sillä yksinkertaiset peli-ideat tulevat nopeasti liian tutuiksi. Lisäksi peleissä sortuu herkästi petkutukseen. Palloa voi yrittää hädän hetkellä "pukata" niin nyrkeillä, polvilla kuin olkavarsilla eikä vain päällä. Moninpelissä tuokaan ei haittaa, koska tekniikka ja pelityyli ovat tällöin täysin vapaat. Lyhyemmät ja ytimekkäämmät pelisessiot olisivat piristäneet moninkekkulointia entisestään. Nyt isommassa porukassa vuoroaan saa odottaa aivan liian pitkään.

EyeToy on ideana lähestulkoon vallankumouksellinen. Suora kontakti ruudulla räpeltävään pelihahmoon (joka vielä kaiken lisäksi näyttää omalta itseltä) on ennenkuulumatonta. Pelit ovat sen verran helppoja, että kuka tahansa pystyy niitä pelaamaan parin sekunnin harjoittelun jälkeen. Virtuaalipallon pukkaaminenkin on huomattavasti helpompaa kuin oikean pallon pökkiminen jalkapallokentällä.

Varokaa pukkaavaa paholaista!

Pelin hilpeän, suomeksi dubatun aloitusvideon varoitukset kannattaa ottaa tosissaan. En ole koskaan peliurallani pukannut olohuoneen lasista lampunvarjostinta näin suurella mielihalulla. Yksi ennenkuulumaton bugikin yllätti. Eräällä pelikerralla peli meni vääjäämättä ja toistetusti harjoitusvalikkoon kunnes lopulta tajusin, että huoneen katossa takavasemmalla olevan tuulettimen lapa hipelöi kuvaruutua juuri strategisesta kohdasta. "Bugi" hoitui laittamalla tuuletin kiinni.

Jos Nintendo olisi tehnyt EyeToyn, pelit olisivat todennäköisesti hassumpia, söpömpiä ja hilpeämpiä, ja ehkä pistelaskukin olisi monipuolisempi ja -ulotteisempi. Bonuspalikoita leijuu toki kuvaruudulla nytkin, mutta hieman enemmän vipinää ja vaihtelua kokenut konsolipelaaja kyllä kaipaa. Uusi ja entistä ehompi versio Ka!-hyttyspelistä sopivan inisevillä äänillä olisi sopinut Suomen suveen/syksyyn kuin hyttynen päähän. Voi sitä huitomista! Kolme kuppausta ja game over...

EyeToy on häpeilemättömän yksinkertainen ja selkeä kokonaisuus, joka on pakko jokaisen kokea. Mikäli Sony onnistuu saamaan mummot ja papat kuvaruudun eteen, yksioikoiset peli-ideat voi hyvin antaa anteeksi. Pelkäksi hardcorehemmojen huviksi EyeToy ei saa jäädä!

Lisää aiheesta

  • Steelseries 7H & Steelseries Spectrum 5XB

    Steelseriesin Siberia-kuulokkeet yllättivät äänenlaadullaan. Yltävätkö valmistajan muut luurit samalle tasolle?

    Pelikuulokkeita änkeää nykyään joka tuutista. Erilaisia tuotesarjoja on niin paljon, että hitaampi ei pysy kyydissä. Siberia-kuulokkeiden rinnalle on tarjolla muun muassa…
  • Roccat Kone+

    Roccat viilaa esikoishiirensä entistä ehommaksi.

    Alkuperäinen Kone on hyvä pelihiiri, joka kärsii yhdestä isosta ongelmasta: rotta ei inahdakaan ilman ajureiden asentamista. Roccat palaa vanhan suosikin pariin plus-mallissa, ja tällä kertaa myös ajuriongelmaan on paneuduttu. Hiiri toimii…
  • Logitech G110

    Logitechin G-sarjan näppäimistö asuu monen pelaajan kotona. G110 on uusversio parin vuoden takaisesta G11-pikkuvelimallista.

    Makropainikkeilla varustettuja pelinäppäimistöjä on nykyään joka lähtöön, mutta Logitech ehti markkinoille ensimmäisten joukossa. Sen takia etenkin monen…