Sims 2 (nettiarvostelu) – Melkein presidentti

Hei, nimeni on Tarja. Olen nuori aikuinen sinkku ja muutin juuri tähän Kaunialan tuppukylään halvimpaan mahdolliseen kaksioon. Kaunialassa näyttää menevän huonosti, ilmapiiri on kireä ja kunnallistalous rempallaan, joten tulin laittamaan asiat kuntoon.

Sims 2 on flashback vuosien takaiseen, sittemmin useine laajennuspaketteineen maailman suosituimmaksi nousseeseen tietokonepeliin. Lievänä pettymyksenä se ei suinkaan jatka siitä mihin ykkönen lisäosineen jää, vaan palaa juurille päivitetyllä pelimoottorilla ja hieman parannellulla perusrakenteella.

Jutun juju on edelleen kehittää itselleen keinotekoinen simi (tai vaikka koko perheellinen), asettaa heidät asumaan johonkin muutamasta tarjolla olevasta lähiönaapurustosta, ja ohjata heidän elämäänsä ja ihmissuhteitaan kuin interaktiivista tosi-TV:tä

Eräs kakkosen nukeilla leikkimisessä viehättävimmistä uutuuksista on kokonaan uusittu hahmoeditori, jolla voi valmiiden hahmorunkojen sijaan luoda mieleisensä simin aina yksilöllisiä kasvonpiirteitä myöten. Vaatevalikoima on tosin surullisen rajoitettu, mutta enpä luule kuluvan aikaakaan, ennen kuin netti on väärällään erilaisia fanien luomia vaatteita trekkiunivormuja myöten.

Pakko saada pastaa

Olen luonteeltani sosiaalisesti suuntautunut, mutta jouduin muuttamaan tänne yksin. Jäipähän riittävästi alkurahaa hankkia tarpeelliset huonekalut ja eipä aikaakaan, kun tunsin vastustamatonta halua keittää juustopastaa.

Merkittävin uudistus kakkosen pelimekaniikassa on tavoite- ja pelkomittari, joka osaltaan vaikuttaa simin mielialaan. Tavoitteista saa pisteitä, jotka vaikuttavat simin mielialaan yhdessä tuttujen tarvemittarien kanssa. Ne voivat olla niinkin yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa, kuten "tee tiettyä ruokaa" tai pidempiaikaisia, kuten "hanki uusi ystävä". Tavoitteiden kanssa ei tarvitse turhautua, sillä ne nollautuvat ja vaihtuvat uusiin joka päivä. Uudistus on sikäli olennainen, että se tuo Simsiin viimeinkin enemmän pelaamisen makua.

Pelot ovat kokolailla tavoitteissa epäonnistumisia ja hilaavat tavoitemittaria alaspäin. Jos tössii tarpeeksi ja tavoitemittari tipahtaa miinukselle, simistä tulee väliaikaisesti psykoottinen, eikä se suostu tekemään juuri mitään muuta kuin huitomaan ympäri taloa paniikissa. Tällöin paikalle saapuu ystävällinen valkotakkinen mies, joka juttelee simin takaisin tolkkuihinsa ja elämä jatkuu.

Simseillä on nyt myös tuttujen ominaisuuksien (siisteys, menevyys, kiltteys, jne.) lisäksi muutama erilainen peruspersoonallisuus. Sim voi olla esimerkiksi sosiaalisesti suuntautunut, perhekeskeinen tai romantikko, mikä vaikuttaa sen tavoitteisiin ja pelkoihin.

Tavoitepisteet eivät ole turha uudistus muutenkaan. Niillä voi ostaa monia erilaisia simin elämää helpottavia tavaroita, kuten taskurahaa kasvattavia puita tai taitojen oppimista nopeuttavia mietintämyssyjä.

Syytä juhlia?

Heti ensimmäiseksi päätin hakea töitä, että saisin tämän peräkylän asiat kuntoon, mutta ensimmäisenä päivänä netissä ei ollut poliitikon uraa tarjolla. Sen verran oli pätäkkää vielä muumimammalaukun pohjalla, että päätin ottaa ensimmäisen päivän rennosti ja pitää tervetuliaisbileet naapurustolle.

Vaikka Sims kakkosesta puuttuvatkin lähes kaikki ykkösen lisäosien ominaisuudet, on jotain jäänyt jäljelle lähinnä House Partysta. Normaalin kylään kutsumisen lisäksi sim voi järjestää hyvin pienimuotoisia juhlia puhvetteineen, baaritiskeineen ja palkattuine baarimikkoineen.

Tavaroiden osalta peruspeli on kuitenkin lähes yhtä rajoitettu kuin ykkönen ilman lisäreitä. Erilaisia jääkaappejakin on vain kaksi, mutta pienenä lohdutuksena huonekaluista on usein tarjolla useampia eri värivaihtoehtoja.

Sen sijaan talon rakennus on ottanut aimo harppauksen eteenpäin ja nyt voi rakentaa paljon isompia luksuslääviä. On päivänselvää, että EA:n tarkoituksena on ollut ainoastaan rempata peruspeli ajan tasalle, jotta uudelle pohjalle voisi taas hankkia tukuittain lisäosia.

Voyeurismin voitto

Joskus toisessa elämässä minulla oli kaksi kissaa, mutta tässä naapurustossa on lemmikkien pito kielletty. Minun on kai tyydyttävä tuohon mukavalta vaikuttavaan naapurin Penttiin, jonka tapasin eilisen pippaloissa.

Ihmissuhteet ovat edelleen Simsin suola. Tarjolla onkin roimasti prepattu määrä erilaisia tapoja kommunikoida asiaankuuluvine simiaanipälpätyksineen ja animaatioineen. Mitä pidemmälle ystävyys edistyy, sitä enemmän aukeaa mahdollisuuksia simien kanssakäymiseen, ja suuri osa tavoitteista liittyykin johonkin tiettyyn toimintoon toisen simin kanssa. Uuden 3D-grafiikan ansiosta persoonallisesti elehtivien ja riekkuvien simien katselu onkin sangen hupaisaa.

Kun suhde on edennyt riittävästi, kuvioihin tulevat mukaan myös romanttiset elkeet ja ehdotukset sukupuolesta riippumatta. Tarvetta SETA:n johtajalle ei siis ole. Vaikka romanttiset mahdollisuudet ovatkin ykköstä laajemmat ja petissä voi peuhata vaikka avaruusolion kanssa, tämä tapahtuu visusti peiton alla lähinnä huumoriksi vedetyllä hetekannatisusanimaatiolla.

Elämä jatkuu

Aika on kulunut niin nopeasti. Olen jo kunnanvaltuutettu ja muutimme Pentin kanssa isompaan taloon, eikä uralla tunnu olevan enää mitään saavutettavissa. Elämä vaikuttaa vähän tyhjältä, joten päätimme hankkia lapsen.

Tavoitepainotteisuuden ohella toinen suuri uudistus on se, että simit todellakin vanhenevat ja niin myös heidän mahdolliset lapsensa. Onkin suuri haaste opettaa sinappitykistä pian taaperoksi kasvava vekara kävelemään, puhumaan ja käymään potalla. Puhumattakaan murrosiän myötä tulevista tuittuiluista, sillä jos simlastaan kohtelee kehnosti, siitä myös tulee melkoinen paskiainen.

Kuolo korjaa joka simin aikanaan, mutta elämä jatkuu. Lapsen perimä ulkonäköineen ja ominaisuuksineen lasketaan molemmilta vanhemmilta, mikä voi olla sangen mielenkiintoista, jos toinen heistä on avaruusolio. Yhdellä simiperheellä junnaamisen sijaan voi nyt jatkaa dynastiaansa loputtomiin pitkine historioineen ja sukupuineen, mutta mikään ei oikeastaan muutu.

Eipä ole paljon mikään muukaan muuttunut. Uusi 3D-grafiikka on toki hauska, koska nyt simien toilailuja pääsee zoomailemaan aivan lähituntumasta. Tavoitteet ja eri persoonallisuustyypit tuovat peliin lisää haasteellisuutta ja lähes roolipelimäisiä elementtejä, mutta mikään graafinen Alter Egon kaltainen elämänkaarisimulaattori se ei ole. Ne, jotka ostivat koko Sims ykkösen kaikkine lisälevyineen saattavat tuntea itsensä petetyiksi, koska joutuvat aloittamaan saman härdelin alusta, mutta nyt meillä on ainakin ajanmukainen, paranneltu pohja kaikkien aikojen suosituimmalle peliajanvietteelle.

84