Näin muuttuu maailma: Ennen Sonic The Hedgehog oli Segan koneiden esitaistelija, nyt se on siirtynyt Nintendon leipiin. Sonicin tuoreimmassa seikkailussa sininen supersiili uhkaa jäädä statistiksi, sillä suurin osa ajasta menee muun poppoon paapomiseen. Äänivallia uhmaava Sonic tarjoaa silti toilailun huippukohdat.

Tanakka rikollisnero tohtori Eggman tunkeutuu salaiseen sotilastukikohtaan ja vapauttaa sysimustan Shadow-siilin. Elävä superase kutsuu Eggmanin avaruussiirtokunta Arkkiin, jossa makaa valtavan tehokas Eclipse-kanuuna. Tohtori uhittelee maailmalle kammottavan tykin takaa. Eggman tarvitsee vain pirstoutuneen kaaosjalokiven palaset voimanlähteeksi ja keikka on pulkassa.

Tunnettu oikeuden puolustaja Sonic-siili saa vihiä tärähtäneen tohtorin aikeista. Sonic värvää leiriinsä tutut karvakuonot, Knucklesin ja Tailsin. Kolmikko lähtee Shadowin ja Munamiehen perään. Mystinen Rouge-lepakkotyttö viskaa myös muutaman kapulan rattaisiin.

Knuckles Adventure 2

Sonicin valttikortti on aina ollut huikea nopeus, eikä sinisen siilin viimeisin inkarnaatio jää pekkaa pahemmaksi. Toiminta jakautuu sankarista riippuen kolmeen luokkaan. Sonicin esteratakentät ovat armottomia vauhtimyllytyksiä, Knuckles könyää monipuolisissa pulmakentissä. Tails liikkuu verkkaisesti löntystelevällä robotilla, joka niittaa viholliset konetykillä ja ohjuksilla.

Sonicin mahtavat kentät ovat täynnä huimaavia korkeuseroja, silmukoita ja hyppyreitä. Väylät ovat käytännössä koukeroisia putkia, mutta se ei menoa haittaa. Posketon nopeus vaatii selkeät kentät ja monimutkaiset solmut tukehduttaisivat koko tykityksen. Sonic niittaa viholliset tappavalla hyrräloikalla. Siili rullautuu tiiviiksi palloksi ja singahtaa vastustajan syliin.

Näppärä Knuckles kiipeää seinillä ja liitää ilmassa. Oranssi otus etsii pikkupulmilla höystetyiltä alueilta kaaosjalokiven palasia ja avaimia. Roina jäljitetään vihjeterminaalien ohjeilla ja tavaratutkalla. Esineet ovat yleensä maan alla, joten tutkan piipitys on tarpeen. Piilotetut aarteet nousevat esiin ripeästi, sillä Knuckles osaa kaivautua pehmeään maahan ja seiniin. Liimanäppi hoitelee ilkiöt etupäässä lyömällä.

Puzzleluonteesta johtuen Knuckles-kentissä palaa enemmän aikaa kuin muissa yhteensä. Knuckles-kenttien eduksi voidaan laskea tutkimusmatkailu, sillä etenemisväylä ei ole päivänselvä juttu. Sonicin pointti on kuitenkin mieletön nopeus, ja Knucklesin puuhastelu on varsin rauhallista tonkimista.

Tailsin hidastempoisilla esteradoilla ammuskelu on vähintään yhtä tärkeää kuin pomppiminen. Homma etenee leppoisasti, kunhan muistaa koukistaa liipaisinsormea joka mutkan jälkeen. Tails-kentät ovat kertakäyttöistä pakkopullaa, sillä rytmi on verkkainen ja reittiä ei tarvitse etsiä. Kokonaisuus kaipaa enemmän vikkeliä piikkiniskoja ja vähemmän rämpiviä roboja.

Etenkin 60 Hz -näyttötilassa pehmeä ja tarkka grafiikka pyörii sulavasti. Räikeitä päävärejä suosiva paletti on vanhoille 2D-Soniceille uskollinen. Valitettavasti sankarien tuntumassa roikkuva kameramies on kelvoton tumpelo ja käsisäätövara on minimaalinen. Liipaisimilla linssiä käännetään vaakatasossa sankarin ympäri, mutta kuvakulmaa ei voi kieputtaa vapaasti keltaisella C-tatilla. Kentissä on muhkeita korkeuseroja, joten pystyakselin suuntaisen pällistelyn rajoittaminen on ahdistavaa. Kaiken huipuksi kamera töksähtelee ja juuttuu esteiden taakse.

Pokemon Battle

Toilailun voi läpäistä myös pahispoppoon näkökulmasta katsoen. Eggmanin sakin kentät ovat pääosin erilaisia, joten puuhastelun kokonaismäärä on riittävä. Ilkiöjengin jäsenten ominaisuudet vastaavat kiltin kaartin kykyjä, joten kenttien perusteemat ovat samankaltaisia. Shadow revittää vauhtibaanoilla, Rouge etsii jalokiviä ja Eggman räiskii reitin sileäksi.

Sonicin seikkailuihin kuuluu monipuolinen satsi minipelejä. Useimmat niistä ovat kaksintaisteluversioita tavallisista kentistä. Action Race Battle on Sonic-tyyppisten vauhtikenttien läpi kaahailua ja Treasure Huntissa tongitaan aarteita kilpaa. Shooting Battlessa ammutaan vastustaja soosiksi ja Kart Race on yksinkertaisella ajofysiikalla ryyditetty autokilpailu. Kamerapulmat vievät kaksinpelistä parhaimman terän, sillä jaetulla ruudulla näkyvyysprobleemit nousevat toiseen potenssiin.

Tamagotchien hoivaamista muistuttava chao-kasvatus lienee paketin erikoisin keikka. Vakiokentistä jää käteen läjäpäin roinaa, jota tarvitaan vain sööttien chao-otusten kasvatuksessa. Chaot mönkivät aurinkoisessa puutarhassa, johon pääsee kenttien välillä, jos tietyt ehdot on täytetty. Chaot suostuvat pesimään myös Gameboy Advancessa, jossa niitä voi helliä ilman GameCubea. Koulutettujen chao-palleroiden kykyjä mitataan juoksu- ja karatekilpailuissa. Chao-näpertely on rentouttavaa vaihtelua pääpelille.

Kameraongelmat eivät rampauta Socin menoa, joten tasoloikkafanien kannattaa ehdottomasti vilkaista Sonic Adventure 2 Battlea. Kenttien tasapainotus on väärään suuntaan kallellaan, mutta sujuu homma näinkin.