Spore Hero (Wii) – Siittiöstä sankariksi

Joka kodin olentomarkkinoilla Remontti-Reiskan saneerauskohteena on tällä kertaa tasoloikkapeli. Tämän päivän jaksossa tehdään uusi päähahmo.

Will Wrightin mahtipontisena visiona oli täysmittainen elämäsimulaattori alkulimasta avaruuden valloitukseen. Lopputuloksena syntynyt Spore (Pelit 9/2008, 90 p + Pelit suosittelee) melkein onnistui, mutta varsinainen pelisisältö hukkui leikkimisen alle.

Spore Herossa vapaan pelleilyn asemasta pääpaino on suoraviivaiseksi käsikirjoitetulla toiminnalla. Moneen suuntaan rehottava itiöspektaakkeli on survottu tiukasti toimintaloikintakarsinaan, ja ratkaisu pelittää kerrassaan mainiosti.

Kaikki liha tottelee kuria

Avaruudesta rysähtää kaksi meteoriittia planeetan pinnalle. Punaisesta avaruusmurkulasta paljastuu alkuasukkaita vainoavia muukalaisia. Sinisen meteoriitin sisuksista ulostuu uljas sankari: kaksijalkainen pallopää. Tosin pääjalkainen päähahmo on vasta maailmanpelastajan esiaste.

Itiösankarin aika kuluu hypellessä tasanteelta toiselle päivänkakkara korvan takana. Välillä vaihdetaan sananen muiden kanssa tai ratkaistaan yksinkertainen älypähkinä. Kosminen ristiretki ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, sillä ehtaan siirtomaahenkeen osalle alkuasukkaista on näytettävä kuka käskee, ja alieneillekin osoitetaan kaapin paikka ei sormella vaan nyrkillä, joskin rauhanhullut voivat ratkaista nokkimisjärjestyksen tanssimalla.

Yhteistä kummallekin ratkaisulle on hillitön liikeohjaimen heiluttaminen ja vatkaaminen. Joraaminen hoituu rytmikkäillä ranneliikkeillä, mutta kaoottinen mätkintä saattaa käpälät jännetuppitulehduksen partaalle. Vispauksista irtoavat vimmaiskut käyvät kuntoilusta, sillä tappeleminen nostaa oikeasti hien pintaan.

Omituisten otusten kerho

Virolaisen kirurgin asemasta sankarin ulkonäköä ja ominaisuuksia muutellaan alkuperäisestä Sporesta tutulla otuseditorilla. Otuksen toimintakykyyn vaikutetaan napsimalla päivityspalikoita, ja ulkonäköä voi muuttaa pariakymmentä valmista mallia vaihtamalla. Kaikilla mausteilla varustettua tappokonetta on editorilla mahdoton rakentaa, sillä sinisistä meteoriitinpalasista saatavalla valuutalla rajoitetaan rakenteluvimmaa.

Editorilla saa aikaan hersyvän rumaa jälkeä, joten kaikkein kaksimielisimmätkin lihaksitulemiset ovat tietyin rajoituksin toteutettavissa. Loikkakokeilu kävelevällä slaikkarilla loppuu lyhyeen, mutta jokaisen sporefiilin on tätäkin kokeiltava.

Otuksen muokkaaminen sulautuu saumattomasti seikkailulliseen hyppelyyn ja luo siihen addiktiivisen lisämausteen. Eteneminen edellyttää aina pientä taktikointia, sillä jokaiseen tilanteeseen sopivaa yleismörköä on käytännössä mahdotonta rakentaa. Taistelussa raskas jättijurmu pärjää paremmin, pienempää sälliä on kivempi käskyttää pompinnan lomassa.

Iloiseen maailmaan on ympätty mukavasti tekemistä ja näkemistä. Hahmot ja miljöö on suunniteltu sen verran valloittaviksi, että koko seikkailun ajan hymyilyttää. Kenttäsuunnittelusta ei löydy moitteen sijaa, sillä temppuradat ovat alusta loppuun laatutavaraa. Holtiton kamera, pomppupelien perisynti, sen sijaan aiheuttaa päänvaivaa. Kuvakulman kääntäminen ristiohjaimella on työlästä ja säätöhommiin joutuu tarpeettoman usein.

Spore Hero editoreineen puhaltaa tasoloikintoihin uusia tuulia, ja pelin herttainen huumori uppoaa taatusti kaiken ikäisiin. Pirtein värein maalattu Spore-maailma on erinomainen lääke kaamosmasennuksen torjumiseen, ja sen saa ilman reseptiä.

70

Lisää aiheesta