Kun maailman parhaat pelit kokoontuvat, vahva ehdokas puheenjohtajaksi on Star Control 2, kaikkien aikojen avaruusseikkailu. Se onnistuu jopa välttämään klassikkopelimuistelmien melnormilopun, vajoamisen Windows-toimimattomuuden kautta unohduksiin. Star Controlien luojat ovat Paul Reiche III ja Fred Ford. Paul Reiche III:n aiempiin saavutuksiin kuuluu niin roolipelien suunnittelua TSR:lle D&D:n kulta-aikana kuin osallistuminen legendaaristen Archon-pelien tekemiseen, joista kakkosen Reiche teki itse. Archonit olivat kuin toimintaversio shakista. Fred Ford aloitti ohjelmoimalla japanilaisia pelejä sikäläisille tietokoneille ja sittemmin erinäisiä palkittuja graafisia sovelluksia UNIX-käyttöjärjestelmille.
Pojat tapasivat toisensa Island Graphics -firman kautta vuonna 1989 ja perustivat oman pelitiiminsä, Toys for Bobin. Urkuani soitan jos sodan voitan Tehtyään World Tour Golfin käännöksen Electronic Artsille Bobin lelujen näkemys ensimmäisestä omasta pelistä oli Archonin scifi-versio. Matkalla jonkun verran muuttuneen näkemyksen julkaisi Accolade vuonna 1990 nimellä Star Control. Kuten Archon, Star Control yhdisti yksinkertaista strategiaa toimintataisteluun. Ur-Quanien orjahierarkian ja Vapaiden Tähtien liiton välisestä taistelusta kertovan pelin strategiaosuudessa pelaaja päästettiin kolmiulotteiseen pyörivään galaksiin käymään pyhää sotaa joko alistajaa vastaan tai vihreän yliherruuden puolesta. Planeetoille perustettiin tukikohtia ja niiltä saattoi löytyä resursseja tai muinaisten precursorien jättämiä artifakteja. Avaruusalusten kohdatessa käytiin taisteluja alus kerrallaan. Archonin strategiaosuus oli hauska ja toimiva pikkupeli, mutta ehdoton tähti paketissa oli sujuva taistelusysteemi viehättävine aluksineen. Melee-moodi oli pelin sydän, jossa 14 luovalla mielikuvituksella suunniteltua alustyyppiä ottivat toisistaan mittaa.
Star Control julkaistiin ensin PC:lle, mutta Bobit käänsivät sen myös Amigalle ja mikä tärkeintä, juuri julkaistulle Sega Megadrivelle. Megadrive-version ansiosta peli myi hyvin, yhteensä 120 000 kappaletta. Ykkös-Control käännettiin myös C64:lle ja Spectrum 48K:lle, joskaan käännöstä ei tehnyt Bobin lelut. Toinen Kzer-Za toden sanoo Accolade julkaisi pääosin urheilupelejä, eikä juuri ymmärtänyt Star Controlien päälle. Markkinoinnin puutteesta huolimatta ensimmäisen pelin yllätysmenestys sai Accoladen pyytämään jatko-osaa Toys for Bobilta. Toys for Bob teki hommia ulkopuolisena kehittäjänä, eikä Accoladella ollut juuri mitään käsitystä Star Control 2:n sisällöstä.
Kun peli viivästyi, Accolade vaati sen julkaisua keskeneräisenä. Reiche ja Ford eivät suostuneet. Accolade sulki rahahanat, mutta Ford käytti 15 000 taalaa omia rahojaan, jotta he saisivat viimeistellä pelin kuten haluavat. Tämän takia muun muassa pelistä puuttuu mahdollisuus tavata pelin luojat: alunperin sateenkaarimaailmojen nuoli osoitti surrealistiseen kohtaamiseen Fredin ja Paulin kanssa. Se jäi pois, kun aika ei riittänyt. Puoli vuotta myöhemmin, jouluna 1992, peli oli valmis. Viime rutistuksessa peliä koodattiin 18 työtuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Kun Accolade sai lopullisen pelin käsiinsä, he olivat sitä mieltä että heidän syyskuussa näkemänsä betaversio oli parempi. Ei paljon haitannut, vaikka betassa keskustelu oli tasoa "Ur-Quan Response 5". Star Control II: The Ur-Quan Masters oli ja on vieläkin valtava arvostelumenestys. Star Control 2 (PC, Pelit 1/93, 96 pistettä) oli Pelit-lehden ihkaensimmäimnen Vuoden Peli ja ansiosta. Se on kaikkien avaruusoopperapelien ylipeli, sekoitus seikkailua, toimintataistelua ja resurssien keräilyä toteutettuna omaperäisellä, mielikuvituksellisella tavalla. 
Amigistien itkuksi Star Control 2 julkaistiin ensin PC:lle, myöhemmin aikansa ihmekonsoli 3DO:lle. Kaikkien PC-miesten pelaama peli myi kunnioitettavat 130 000 kappaletta, mutta luvuista 50 000 kuuluu huonosti koneena myyneelle 3DO:lle ja niistä 40 000 myytiin Japanissa. Toys for Bob kulutti neljä kuukautta, jotta koodi sallisi lisälevyn, lähinnä uusia aluksia, mutta Accolade ei ollut kiinnostunut julkaisusta. Rasittunut yhtiö halusi levätä ja tehdä välissä kevytstrategian The Horde. Koska Accolade ei halunnut julkaista sitä, miehet siirtyivät Crystal Dynamicsille. Syöksykierrettä Toys for Bob oli suunnitellut Star Control 2:lle jatkoa ja myös Accolade halusi pelille jatkoa, vaan mitä tapahtui? Raha puhui. Accolade olisi maksanut vain saman summan kuin kakkosesta - pelistä, jota miehet kehittivät puoli vuotta omalla rahallaan. Accolade omisti oikeudet nimeen, mutta Toys for Bob omisti oikeudet hahmoihin ja tapahtumiin. Laki voitti, oikeus hävisi: Accolade sai painostettua luvan käyttää niitä jatko-osassa. Työ annettiin seikkailupeleistään tunnetulle Legendille, ja vuonna 1996 Star Control 3 (Pelit 9/96, 85 pistettä) viimein syntyi. Pelin juonta muuteltiin pikku hiljaa niin, että Accolade pystyi väittämään, ettei siinä ollut enää Fordin ja Reichen materiaalia mukana. 
Star Control 3 oli varsinkin fanipojille karvas pettymys. Melee oli ennallaan, lukuun ottamatta uutta toimimatonta kuvakulmaa, jota onneksi ei ollut pakko käyttää. Koska strateginen osuus jäi yritykseksi, eikä toiminut mihinkään suuntaan, seikkailu oli pelin porkkana. Tällä kertaa seikkailtiin 3D-galaksissa. Pelissä oli uusia rotuja, uusia aluksia, paljon huumoria ja näennäisen mielenkiintoinen juoni, mutta jotain puuttui: Star Control -fiilis. Esimerkiksi tärkeä musiikki oli kolhoa hissimusiikkia ja joka ötö kuulosti jenkiltä. Star Control 3:ssa on hyvätkin puolensa ja jos oikein lujasti yrittää unohtaa, että sen olisi tarkoitus olla jatkoa kakkoselle, siitä voi jopa pitää. Pettyneistä faneista huolimatta peliä myytiin 80 000 kappaletta, tällä kertaa ilman konsoleiden vetoapua. 
Accolade ei vielä menettänyt kiinnostustaan Star Controliin. Vähän myöhemmin StarSphere Interactive aloitti Accoladen rahoituksella kolmiulotteisen Star Control 4:n kehittämisen, kohdekoneena PlayStation. Roolimalli oli Colony Wars, ja tarkoitus oli siirtää painopiste juonellisesta seikkailusta pelkkään 3D-taisteluun. Käytännössä pelillä ei olisi muutaman tutun nimen lisäksi ollut juurikaan tekemistä alkuperäisen sarjan kanssa. Kun Accolade tajusi, ettei pleikkadude tiedä, mikä Star Control on, pelin nimi lyheni muotoon StarCon. 1998 Accolade hyllytti projektin, koska ei ollut sen tasoon tyytyväinen. 
Pkunk-efekti Star Control hautautui syvälle menneisyyteen. Accolade omisti oikeuden nimeen ja kaikkeen kolmosen uuteen materiaaliin, kun taas Bobilla oli oikeudet kaikkeen muuhun. Accolade olisi myynyt oikeudet nimeen takaisin, mutta vaati 50 000 dollaria, mikä oli Bobista vähän liikaa. Ideaa jatko-osan tekemisestä eri nimellä pyöriteltiin Toys for Bobin pöydillä, mutta rahoituksen takia se jäi tekemättä. Star Controlin perinteitä piti yllä muun muassa pelien meleen henkiin herättänyt, edelleen jatkuva Timewarp-projekti (www.classicgaming.com/starcontrol/timewarp). Sitten Feeniks-lintu levitti siipensä ja heräsi tuhkista eloon kuin Pkunkin esiaste. Elokuussa 2002 Toys for Bob antoi Star Control 2:n 3DO-version lähdekoodin faneille käyttöön ja UQM-projekti syntyi. Ur-Quan Master -projektilla on oikeus käyttää kaikkea Toys for Bobin omistamaa kopiosuojattua SC-materiaalia pelissään, vain nimi Star Control on Accoladen takia tavoittamattomissa. Faniprojektit yleensä kaatuvat alkuinnostuksen jälkeen, mutta tällä kertaa tuli valmista, ja jo kolmannessa alfaversiossa oleva peli tarjoaa Star Control 2 -kokemuksia nykykoneille. Muita leluja Star Controlien lisäksi Toys for Bob on julkaissut läjän muita enemmän tai vähemmän mielenkiintoisia pelejä niin konsoleille kuin PC:llekin. Listaan kuuluvat yksinkertainen lehmiensuojelustrategia The Horde (PC, 3DO) (Pelit 4/94, 82 pistettä), N-Gagelle henkiin herätetty kolmiulotteinen tasoloikka Pandemonium! (PSone, PC) (Pelit 6/97, 90 pistettä), kulttimaineessa elävä areenarobottimättö The Unholy War (PSone) (Peliasema 3/98, 80 pistettä) sekä vain Japanissa PlayStationeille ilmestynyt, samaa pelimoottoria käyttänyt koulutyttöroolipeli Little Witching Mischiefs. Tosielämän realiteetit saavat kiinni meistä parhaatkin. Viimeisin julkaistu projekti on 102 Dalmatians: Puppies to the rescue (PSone ja PC). Eidoksen päätettyä pistää lupaavalta tuntuneen Minions-projektin jäihin firma vaihtoi jälleen julkaisijaa. Activisionin leivissä Toys for Boys teki äskettäin ilmestyneen konsolipelin Disney's Extreme Skate Adventure. Sekä Paul Reiche III että Fred Ford ovat julistaneet haluavansa palata eeppisen seikkailupelin pariin. Toivottavasti julkaisijat sen heille vielä suovat.
