Star Drive

http://www.stardrivegame.com/

Yhden miehen imperiumi

Jos pelin nimi on niinkin omaperäinen kuin Star Drive, se ei lupaa hyvää. Paitsi silloin, kun se tarkoittaa, että pelissä on samaa draivia kuin lajityyppinsä tähdessä.

Parikymmentä vuotta vanha Master of Orion 2 on ollut liian kova pähkinä pelisuunnittelijaparoille. Kovasti on yritetty, mutta kukaan ei ole tajunnut, miksi peli toimi niin hyvin kuin toimi, saati sitten osannut toistaa sen temppuja.

Keisarin henki liikkuu Star Driven yllä, mutta peli on silti ihan oman oloisensa ja näköisensä. Zero Sum Games on onnistunut löytämään Orioneiden perusjutut ja tekemään niistä oman versionsa. Star Drive voisi olla oikea Master of Orion 3.

Maailmankaikkeus on kaksiulotteinen ja alukset kyntävät tosiajassa hitaasti planeettojen väliä. Infrastruktuuri on sopivan muttei liian monimutkainen. Planeettojen pinnalle voi itse pystyttää rakennuksia, mutta vain yhden joka lajia, ja planeetan ominaisuudet määräävät, paljonko sinne voi rakentaa. Rahtialukset kuljettavat ruokaa, asukkaita ja tuotantoa planeetalta toiselle, ja siirtokunnatkin saa halutessaan automatisoitua.

Hutkitaan

Avaruustaistelussa Star Drive pelaa perinteiden tosiaikakortin, mutta se pelaa sen varsin hyvin. Yksinkertaisen hitpoint-nylkytyksen ja parkista ampumisen asemasta alukset kaartelevat, kiertelevät ja taistelevat älykkään tuntuisesti. Aseilla on ampumasektorit, alukset ottavat vahinkoa systeemeihinsä (joskaan en ole varma, vaikuttaako se vielä mihinkään), ja mikä tyydyttävintä, niiden design vaikuttaa silminnähtävästi kaikkeen. Erikoisplussaa tippuu hyvin toimivista laivastoista.

Kyllä, avaruusalukset saa suunnitella itse. Eri komponenteissa on tarpeeksi muttei liikaa vaihtoehtoja. On helppo tehdä vääriä valintoja, ja sitten katsoa huuli pyöreänä, kun tuore raskaasti aseistettu ja panssaroitu fregatti liikkuu kuin rampa virtahepo eikä saa ketteriä pikkuvihollisia tähtäimeen kuin satunnaisesti. Aluseditori kaipaa vielä töitä. Kyllä sillä kipon kasaa, mutta voisi se olla selkeämpääkin.

Sotimisen heikoin elementti on taktinen maataistelu, jossa joukot taistelevat planeetan ruudukolla ihan itsekseen, ja sekin on ihan tarpeeksi hyvää.

Tutkitaan

Star Driven teknologiapuu on miellyttävä. Oksia on paljon vähemmän kuin 4x-puissa normaalisti, mutta jokainen oksa on iso ja tärkeä. 

Syy siihen, miksi Star Drivesta kehtaa puhua samassa lauseessa kuin Master of Orioneista paljastuu, kun kohtaa muita avaruusmeren kulkijoita. Ruudulle ei tulekaan jotain postimerkkiä ja äkkiä hutaistua mömmöä tyyliin: ”Grr, tuhoamme sinut kurja ihminen!”  Ehei, siihen pläjähtää ruudun kokoinen kontaktiruutu ja hauskasti kirjoitettua dialogia. Star Driven rodut sopisivat suoraan paitsi Orioneihin myös Star Control kakkoseen, ja tämä on kehu. Nettiääliöt tietysti syyttävät kopioinnista, missä on puolet totta: osa roduista ovat hyvin tutun tuntuisia ja kuuloisia. Parempi hyvä kopio kuin ankea alkuperäinen.

Diplomatiassa presentaatio on parasta, toimivuudeltaan se on toimivaa perustasoa. Jo betassa vastustajat ovat parempia kuin muissa alan yrittäjissä ja tuntuvat toimivan loogisesti. Lahjomalla saa kavereita, ja kun pään saa auki, intergalaktinen ystävyys kasvaa ja kukoistaa. Kun ja jos sota syttyy, vihollinen osaa tulla voimalla eikä vain teeskennellä. Mukavana yllärinä lähetin alukseni kohti hyvää planeettaa, ja sain välittömästi kohteliaan viestin, jossa ilmoitettiin: ”Aurinkokunta kuuluu meille, ja ystävyytemme on vaarassa jos lyöt sorkkasi sinne.”  Mutta ihmispelaaja ei samanlaista noottia saa lähettää.

Toistaiseksi pelini ovat loppuneet pääasiassa talouden romahtamiseen. Kun tulot tippuvat, veronkorotuksilla saa vielä siirtokuntansakin tuhoutumaan sisällissodissa, valtakunnan tyytyväisyyttä kun ei näe mistään. Talousromahdukseni suurin syy on tietokoneen hallitsemat siirtokunnat. Se toimii muuten hyvin, mutta kone rakentaa aina kaiken haluamansa kiinnittämättä huomiota kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin. Isot pojat kertovat, että loppupelissä Star Drivella on vielä petraamista.

Jatketaan

Ostin Star Driven betana tukeakseni sen kehitystyötä. Pelin pitäisi olla jo virallisestikin ulkona, mutta vähän luulen, että se saavuttaa täyden potentiaalinsa vasta myöhemmin. Onneksi sellainen riippa ja turha resurssisyöjä kuin moninpeli lisätään vasta sitten, kun valovuosia tärkeämpi yksinpeli on kondiksessa. Tämä on siis panostus tulevaisuuteen, mutta kyllä näin hyvällä kädellä kelpaa lähteä mukaan. 

Miten on mahdollista, että tuntematon Zero Sum Games näyttäisi onnistuvan siinä muut kompuroivat?  Ehkä siksi että se on yhden hengen yritys. Kukaan ei länkytä, että sotimisen takia näitä pelataan, ja siksi pitää ehdottomasti näpertääkäpertää moninpelin kanssa.

Nnirvi