Super tarkoittaa jotain erinomaista, mahtavaa parempaa. Katutappelija nelosen Super-painos on kaikkea tätä ja enemmän.
Capcom harrasti 90-luvulla pienimuotoisia päivityksiä arcademätkintöihinsä. Pikkumuutosten lisäksi pelit saivat nimeensä jonkun viileän liitteen, ja erinimisiä Street Fighter kakkosia kertyi yli kymmenen.
Pelimaailma on muuttunut sen verran, että vastaavat pikkupäivitykset olisivat nykyään ladattavaa bonussisältöä. Viime vuonna ilmestyneen Street Fighter IV -kaksintaistelumätkinnän Super-päivityksen piti olla ajanmukainen ladattava laajennus, mutta se paisui liian suureksi ja päätyi hyllymyyntiin. Lohdutuksena Super Street Fighter IV:n hintalappu on PC-tasoa.
Tynnyrit päreiksi
Ajoituksen ja refleksien merkitystä korostava taistelusysteemi on säädetty kellontarkasti kohdalleen. Määrätietoinen opiskelu palkitaan ja treenattavaa riittää kaiken tasoisille pukareille pitkäksi aikaa. Olkkarin kunkuksi päästään hanskaamalla normihyökkäykset ja liikkuminen, lennokkailla spesiaaleilla löylytetään kavereita ja lopulta nettivirtuoosit pidetään varpaillaan super- ja ultrakomboilla. Todelliset mestarit hyödyntävät vielä liikeperuutuksien ja fokusiskujen tarjoamia jatkomahdollisuuksia. Super Street Fighter IV:ssa jokaisella ottelijalla on kaksi näyttävää ultrakomboa, joista toinen aktivoidaan ennen matsia.
Tasapainoinen ottelijalauma tottelee Capcomin perinteistä kuuden hyökkäysnäppäimen settiä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lyönneille ja potkuille varataan kolme tehon ja nopeuden mukaan jaoteltua namiskaa. Erikoisliikkeet erottuvat normihuitomisesta etupäässä suuntaohjaimen koko-, puoli- ja neljänneskaaren koukkauksilla. Spesiaalit vaativat urheilijamaista nopeutta ja tarkkuutta, joten ei ihme, että Katutappelija on taitoa arvostavien pelaajien suosiossa. Jos haluaa Super Street Fighter IV:stä kaiken irti, ostoslistalle täytyy lisätä kunnon arcadetikku.
Hahmojen tarinat animepätkillä kertovaa arcademoodia piristetään klassisilla bonuskentillä. Auton murskaaminen ei vaadi taitoa, senkun mätetään menemään ja kaara on tuusan nuuskana reilusti alle minuutissa, joka tihutyölle on varattu. Putoavien tynnyrien mäsäksi iskemisessä tarvitaan jo oikeaa sijoittumista, sopivia hyökkäyksiä ja ajoitusta. Toinen arcadeviritys on jokaisen ottelijan henkilökohtainen kilpailija, joka kohdataan ennen finaalimatsia. Alter ego ja kilpailija heittävät hetken verran hahmoja syventävää läppää.
Nettimoninpelin merkittävimpiä parannuksia ovat kahdeksan pelaajan joukkuematsit ja endless battle, jossa voittaja jää kehään ja häviäjä joutuu jonon hännille. Joukkueet ottavat toisistaan mittaa kaksintaisteluissa, kunnes toiselta osapuolelta loppuvat ukot. Katsomo voi samalla kannustaa omiaan. Replay-kanavalle saa lähettää nauhoituksia omista matseistaan, mutta pääasiassa sieltä katsotaan virtuoosien opettavaisia vetoja. En päässyt arvosteluversiolla kokeilemaan nettipeliä käytännössä, mutta jos se sujuu vähintään Street Fighter IV -tasolla, matseissa ei ole nokan koputtamista hyvillä yhteyksillä.
Joukkueen verran väkeä
Super Street Fighter IV ei pihistele 35 kamppailijansa suhteen, sillä kaikki ottelijat ovat heti auki, mukaan lukien teräsvaari Gouken, demoninen Ryu-klooni Akuma ja loppupahiksen virkaa toimittava halpa koostehahmo Seth. Katutappelijan nelosinkarnaation kantilta katsottuna tuoreita kamppailijoita on kymmenen, joista kaksi on täysin uusia pukareita: ketterä S.I.N.-korporaation tae kwon do -tyttö Juri ja tulppaaninpunainen turkkilainen öljypainija Hakan, joka on liikkeiden puolesta sukua sumotori E. Hondalle.
Loput kahdeksan debytanttia ovat aikaisemmin esiintyneet muissa Street Fightereissa. Kookas intiaanisoturi T. Hawk ja jamaikalainen biitti-ihme Dee Jay putosivat kiireen takia vuoden takaisesta julkaisusta, mutta nyt he ovat mukana. Yhdellä jalalla seisova thainyrkkeilijä Adon tulee kaukaa 80-luvulta, ensimmäisestä Street Fighterista. Ninjataituri Guy ja vankikarkuri Cody ovat lainassa Final Fightista. Yläluokkainen brittibokseri Dudley, karateka Makoto ja energinen ninjaoppilas Ibuki saapuvat Street Fighter III:sta.
Jos ostit viime vuonna Katutappelijan nelososan, Super Street Fighter IV:stä jää Maukka Perusmätkijälle käteen lähinnä suurempi lauma ottelijoita, kourallinen tuoreita areenoita ja bonuskentät. Mitä niistä sitten kannattaa maksaa? En tiedä, kurkista sisimpääsi ja mittaa Street Fighter -fanituksen aste. Super Street Fighter IV on huippuluokan mätkintäviihdettä minkä tahansa mittarin mukaan.
91
