Terveiset maailmalta

Maailman roolipelimessujen ykkönen, Milwaukeen Gen Con, oli ja meni. Elokuussa järjestetty tapahtuma oli järjestyksessä jo 33.

Kahden seuraavan vuoden ajan tilaisuus pidetään vielä Milwaukeessa, mutta 2003 se siirtyy parin osavaltion päähän Indianapolisiin. Syynä ovat kuulemma paremmat tilat sekä suurempi hotellikapasiteetti. No, ainakin me mahduimme Milwaukeehen eikä matka hotellista tapahtumapaikalle ollut kuin kaksi korttelinväliä. Maallikon mielestä myös täysin uusittu parin korttelin kokoinen Midwest Express Center riitti tiloiltaan mainiosti, mutta ehkä tilaa tarvitaan vielä enemmän.

Itse tapahtuma oli pelaajien ja harrastajien suurta juhlaa. Vaikka messut kestävät täydet neljä päivää, riitti paikan päällä kokemista aamusta iltaan jokaiselle päivälle. Itse asiassa niin paljon, että viiden päivän aikana kävimme messukorttelin ja hotellin lisäksi vain pari kertaa ostoksilla läheisessä kauppakeskuksessa. Mitään nähtävyyksiä tai museoita emme ehtineet ajatellakaan, vaikka niitäkin seudulla riitti.

Dungeons & Dragons

Gen Conin suurin yksittäinen asia oli heti torstaiaamuna tapahtunut uuden Dungeons & Dragonsin julkistaminen. Lehdistötilaisuus oli vain tuntia ennen yleisötilaisuutta, ja väkeä paikalla oli ihan kiitettävästi, jopa moni paikallinen tv-yhtiö näkyi paikalla kameroineen.

Saimme siis todistaa vanhan pelin uuden version juhlallista paljastusta ja kuulimme paljon kauniita puheita. Mielenkiintoisimmassa niistä kerrottiin, kuinka itse asiassa nykyaikana D&D on lähes ainoa lapsia kasvattava tekijä. Kouluissa keskitytään vain tietopuoliseen opetukseen ja kotona taas vanhemmilla ei ole tarpeeksi aikaa lapsilleen, joten D&D:lle jää vahva rooli opettaa lapsukaisille yhteistyötä, empatiaa ja toisten auttamista. Valitettavaa ja ajallemme kuvaavaa on se, että puhuja oli ainakin osittain oikeassa.

Varsinaisen Players Handbookin (jota seuraa myöhemmin DM's guide jne.) lisäksi ilmestyi heti aluksi D&D Adventure Game. Kyseessä on boksi, joka sisältää helpot säännöt peliin, johdatuksen kampanjaan, nopat, noppapussin, miniatyyreja ynnä muuta. Jotenkin tuli mieleen maininta historian itsensä toistamisesta... On toki kivaa, että aloittelijoita muistetaan, mutta hiukan sekavaksi nämä saman pelin eri versiot ostajan saavat.

Uusi Dungeons & Dragons on voimakkaasti edeltäjiensä linjoilla. Siihen ei ole tehty suuria muutoksia, ja peliä satunnaisesti pelaava ei niitä edes välttämättä kovin äkkiä huomaa. Uudistukset liittyvät hahmoluokkiin, taistelusääntöihin ja vastaaviin yksityiskohtiin, itse systeemi on vanha tuttu ja koettu. Kirja on siististi taitettu, hyvin kuvitettu ja selkeä lukea.

D&D:llä on siis epäilemättä kaikki eväät lisätä pelaamisen suosiota. Nähtäväksi jääkin, kuinka moni vanhoista pelaajista siirtyy uusiin eväisiin ja kuinka moni jää pyörimään vanhoihin ympyröihinsä. Ainakin Wizards of Coastin johto uskoo vilpittömästi D&D:n uuteen tulemiseen, niin huikeita myyntilukuja kirjoille povattiin.

Vähän uutta

Vaikka kyseessä olikin Todella Suuri Tapahtuma ja esillä oli paljon kaikenlaista tavaraa, ei varsinaisia uutuustuotteita löytynyt kovinkaan paljon. Muutamia meillä näkemättömiä roolipelejä toki oli, mutta niissä ei ollut paljonkaan mainitsemisen arvoisia.

Tyypillinen peli oli fantasia-aiheinen, värikkään ja komean kannen omaava kirja. Pettymys seurasi aika nopeasti kun kirjan avasi: taitto oli järjestään tasapaksua, väritöntä ja tylsää. Kuvitus oli useimmiten surkeaa, joskus melkein keskitasoa. Säännöistä ei ainakaan nopeilla vilkaisuilla löytynyt yhtään mitään innovatiivista, pikemminkin tuntui siltä, että taas jotkut olivat tehneet oman version RQ:sta, D&D:stä tai Rolesta'. Nuo peliteelmäkset eivät käy kaupaksi edes Jenkkilässä, sen uskallan sanoa.

Olihan tarjolla kiinnostaviakin uusia tai ainakin meillä harvoin nähtyjä pelejä. SSDC:n Blood Dawn vaikuttaa kiintoisalta ja harkiten tehdyltä Maapallon synkkä tulevaisuus -peliltä. Guardians of Orderin Ghost Dog on samuraiaiheinen toimintapeli vain kahdelle pelaajalle, joista toinen toimii luonnollisesti pelinjohtajana. Pelin hahmonluonti- ja taisteluosiot vaikuttivat varsin mielekkäiltä ja omaperäisiltä. Täytyy vielä kokeilla käytännössä.

Ehdoton hupipakkaus on Green Roninin julkaisema ORK!-roolipeli. Se on hulvattoman rennosti kirjoitettu, yksinkertaisin ja täynnä ideoita olevin säännöin toteutettu örkkirope, jota pelatessa on taatusti hauskaa. Jos jossain näet, osta pois!

Eurooppalaista alkuperää oleva Carolus Magnus -lautapeli teki vaikutuksen näyttävällä ulkoasullaan ja mielenkiintoisen tuntuisella peli-idealla. Kyseessä oli perinteinen valloituspeli, jossa avainasemassa oli oikea resurssien käyttö ja hyödyntäminen, ei silkka sotiminen. Toivottavasti näemme Kaarle Suuren joskus Suomessakin.

Omalta osaltamme koetimme kohottaa conin hupifaktoria jakamalla ilmaiseksi kymmenittäin ARP:n Ameba-roolipelin englanninkielistä versiota, AMOEBAa. Sen mukana oli myös säännöt amebalarppiin: sulloudu makuupussiin, hyppää uima-altaaseen ja koeta selvitä hengissä. Saa nähdä, kuinka paljon hukkumistapaukset lisääntyvät Wisconsinin seudulla...

Uusia lisäosia, lähdeteoksia ja seikkailuja eri peleihin oli tarjolla enemmänkin. Suurin osa niistä on jo tätä lukiessasi tullut Suomeenkin, joten lienee turha luetella niitä tässä.

Mahtavaa

Mieleenpainuvaa oli Gen Conin tunnelma. Iso näyttelyhalli satoine esittelypöytineen sisälsi nähtävää mielettömästi: satoja pelejä, kirjoja, noppia(!), paitoja, videoita, lehtiä, kortteja, miekkoja, koruja, tarroja, koristeita ja vielä paljon muuta. Jotenkin hassua, että esillä oli pelkkää pelitavaraa enemmän kuin kotimaassa tavaraa millään yleismessuillakaan.

Toinen merkittävä tunnelman luoja olivat ihmiset. Oli kyseessä sitten tavallinen conin-kävijä, pelifirman edustaja tai tunnettu taiteilija, kaikki suhtautuivat meihin varsin positiivisesti. Minkäänlainen neste ei tuntunut nousseen kenenkään päähän, maineesta ja menestyksestä huolimatta. Päinvastoin, monesti meitä suorastaan kiiteltiin osoittamastamme huomiosta!

Syytettäköön vain jenkkejä pintapuolisuudesta, mutta kyllä ystävällisten ja iloisten ihmisten kanssa on mukavampi jutella kuin jöröjen ja hiljaisten. Viittaamatta mihinkään tiettyyn kansakuntaan. Edellisestä Gen Con -matkasta ehti kulua kolme vuotta. Toivon hartaasti, että seuraava on edessä nopeammin.

Lisää aiheesta

  • Roolipelaamisen riemua

    Tässä lehdessä olen uusi. Nimeni ja kuvani näkyvät yllä. Joillekin lukijoille olen varmasti tuttu Mikrobitin sivuilta, jossa viime vuoden syksyyn asti hoitelin Peliluolaa. Tästä numerosta alkaen palstani löytyy suunnilleen tältä paikalta.

    Palstallani aion keskittyä edelleen…
  • Roolipeli tappoi pelaajan!

    Roolipelaaminen on lyhyen historiansa aikana saanut osakseen paljon ennakkoluuloja ja suoranaista vastustustakin. Ennakkoluulot eivät ole niin vaarallisia ja väärät luulot on helppo oikaista, mutta roolipelien varsinainen vastustaminen on ikävämpi asia.

    Suomessa ropevastaisuus on jäänyt…
  • Taisteluun!

    Eräs kiinnostavimpia asioita roolipelien seikkailuissa ovat epäilemättä taistelut. Monessa pelimaailmassa ja -kampanjassa ne ovat oleellinen osa peliä ja sen tapahtumia. Pelataan sitten örkkejä vilisevässä Keski-Maassa tai Darth Vaderin hallitsemassa Imperiumissa, aina löytyy vihollisia…