PS5: Kuis pärisee?

Uusi konsolisukupolvi käynnistyi kokonaisuudessaan, kun Xbox Series X:n jälkeen markkinoille saatiin myös PlayStation 5.

Ennakkoon PS5:n ulkoasua parjattiin, eihän kone mikään kaunotar ole, mutta tuntuu kauniimmalta todellisuudessa kuin kuvissa. Konsoli on suhteellisen iso (39 senttiä korkea), mutta siihen on erinomainen syy. Valtaosan sisuskaluista nappaa massiivinen jäähdytyssiili ja suurikokoinen tuuletin. Niiden ansiosta konsoli on käytössä käytännössä äänetön.

PS5-konsolista myydään kahta eri versiota. Levyasemallista PS5-mallia noin 530 eurolla ja asematonta pelien digiasennusta vaativaa Digital Editionia, joka maksaa noin 430 euroa. 4K UHD Blu-ray-asemaa lukuun ottamatta konsoleiden välillä ei ole suorituskykyeroa.

PS5-konsolissa on kahdeksanytiminen Zen 2 -prosessori, AMD RDNA 2 -pohjainen grafiikkapiiri, 16 gigatavua muistia ja 825 gigan SSD-asema. Paperilla laskutehoa on yli kaksi kertaa enemmän kuin PS4:llä. Tekniikka pohjautuu hyvin pitkälle samoihin ratkaisuihin kuin Microsoftin Xbox Series X:llä ja suorituskyky vaikuttaa olevan aika samaa luokkaa.

Koneen mukana tulee yksi langaton DualSense-padi latausjohtoineen, virtapiuha ja HDMI-kaapeli. Konsolissa on HDMI-liitäntä, 4 USB-porttia (joista kaksi USB 3.1), verkkokortti ja konsoli tukee myös bluetoothia.

Ensimmäisenä parannuksena huomasin langattoman verkkokortin laadun. PS4-perusmalli sai nippanappa yhteyden alakerran langattomaan pelihuoneeseeni, mutta PS5:llä sama suoritus ei ollut mikään juttu. Langallista yhteyttä PS5 tukee gigaisiin yhteyksiin asti, joten sen suhteen ongelmaa ei ole.  

Käyttöliittymä muistuttaa vanhaa, mutta toivottavasti vielä päivittyy ja kehittyy. Siihen viittaa myös se, että ennen julkaisupäivää PlayStation Storea ei saanut juuri kommentoida. Selkeimpänä ongelmana Storessa ei näe hintoja suoraan ja pelien DLC:t tuntuvat olevan piilossa. Onneksi selaus on vikkelämpää kuin PS4:llä. Toki puhun ajasta ennen varsinaista eurojulkaisua, joten päivitän kohdan jossain vaiheessa julkaisupäivän jälkeen. Hintojen piilottelu saattaa liittyä siihenkin.

Miten pelittää?

Koska pelasin enimmäkseen ennen julkaisua, minulla on kokemusta vasta rajallisesta määrästä pelejä. Pääasiassa aika meni Marvel’s Spider-Man: Miles Moralesin, Sackboy: A Big Adventuren, NBA 2K21:n, WRC:n ja Devil May Cryn parissa. Assassin's Creed: Valhallaa ehdin käpistellä pari iltaa, mutta se teki suurimman vaikutuksen. Ennakkoon kiinnostavin olisi ollut Demon’s Souls. Pelistä oli jopa koodi, mutta Niko karkasi sen kanssa paloportaisiin. En ole nähnyt kumpaakaan sen koommin.    

Tekniikaltaan PS5 on Xbox Series X:n kanssa samaa tasoa. Jos eroa on, en näe sitä. Konsolisukupolven suurin juttu on, että PS5 pystyy aitoon 4K-grafiikkaan ilman renderöintikikkoja. Tavoitteena on aina 4K-tarkkuus 60 framea sekunnissa, mutta esimerkiksi Valhallassa 4K-resoluutiossa käydään vain ajoittain. PS5 muuttaa resoluutiota dynaamisesti ja priorisoi ruudunpäivityksen sulavuutta, mikä on täysin oikea ratkaisu. 

Kun ruudulla vilisee väkeä ja käsikähmää, resoluutio putoaa, mutta vauhti ja yksityiskohdat säilyvät. Eniten miellyttää optimoinnin apuna aikaisemmin käytettyjen motionblurrin ja bloomefektien puute. Pelimaailmat ovat nyt ennen kaikkea teräviä ja tarkkoja, maailma ympärillä ei tarvitse sumentaa vain siksi, että kamera kääntyy. Efekteissä voidaan keskittyä selvästi yksityiskohtiin, sillä Valhallassa maailma ja hahmot ovat tarkkoja, vain kirves hämärtyy iskun vauhdista. Miles Moralesissa on sumennuksineen enemmän kaikuja vanhasta maailmasta, mutta toisaalta kyse on osin tyylivalinnasta. Moralesin iskuja ja liikkeitä korostetaan sarjakuvamaisuudella, johon efektit hidastuksineen tavallaan kuuluvat. Niissä haetaan pysähtyneen ruudun tunnelmaa. 

Grafiikkakikoista tärkein uudistus on säteenseuranta. Yksinkertaisimmillaan termi tarkoittaa yksittäisen valonsäteiden seuraamista tarkasti, mikä mahdollistaa sellaiset jutut kuin aikaisempaa realistisemmat heijastukset, puolivarjot ja aidosti läpinäkyvät esineet, sumut ja savut. Ensimmäisissä peleissä efektiä ei juuri näkynyt, mutta toisaalta pelitkin on hyvin pitkälle tehty (nykyään) vanhan konsolisukupolven ehdoilla.

Kasvaneet tehot näkyvät ennen kaikkea siinä, että ruutu pursuaa yksityiskohtia, tekstuurit ovat tarkat eikä grafiikan hajoilua tai yksityiskohtien latautumista pompaten esiin juuri erota. Toisaalta PS5:n todelliset tehot nähdään vasta parin vuoden päästä eikä vielä julkaisupelivalikoimassa. Omissa kirjoissani syksyn kiinnostavin peli Cyberpunk 2077 ilmestyy jouluksi, mutta siitäkin saadaan PS5-versio vasta jossain vaiheessa ensi vuotta.     

Toinen selkeä parannus entiseen ovat lataustauot. Kymmenien sekuntien sijaan puhutaan nyt sekunneista. Miles Moralesissa käydään hetken mustassa, minkä jälkeen liki koko muu lataustauko on piilotettu päävalikon pieneen animaatioon, mistä mustan leikkauksen kautta siirrytään itse peliin.

Taaksepäinyhteensopivuudella leikittelin hävettävän vähän, sillä keskityin uusiin peleihin. Sony oli ennakkoon yllättävän vaitonainen PS4-pelien tuesta PS5:llä ja ilmeisesti turhaan. Kaikki kokeilemani pelit toimivat. Valtaosassa PS5 paransi selvästi pelin pyörimistä PS4:ään verrattuna, mutta useimmiten suurin ero entiseen oli juuri latausnopeudessa. PS5 pyörittää esimerkiksi Ghost of Tsushimaa sulavasti 60 framea sekunnissa ilman ruudunpäivityksen kyykkimistä missään kohtaa, mihin karvalakki-PS4 ei pysty mitenkään.

Tuntuu paremmalta kuin ennen     

Suurimmat NextGen-fiilikset vaativat käytännössä modernin 4K-television. Alkuvaiheessa PS5 ei edes tue muuta kuin televisioiden 4K:ta ja HD:tä. PS5 ei tunnista väliresoluutioita, jos sen liittää esimerkiksi PC:n 1440p-monitoriin. Ratkaisu on viihde-elektroniikkafirmalta tietoinen ja todennäköisesti muuttuu myöhemmin firmware-päivityksissä, sillä teknistä syytä siihen ei ole. Virallisissa lausunnoissa Sony on ilmoittanut panostavansa alussa televisiotukeen.

Toinen selkeä tekninen puute liittyy ulkoisiin SSD-levyihin. PS5 tukee SSD-levyjä, mutta PS5-pelejä ei pysty toistaiseksi suoraan pelaamaan ulkoiselta levyltä. Nyt SSD-levy käy vain ulkovarastosta PS4-peleille, joita pystyy käyttämään ja pelaamaan ulkoisen SSD:n kautta myös PS5:llä.      

Alkufiiliksissä isoimman vaikutuksen teki uusi DualSense-padi. DualSense-muotoilu on liki yksi yhteen DualShockin kanssa, mutta paino ja ulkomitat ovat hieman suuremmat. Ainakin omaan kouraani muutos on vain positiivinen.

Otin puheet haptisuudesta markkinointina, mutta käytäntö käännytti uskoon. Aikaisemmin tärinäefekti tehtiin epäkeskoilla mötiköillä, mutta DualSensessä tunne perustuu kaiuttimiin ja ääniin. Kun Astrossa kävelee hiekkarannalla, niin rahinan tuntee näpeissä ja äänen kuulee korvissa. Efekti on yllättävänkin toimiva. Toki pelatessa huomaa, että efekti vaatii myös taukoja. Yllättäen putoavan pisaran ääni ja tunne kädessä on tehokkaampi kuin jatkuvasti horkassa rätisevä ohjain.

Varsinkin tuntumaansa muuttavat liipaisimet toimivat loistavasti. Erona vanhaan liipaisimen liikevastusta voi muuttaa lennosta. Nappi saattaa vaatia enemmän painamista, vastus kiristyä, mitä pidempi liike on. Painon tunteella imitoidaan kuminauhan venymistä, liipaisimen tärinää ja jäykkyyttä aseessa tai viestitään pidosta autopelissä. Alkukokemus sai toivomaan, että myös tateissa olisi jonkinlainen voimavaste, mikä olisi seuraava looginen askel.

Toisaalta siihen on yksi selkeä este. Koneen mukana tulevan Astro’s Playroomin jatkuva padin tärinöiden käyttö selvästi kulutti akkua nopeammin kuin muut pelit. Pelipäivän aikana padi piti laittaa kesken lataukseen. Yhdysvaltojen julkaisun alla tullut päivitys tosin tuntui parantavan akkukestoa, joten todennäköisesti asia liittyy osin vielä keskeneräisiin ajureihin.  

Uusi uljas maailma

En valitettavasti testannut PS5-konsolia mediasoittimena. Maahantuoja lähetti jopa lisävarusteena myytävän kaukosäätimen, mutta minulla ei ole enää yhtään elokuvaa fyysisessä muodossa. Katson kaiken leffateatterissa tai suoratoistopalveluiden kautta. Aikakauslehden toimittajana toki ymmärrän ironian. Modernimmista systeemeistä konsolissa on mediasoittimet Disney Plussalle, Prime Videolle, Viaplaylle, Apple-TV:lle, Netflixille ja Youtubelle. Päivitän kohdan julkaisun jälkeen.

Minulla on myös Xbox Series X ja silmämääräisesti laitteiden suorituskyky on hyvin samaa tasoa. Kummankin konsolivalmistajan parhaat pelit ovat edelleen edellisiltä sukupolvilta, joten toistaiseksi valintaa vaikuttaa enemmän suorituskyvyn ja pelikirjaston sijaan itse konsolin saatavuus. Sen suhteen kannattaa ottaa rennosti. Jos konsolia ei julkaisupäivänä saanut, on hyvin todennäköistä, että koneen saa itselleen vasta joskus joulun jälkeen.

Uusi sukupolvi teki minuun vaikutuksen. PS5:ssä ei tunnu olevan selkeitä suunnitteluvirheitä, käyttöliittymää ja PS Storea vielä muokataan ja PS5:n ehdoilla tehtyjä pelejäkin saadaan viimeistään vuoden päästä.

Uusi sukupolvi on täällä, tosin todella rajoitettuna eränä.