The Bureau: XCOM Declassified

Miehet beigessä

Oletko pohtinut, kuinka XCOM sai alkunsa? En minäkään, mutta tutun UFO-firman alkuvaiheita kuvaava The Bureau: XCOM Declassified raottaa salaisuuksien verhoa.

Olipa kerran 60-luvulle sijoittuva ensimmäisen persoonan XCOM-räiskintä. Räiskintäufottelusta julkaistiin traileri, mutta pelaavan kansan vastaanotto ei ollut lämmin. Kaikki halusivat XCOMinsa taktisena ja vuoropohjaisena, ei aivottomana ensimmäisen persoonan räiskyttelynä.

Kuin salamana kirkkaalta taivaalta ilmestyi Firaxis-pumpun XCOM: Enemy Unknown. Valittavat äänet vaimenivat, ihmiset tiputtelivat innoissaan lentäviä lautasia ja taktikoivat sectoidit hengiltä. Räiskintä-XCOM katosi niin tutkalta kuin ihmisten mielistä.

Mutta Bioshock 2:sta tunnetun 2K Marinin koodivelhot eivät istuneet kädet taskussa. Räiskintä-XCOM muuttui ja kehittyi, se uudelleenbrändättiin The Bureau: XCOM Declassifiediksi.

Ja lyhyen testin perusteella siinä on lupausta.

Ennen vanhaan

Vuosi on 1962. John F. Kennedyn perustaman Viraston tehtävä on suojella Yhdysvaltojen turvallisuutta ja etsiä käsiinsä maan kansalaisille uhkana toimivia tahoja. Vaikka alkuperäisenä kohteena olivat yleensä kommarit, nuo amerikkalaisen unelman ykkösviholliset, Viraston tutkimukset paljastivat jotain aivan muuta. Hetkessä ykkösviholliseksi nousivat laittomat maahanmuuttajat. Eivät ne kansantaloudelle välttämättömät, Meksikosta salakavalasti rajan ylittävät puutarhurit ja taloudenhoitajat, vaan kaukaa avaruuden kylmyydestä saapuvat julmat orjuuttajat.

Päähahmo William Carter on kivikova Viraston agentti. Hän oli paikalla, kun maan ulkopuolisen elämän kanssa oltiin ensikerran yhteydessä. Tunnistamattoman lentävän kakan osuessa tuulettimeen lähetetään Carter tiimeineen paikalle.

Näkyvin muutos vuoden 2010 peliin on kuvakulma. Enää ei toimintaa tarkastella Carterin silmistä, nyt kamera on takana ja kuvakulma kolmannessa persoonassa. Eikä tehtäviä hoideta yksin, mukaan saa kaksi kaveria.

Carter on tiimin ainoa pakollinen hahmo, muut kaksi saa valita ja kouluttaa itse. Tiimikaverivaihtoehdot on jaettu neljään luokkaan: kommando iskee kovaa, pioneeri pystyttää tykkitorneja ja ansoittaa taistelukentän, tiedustelija toimii tiimin tarkka-ampujana ja tukimies buffaa tiimiä. Tiimijohtajana Carterin taidot ovat uniikit: ainoastaan hän osaa parantaa kavereita.

Kaverin kaatuessa on hetki aikaa auttaa hänet takaisin taistelukuntoon. Jos et ole tarpeeksi nopea, niin soronnoo, tiimiläinen kuolee pysyvästi,  kaikki häneen käytetty aika ja vaiva valuu hukkaan. Kun normaalillakaan vaikeustasolla Viraston agentit eivät kestä paljoa kuritusta, on kuoleman vaara todellinen. Juuri kuten XCOM-pelissä kuuluukin olla!

Mainospuheet kertovat pelaajalla olevan vapaat kädet niin kavereiden kuin Carterin taitojen ja aseistuksen kehittämisessä. Peli alkaa vuoden 1962 aseilla, mutta avaruusolentojen teknologiaa hankkimalla ja tutkimalla muukalaistentorjuntakalusto kehittyy ensin laser- ja myöhemmin plasmapyssyiksi. (Ja unohdetaan taas XCOM: Enemy Unknowniin mennessä.)

The Bureaun kehitysjohtaja Alyssa Finleyn mukaan pelin suunnittelussa on keskitytty haasteeseen ja monipuolisuuteen. Siinä halutaan välttää nykypeleille ominainen run and gun -mentaliteetti, jossa ainoa vaatimus etenemiseen on mahdollisimman usein välkkyvä rynnäkkökiväärin suuliekki. The Bureau vaatii pelaajalta taktikointia, tiimiläisten käskyttämistä ja varovaisuutta.

Pelaaja voi koska tahansa avata Battle Focus -tilan, jossa tiimiläisiä komennetaan liikkumaan, suojautumaan, käyttämään taitojaan tai keskittämään tulituksen johonkin tiettyyn viholliseen. Battle Focuksen aikana aika hidastuu, onnistuupa tilassa Metroid Prime -tyylinen kohteiden skannailukin. The Bureau noudattaa suuresti XCOM: Enemy Unknownin logiikkaa, joten muun muassa suojautumisen ja korkean sijainnin bonukset pätevät myös toimintaversiossa.

Battle Focus vakuutti. Esimerkiksi taistellessani kestävää mutonia vastaan käskin kommandoni kiinnittämään mörssärin huomion itseensä, sen jälkeen pakenemaan hitaasti tallustelevaa tankkia. Samaan aikaan siirsin tiedustelijani korkeammalle, mistä tämä sai hyvän näkyvyyden mutonin ja kommandon kissa ja hiiri -leikkeihin, plus korkean paikan bonuksen jokaiselle laukaukselleen. Itse siirryin mutonin selustaan sectoidilta nappaamani laserkiväärin kera, ja hetken päästä kestävä mutonin pentele kaatuikin maahan.

Battle Focuksen käyttö on ehdottoman tärkeää selviytymisen kannalta, sillä tekoälykavereihin ei ole luottamista. Se ei ole harmi, sillä kavereiden mikromanagerointi oli oma suosikkini koko demossa. Ainoastaan Battle Focuksen kursori kismitti, se meinaan jäi kiinni maaston muotoihin.

Toimistotyö

The Bureaun pääpahana eivät hääri tutut XCOM-olennot, vaan tuttuja pallopäitä orjuuttavat outsiderit eli zudjari-muukalaisten rotu. Demossa nähtyjä outsidereita oli rivisotilaina sekä kestävämpinä komentajina ja vastapuolen tykkitorneja nostavina Tech Mastereina. Zudjarien orjuuttamina rotuina taas nähtiin tuttuja sectoideja ja mutoneita sekä mustia limalöllyköitä silacoideja. Yhteläisyydet Firaxis-XCOMiin löytyvät myös olentojen ulkonäöstä, sillä sectoidit ja mutonit näyttävät täysin samalta kuin vuoropohjaisessa vastineessa.

Zudjarien perään lähdetään Viraston pääkonttorista, jossa voi tehtävien välissä tutkia avaruusolentojen teknologiaa, palkata lisää väkeä ja treenata jo palkattuja agentteja. Komentokeskuksen kartalta valitaan seuraavan tehtävän kohde, oli se sitten päätarinaan liittyvä pakollinen tehtävä tai valinnainen sivujuonne. Sivutehtävien suorittaminen kannattaa paitsi tiimiläisten kehittämisen vuoksi, myös niistä löytyvän uniikin teknologian takia.

Demossa zudjarien agendasta ei selvinnyt muuta kuin niiden tahto rakentaa jättiläismäisiä mustia monoliittitorneja ympäri Amerikkaa ja samalla saastuttaa paikallisväestö oudolla Sleepwalker-viruksella. Sleepwalkerin tartuttamat kansalaiset muuttuvat aivottomiksi zombeiksi, joskaan yllättäen eivät vihamielisiksi. Tartunnan saaneet vain toistavat yksinkertaisia lauseita tai toimintoja uudestaan ja uudestaan. Yksi nainen valitteli jalkinevalintaansa kiertäen samalla ympyrää, eräs mies oli ajanut autonsa päin autotallin ovea ja liiskannut toisen miehen oven ja auton väliin. Siinä se vain istui, välillä painaen kaasupoljinta.

Tekijät painottivat Carterin valintojen olevan isossa roolissa ja niiden mukaan päätetään, kuinka Sleepwalkerin uhreille lopulta käy. Myös dialogissa on vaihtoehtoja,  ja se hoidetaan Mass Effectistä tutulla dialogirullalla.

The Bureau: XCOM Declassifiedin demo lupasi paljon parempaa peliä kun osasin odottaa. Odotin näkeväni perusräiskinnän XCOM-olennoilla, poistuin kertaluokkaa kiinnostuneempana, sillä räiskintäpeli taktisilla komennoilla maistui kovin raikkaalta. Jos tekijät saavat peliin tarpeeksi vaihtoehtoisia pelitapoja, riittävästi kehitettävää ja monipuolisuutta, niin The Bureausta voi kehkeytyä jopa jotain odottamattoman hyvää.

Se nähdään elokuussa.

Juho Penttilä

virasto1: Battle Focus hidastaa ajan ja korostaa viholliset. Nyt kannattaisi käskeä kaveri keskittymään katolla lymyävään sectoidiin, mokoma kun saa korkean paikan bonuksen vahinkoonsa.

virasto2: Sleepwalkerin jälki ei ole kaunista katsottavaa, eikä tautiin tunneta lääkettä.

virasto3: Voi sectoid-parkoja, ovat joutuneet zudjarien orjuuttamiksi. Siitä johtuu myös kaulapanta.

virasto4: Zudjarien sotilaat osaavat käyttää suojaa siinä missä pelaajakin. Tässä tilanteessa antaisin vihollisen keskittää tulensa kohti tiimiläisiäni, ja itse kiertäisin selustaan.

virasto5: Jos kaveria ei saa takaisin jaloilleen ajoissa, on luvassa sinkkiarkku ja hautajaiset. Uudelleensyntymää ei tunnettu XCOM-universumissa edes 60-luvulla.

virasto6: Zudjarien hyökkäystä on vähän hankala selitellä sääpalloilla.

PC, PS3, Xbox 360

Ilmestyy 23. elokuuta