Varhaisversio
Robinson Crusoe
Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla järkytyt. The Forest on yhdistelmä elossapysymistä ja iljettävää kauhua.
Miltä kuulostaa matkustajalentokoneen syöksyminen oudolle saarelle, taistelu eloonjäämisestä ja oudot, hämmentävät tapahtumat? Paitsi kuudelta vuodelta hukattua elämää yliarvostetun tv-sarjan kanssa?
Kun lentokoneen maahansyöksy on ohi ja räpyttelen lattialla, maalattu alkuasukas poimii poikani Timmyn ja häviää jonnekin. Herätessäni prioriteettini ovat siis selkeät. Pitää saada ruokaa!
Ensin tutkitaan hylyn puolikas. Kumma kyllä, ruumiita löytyy todella vähän, vain lentoemäntäparka, johon on isketty kirves. Lentoemännästä ei voi valmistaa ruokaa, mikä on pelin hengen vastaista.
Matkatavaroiden tarkistus
Selviytymisen veteraanina kerään koneesta, matkalaukusta ja ympäristöstä talteen kaiken mikä irtoaa. Valikoima ei ole iso, lähinnä elintarvikkeita, käyttöesineitä (taskulamppu, sytkäri) ja kiviä, keppejä, lehtiä sekä kirveen heiluttelun jälkeen tukkeja.
Maksaisin paljon John Wisemanin ällistyttävän kattavasta Selviytyjän oppaasta, mutta tyydyn pelin henkiinjäämisopukseen. Nimittäin vain siitä löytyvät reseptit pystyn toteuttamaan.
Forestissa rakennetaan maastoon ensi varjokuva, joka täytetään tarvittavilla materiaaleilla. Peli on tosi alkutekijöissään, joten reseptejä on vain kourallinen, muutama yösija, ansa ja tulisijavariaatio. Lautankin voi pykätä. Kun yömaja on pystyssä, voi kolkata kaniinin tai liiskata liskon, paahtaa sen tulella ja nauttia elämästä. Sitten muut ihmiset taas sotkevat asiat.
Mein Teil
Kuka on tuo maalattu villi, joka kyttää minua metsän reunasta? Alastomia naisia, ovatko ne rauhantahtoisen heimon lähestymisyritys?
No eivät. Kannibaalejahan ne, ja viimeistään silloin kun ensimmäisen kerran saat päihisi ja heräät luolastossa, ymmärrät mihin kanssamatkustajasi ovat hävinneet. Katosta roikkuvat nyljetyt ruumiit, ne opetti minulle Predator jo vuosikymmeniä sitten, mutta luolista löytyy myös asioita jotka ovat todella häiritseviä.
Kannibaalien tappaminen on yllättävän vaikeaa (paitsi jos lunttaa netistä porsaanreiät), joten suhtaudun niihin kuin oikeaan ihmissyöjäuhkaan: pakenen ja yritän pysyä piilossa. Kannibaaleja kiinnostaa erikoisesti öiset nuotiot ja metsään ilmestyvät oudot rakennelmat. Ne liikkuvat puissa ja kun yksi näkee sinut, se hakee kaverit BBQ-apukokeiksi. Kannibaalien näennäinen älykkyys lisää niiden pelkoefektiä.
Tutkiminen, ruoan metsästys, kannibaalien väistely ja tukikohtien rakentelu on toistaiseksi peliraakileen (Alpha 0.02) sisältö. Se jo näköjään riittää pitämään peli Steamin myyntilistan kärjessä.
Minun ja kannibaalien tavoite on vastakkainen: haluan lihaa luiden päälle. Löin siis pelin takaisin kryogeenisen tankkiin kasvamaan kohti vähintään betaisuuta ja mielellään julkaisukelpoisuutta.
Aloitus on verran hyvä ja mieleen jäävä, että seuraan Metsän kasvamista suuremmalla innolla kuin Ruosteen etenemistä.
Endnight Games Ltd
